https://peda.net/id/0c84fd3417f 2022-08-09T18:52:48+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/0c859ff817f 2013-07-10T19:57:38+03:00 <a href="https://peda.net/id/32aa4ff817f" title="Kovalenttinen sidos on vahva sidos, joka liittää atomit toisiinsa yhteisellä elektroniparilla. Se voi olla yksin-, kaksin- tai kolminkertainen riippuen elektroniparien lukumäärästä.">kovalenttinen sidos</a><br/> <a href="https://peda.net/id/32ab772217f" title="Molekyylikaava ilmoittaa, kuinka monta kunkin alkuaineen atomia on yhdessä molekyylissä.">molekyylikaava</a> 2022-08-09T18:52:48+03:00 https://peda.net/id/0c862e3d17f 2013-08-06T13:04:38+03:00 <a href="https://peda.net/id/32e8006917f" target="_blank"><b>Siirry tehtäviin.</b></a> 2022-08-09T18:52:48+03:00 https://peda.net/id/0c86add217f 2013-06-09T20:29:08+03:00 <div><a href="https://peda.net/id/3251aee017f">:right</a>Yksittäisessä atomissa elektronit muodostavat elektronipilven, joka on suuntautunut tasaisesti joka suuntaan ytimen ympärille. Tässä mielessä atomin pallomalli, niin yksinkertainen kuin se onkin, on oikea tapa mallintaa yksittäistä atomia.</div> <p>Entäpä jos meillä on kaksi atomia? Olkoot ne samaa tai eri alkuainetta ja niiden haluttaisiin vuorovaikuttavan toisiinsa siten, että ne pysyisivät mahdollisimman lähellä toisiaan. Toisin sanoen niiden välille syntyisi kemiallinen sidos ja ne muodostaisivat molekyylin.</p> <p>Eikö tällöin molempien atomien kannattaisi suunnata elektronipilveään siten, että niiden väliin syntyisi elektronitihentymä, joka toimisi liimana atomien välillä? Tällöinhän tämä negatiivisesti varautunut tihentymä vetäisi molempia positiivisesti varautuneita ytimiä puoleensa.</p> <div> </div> <div><a href="https://peda.net/id/3252352317f">https://peda.net/id/3252352317f</a></div> <div><em> Negatiivinen elektronitihentymä vetää puoleensa atomien positiivisia ytimiä.</em></div> <div><em> </em></div> <div><em> </em></div> <div>Näin todella tapahtuukin, mutta mallinnetaan molekyylisidoksen syntyä elektroniverhon sijasta tutulla kuorimallilla. Muista, että edullisin uloimman elektronikuoren rakenne on oktetti, jossa uloimmalla kuorella on kahdeksan (vedyllä ja heliumilla kaksi) elektronia. Atomit pyrkivät saavuttamaan tämän oktettirakenteen, jos se ei ole valmiina kuten on laita jalokaasuilla.</div> 2022-08-09T18:52:48+03:00 https://peda.net/id/0c87318117f 2013-08-30T08:33:44+03:00 <div><a href="https://peda.net/id/3252bc4217f">:right</a>Katsotaan kuorimallin avulla, kuinka yksinkertaisin molekyyli, vetymolekyyli, syntyy kahdesta vetyatomista. Kun molekyylisidoksen muodostumista mallinnetaan kuorimallin avulla, merkitään kullekin atomille sen ydin ja siihen alkuaineen järjestysluvun ilmoittama ytimen kokonaisvaraus +-merkkisenä. Elektronikuoret elektroneineen merkitään ytimen ympärille.</div> <div> </div> <div>Vetyatomin ytimessä on yksi protoni ja ainoalla elektronikuorella yksi elektroni.</div> <p>Molemmat vetyatomit luovuttavat ainoat elektroninsa yhteiseen käyttöön, jolloin syntyy yhteinen elektronipari. Tämän elektroniparin elektronit sijaitsevat suurimmaksi osaksi vety-ytimien välissä ja näin syntyy kemiallinen sidos, <b>molekyyli-</b> eli <b>kovalenttinen sidos</b>, joka pitää vetymolekyylin koossa.</p> <p>Koska sidos muodostuu yhteisestä elektroniparista, molempien vetyatomien voidaan ajatella omaavan nämä kaksi elektronia uloimmalla kuorellaan ja siten saavuttavan oktettirakenteen.</p> <div>Vaikka molekyylisidos käyttäytyy jousen lailla, sitä mallinnetaan atomien välisellä yhtenäisellä viivalla: Vetymolekyyli H₂ voidaan merkitä myös H-H.</div> <div> </div> <p><iframe width="560" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/h649mnQll1o?rel=0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe></p> 2022-08-09T18:52:48+03:00 https://peda.net/id/0c87b1f217f 2013-08-30T08:33:38+03:00 <div><a href="https://peda.net/id/3253417717f">:right</a>Metaanimolekyyli on vetymolekyyliä hieman monimutkaisempi, koska siinä on kahta eri alkuainetta, yksi hiiliatomi C ja neljä vetyatomia H. Metaani on siis yhdiste. Sen kemiallinen kaava on CH₄. Koska kyseessä on molekyyli, kemiallista kaavaa kutsutaan myös <b>molekyylikaavaksi</b>. <p>Periaate on sama kuin vetymolekyylin tapauksessa. Hiiliatomilla on uloimmalla kuorellaan neljä elektronia. Nämä neljä elektronia muodostavat elektroniparin kunkin vetyatomin elektronin kanssa. Muodostuu neljä molekyylisidosta ja näin neljä vetyatomia sitoutuu kemiallisesti hiiliatomiin.</p> <p>Hiiliatomi muodostaa neljä yhteistä elektroniparia neljän vetyatomin kanssa, jolloin sen uloimmalla kuorella on 4 x 2 = 8 elektronia. Oktetti!</p> Kukin vetyatomi muodostaa yhden yhteisen elektroniparin hiiliatomin kanssa, joten sen uloimmalla kuorella on 2 elektronia. Oktetti! </div> <div> </div> <div> <p><iframe width="560" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/oX2_BLW6Fd0?rel=0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe></p> </div> 2022-08-09T18:52:48+03:00 https://peda.net/id/0c8833c117f 2013-08-30T08:33:32+03:00 <div><a href="https://peda.net/id/3253bfea17f">:right</a>Etaanimolekyylissä on kaksi hiiliatomia ja kuusi vetyatomia, C₂H₆. Yksi molekyylisidos muodostuu hiiliatomien välille, joten kullekin hiiliatomille jää kolme elektronia muodostamaan elektroniparin kolmen vetyatomin elektronin kanssa. Kun useampi hiiliatomi on liittynyt yhteen, muodostuu <b>hiiliketju</b>. Siksi etaanin tapauksessa molekyylikaava C₂H₆ voidaan kirjoittaa myös muotoon CH₃CH₃ tai CH₃-CH₃.</div> <div> </div> <div> </div> <div><iframe width="560" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/RWytw30C3CI?rel=0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe></div> 2022-08-09T18:52:48+03:00 https://peda.net/id/0c88b07217f 2013-08-30T08:33:25+03:00 <div><a href="https://peda.net/id/3254410f17f">:right</a>Kahden hiiliatomin välillä voi olla kaksi yhteistä elektroniparia. Toisin sanoen kaksi hiiliatomia on muodostanut keskenään kaksi molekyylisidosta, jota kutsutaan <b>kaksoissidokseksi</b>. Monet muutkin alkuaineet voivat muodostaa kaksoissidoksia joko saman tai jonkun muun alkuaineen kanssa. Tutussa happimolekyylissä O_2,happiatomien välillä on kaksoissidos. <p>Kullekin hiiliatomille jää kaksi elektronia muodostamaan elektroniparin kahden vetyatomin elektronin kanssa. Molekyylikaava on C₂H₄ ja se voidaan kirjoittaa myös muotoon CH₂CH₂ tai CH₂=CH₂.</p> Koska eteenin hiiliatomien välissä on nyt elektroneja tiheämmässä, kaksoissidos on vahvempi kuin etaanin hiiliatomien välillä oleva <b>yksinkertainen</b> <b>sidos</b>. Kaksoissidos jäykistää molekyylin rakennetta. </div> <div> </div> <div> <p><iframe width="560" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/pJtrGi9AkaU?rel=0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe></p> </div> 2022-08-09T18:52:48+03:00 https://peda.net/id/0c8a709317f 2013-08-30T08:33:18+03:00 <div><a href="https://peda.net/id/3254cc0c17f">:right</a>Kahden atomin välillä voi olla myös kolme elektroniparia, jolloin muodostuu <b>kolmoissidos</b>. Hiiliatomi pystyy muodostamaan toisen hiiliatomin kanssa kolmoissidoksen. Tässä tilanteessa molemmille hiiliatomille jää jäljelle vain yksi vapaa elektroni vetyatomeja varten. Kolmoissidos on vieläkin jäykempi kuin kaksoissidos.</div> <div> </div> <p><iframe width="560" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/5lz5uJW8438?rel=0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe></p> 2022-08-09T18:52:48+03:00 https://peda.net/id/0c8b23d617f 2013-06-12T00:11:58+03:00 <div>Jos ajattelet tähän mennessä tuttuja molekyylejä, kuten esimerkiksi vetymolekyyliä H₂, happimolekyyliä O₂, vesimolekyyliä H₂O, hiilidioksidimolekyyliä CO₂ ja metaanimolekyyliä CH₄ niin huomaat kaikkien niissä esiintyvien alkuaineiden olevan epämetalleja. Kun epämetalli reagoi epämetallin kanssa, syntyy molekyylisidoksia.</div> <div> </div> <div> </div> <div><a href="https://peda.net/id/324b478617f">https://peda.net/id/324b478617f</a></div> 2022-08-09T18:52:48+03:00