Tavoite 1

2026-09-28T13:24:23+03:00

Liikunnallisen toimintakulttuurin edistäminen

Toimenpiteet

Martti Ahtisaaren koulussa edistetään liikunnallista toimintakulttuuria osana koulun hyvinvointi-, yhteisöllisyys- ja osallisuustyötä. Tavoitteena on lisätä oppilaiden päivittäistä liikkumista ja toimeliaisuutta koulupäivän aikana ja koulumatkoilla sekä vahvistaa aktiivista elämäntapaa.

Liikkuva koulu -toimintamallia sekä Lisää liikettä Kuopion kouluihin -hankkeen toimintatapoja tehdään näkyväksi kouluyhteisössä. Henkilöstölle jaetaan käytännön ideoita, materiaaleja ja hyviä käytänteitä liikunnan lisäämiseksi oppitunneilla, välitunneilla ja muussa koulun arjessa.

Tehdään näkyväksi Liikkuva koulu -toimintamallia sekä Lisää liikettä Kuopion kouluihin -hankkeen toimintatapoja ja materiaaleja.

Kannustetaan henkilöstöä hyödyntämään liikunnallisia opetusmenetelmiä ja aktiivisia taukoja koulupäivän aikana.

Ylläpidetään välkkäritoimintaa, välituntivälinelainaamoa ja oppilaiden ohjaamia leikityksiä.

Järjestetään liikunnallisia tapahtumia, teemavälitunteja sekä seurojen kouluvierailuja.

Toteutetaan suunnistusratoja, telinevoimisteluviikkoja, talviliikuntaviikko sekä koulun sisäisiä ja koulujen välisiä turnauksia.

Osallistutaan Fiksusti kouluun -toimintaan kannustamalla vanhempia ja oppilaita aktiivisiin ja kestävän liikkumisen koulumatkavalintoihin.

28.10. VESO Rönsy Liikunnallisen elämäntavan edistäminen ja MOVE! -hyödyntäminen opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Tehtävien vastuut:

Jussi Harju: kaukalovuorot, välituntivälineet kaupungilta

Emilia Savolainen ja Hannamari Keränen: välkkärit + lainaamo

Yhteydenotot urheiluseuroilta hoidetaan yhteisvastuullisesti

Viestintä:

Viestitään viikkoinfossa sekä tarvittaessa sähköpostitse. Mietitään sopiva kanava jakaa materiaaleja ja ideoita.

Ennakoidaan riittävän hyvissä ajoin tulevat tapahtumat, teemapäivät yms.

Seuranta ja arviointi:
Arviointimenetelminä käytetään yhteistoimintaluokkien itsearviointeja, oppilaiden palautetta, henkilöstön havaintoja sekä liikunnallisen elämäntavan edistämiseen liittyvien toimintojen toteutumisen seurantaa.

Kokonaisuuden koordinoinnista, seurannasta ja arvioinnin kokoamisesta vastaa koulun johtotiimi, joka hyödyntää arviointitietoa lukuvuoden aikaisessa kehittämisessä.

Tavoite 2

2026-09-28T13:27:06+03:00

Yhteisöllisen toimintakulttuurin ja osallisuuden vahvistaminen	Toimenpiteet
Kokemus osallisuudesta ja yhteenkuuluvuudesta on yksi ihmisen psykologisista perustarpeista. Kokiessaan osallisuutta on helpompi luottaa, arvostaa ja kunnioittaa muita ihmisiä, sitoutua yhteisiin sääntöihin ja auttaa muita. Oppilaan kiinnittymistä kouluun tukevat mahdollisuudet vaikuttaa ja tehdä valintoja sekä tunne siitä, että pärjää ja tulee hyväksytyksi omana itsenään. (Kuopion kouluun sitouttamisen portaat ja kouluun kiinnittymisen malli)
1. Osallisuustiimit (kouluun kiinnittymisen vahvistaminen, demokraattinen osallisuus) Martin koulussa on lapsia, jotka haluavat tehdä luokkatyön ja opiskelun ulkopuolista työtä, toimia Martin oppilaiden osallisuustiimeissä. Martin koulussa oppilaiden osallisuustiimejä ovat VERSOt, Oppilaskunnan hallitus, Digiagentit ja Välkkärit. Mm. nämä tiimit toimivat demokraattisen osallisuuden toteutumisen paikkoina. Jokainen osallisuustiimi tekee oman toimintasuunnitelmansa yhteisten toiminnan periaatteiden kautta. Tänä vuonna osallisuustiimit huomioivat lukuvuosisuunnitelmissaan myös sen, kuinka osallisuustiimi voi edistää koulun lukuvuoden kehittämiskohteita eli liikunnallista elämäntapaa, lukemista, työrauhaa, yhteisöllisyyttä, osallisuutta tai hyvinvointia.	Martin oppilaiden osallisuustiimien toiminnan yhteinen kehys: REKRYTOINTI: Osallisuustiimien toiminnan markkinointi (osallisuusmessut tai ruokalan seinällä olevat mainosjulisteet) Digiagenttien, VERSOjen ja Välkkäreiden rekrytointi edellisenä keväänä, jotta koulutukset ja organisoituminen mahdollisia järjestää keväällä. Tällöin toiminta pääsee heti seuraavan lukuvuoden alussa käyntiin. Oppilaskunnan hallituksen uusien jäsenten valinta syksyllä, oma prosessi. Ei mielellään useata vastuutehtävää/oppilas TOIMINTASUUNNITELMIEN LAADINTA JA VÄLITSEKKAUKSET : Osallisuustiimit kokoontuvat säännöllisesti noin kvartaaleittain 4-5 krt lukuvuoden aikana: suunnitellaan ja kalenteroidaan kaikki tapaamiset lukuvuosisuunnitelman yhteydessä. Oppilaskunnan hallitus kokoontuu noin 1krt/kk Toimintasuunnitelman laadinnassa käydään dialogia lasten kanssa, millaista toimintaa he haluavat toteuttaa. Oppilaskunnan hallituksen jäsenen kautta osallistetaan kaikki oppilaat luokittain myös toimintasuunnitelman tekemiseen. Käydään luokissa dialogia aiheesta. Kvartaaleittain dialogissa yhdessä arvioidaan ja muutetaan tarvittaessa suunnitelmaa koetun perusteella. Oman luokan ope luo tilan mm. sille, että oppilaskunnan hallituksen kokousten jälkeen on aina mahdollisuus heti kertoa kokouksessa käsitellyt asiat. Ope voi vielä tarkistaa, että oppilaskunnan hallituksen edustajan vihkossa olevat asiat tulevat kerrotuiksi luokalle. Oppilaskunnan hallituksen aikuisten sähköposti/viikkoinfoviestintä täydentää viestejä sekä auttaa hahmottamaan toiminnan kokonaisuutta (vuosikello). Tärkeää myös osallisuustiimin ryhmäytymisen tukeminen lukuvuoden aikana. Syntyy VERSO –oppilaan identiteetti, digiagentin identiteetti jne., jotta osallisuus ei olisi vain sitä, että lapsi toteuttaa ko. tehtävää. Osallisuustiimiin kuuluvan oppilaan työskentelyn aikana väliin jäävän oppiaineen tehtävät: käytetään harkintaa ja määritellään yksilöllisesti kunkin lapsen kohdalla (oppimisen eteneminen) VUODEN PÄÄTTEEKSI: Juhlinnat, diplomit, todistukset ULKOINEN JA SISÄINEN VIESTINTÄ: Uuden lukuvuoden aloitustilaisuus salissa; osallisuustiimit esittäytyvät. Osallisuusmessut ennen rekrytointeja. Kaikki oppilaiden osallisuustiimit esittäytyvät messuilla, jotta oppilaille syntyy käsitys tehtävistä ja motivaatio hakeutua omien vahvuuksien mukaisesti itseä kiinnostavaan osallisuustiimiin. Perheille tieto ennen lapsen valintaa osallisuustiimiin. Vanhemmilla mahdollisuus keskustella lapsen ja opettajan kanssa, onko lapsella mahdollista ottaa vastaan osallisuustiimin vastuutehtävää. Pihatapahtuma joka toinen vuosi tärkeä paikka osallisuustiimin esittäytymiselle. Toimintasuunnitelmat tiimeittäin: - Osallisuustiimien toimintasuunnitelmat tukevat demokraattisen osallisuuden osallisuuden toteutumista.
2. Kaikki luokat (luokkaan kiinnittyminen, kaveruuksien syntyminen ja tukeminen, pedagogiikan tukeminen, käyttäytymisen odotukset eli sosiaalinen osallisuus) Aikuisten tehtävä on toimia niin, että lasten osallisuus toteutuu. Sekä demokraattinen osallisuus että sosiaalinen osallisuus. Sosiaalinen osallisuus tarkoittaa porukkaan kuulumista ja psykologisten perustarpeiden täyttymistä ryhmässä. Osallisuuden kokemuksen syntyminen on tärkeintä omassa kotiryhmässä. Se syntyy aikuisten toiminnan kautta, siinä, kuinka aikuiset organisoivat arjen niin, että kaveruuksia ja ryhmään kuulumisen kokemus syntyy. Osallisuus vaatii aikaa, ei ole nopein tapa toimia. Tarvitaan rauhaa, jotta osallisuus voi toteutua.	1. Oppimisen edellytyksiä luovat opetusjärjestelyt ja pedagogiikka, arjen työ peruskivenä sosiaaliseen osallisuuteen. Välineinä Martin puuttumisen polku, tunne- ja turvataitokello, kouluun kiinnittymisen malli jne. ---> mahdollisuus harjoitella luikissa pikkutiimeissä toimimista TUTU –koulutusten (käyttäytymisen odotukset) kautta ---> arkiryhmät ja hyvinvointikysely=lyhyt suunnitelma pedagogiikan pohtimiseen sosiaalisen osallisuuden näkökulmasta ---> yhteistoimintaluokkien YS –suunnitteluajat, joissa erityisopettaja on mukana, muistetaan ristiinpölytys ---> lukuvuoden 2026-2027 tietoiskut pitkäkestoisten pikkutiimien työskentelystä ---> vahvuuspedagogiikka: louhitaan luokissa lasten erilaisia vahvuuksia ja annetaan niille tilaa vahvistua ja tulla esiin 2. Ryhmäkohtaiset tukimuodot; suunnitellaan, arvioidaan ja kehitetään yhteistoimintaluokittain tiimisopimuksessa. Arvioidaan yhteistoimintaluokkakohtaisissa arkiryhmissä. 4. RÖNSY -VESOt linkitetään sosiaaliseen osallisuuteen
	Seuranta ja arviointi: Osallisuustiimit tekevät yhdessä tiimisopimusten arvioinnit. Arviointitietoa saadaan perusopetuksen laatukyselystä. Arviointi kohdistuu sosiaalisen osallisuuden osalta siihen, mitä ja miten paljon koulun aikuisten kanssa sitä on edistetty osana lukuvuosisuunnitelman arviointia. Kokonaisuuden koordinoinnista, seurannasta ja arvioinnin kokoamisesta vastaa koulun johtotiimi, joka hyödyntää arviointitietoa lukuvuoden aikaisessa kehittämisessä.

3 Kuntakohtaiset kehittämistavoitteet

Tavoite 1

Tavoite 2