14. Luontoa pitää suojella

Luvun sisällys

2020-04-19T08:01:56+03:00

14.1 Monimuotoisuuden tärkeys ja uhat
Kuvagalleria: Maapallon uhanalaisia ekosysteemejä
14.2 Biodiversiteetin erot maapallon eri osissa
14.3 Koralliriutat
14.4 Tropiikin kosteikot
Tiivistelmä

14.1 Monimuotoisuuden tärkeys ja uhat

2018-06-18T06:17:50+03:00

Maapallolle on kehittynyt monipuolinen eliölajisto.

Maapallolla elävien lajien lukumäärää ei tiedetä tarkasti. Tällä hetkellä löydettyjä ja nimettyjä lajeja on alle kaksi miljoonaa. Kuitenkin tieteelle tuntemattomia uusia lajeja, varsinkin selkärangattomia eläimiä, löydetään jatkuvasti erityisesti sademetsistä.

Lajien monimuotoisuus eli biodiversiteetti on vaarassa, sillä ihminen uhkaa monien lajien tulevaisuutta.

Laiskiainen on trooppisten sademetsien laji.

Ihmisen toiminta aiheuttaa suoraan tai välillisesti eliölajien ja niiden elinympäristöjen häviämistä, joten maapallon biodiversiteetti köyhtyy. Maailmanlaajuisen lajimonimuotoisuuden väheneminen johtuu muun muassa sademetsien tuhoutumisesta ja ilmaston lämpenemisestä. Uhanalaisimpia ekosysteemejä ovat trooppiset sademetsät, kosteikot, koralliriutat ja merten eristyneet saaret.

Biodiversiteetin suojelu on tärkeää. Ihminen hyötyy lajien suojelusta suoraan tai välillisesti. Useita eläin- ja kasvilajeja voidaan käyttää ravintona. Monien lääkkeiden vaikuttavat aineet ovat peräisin elollisesta luonnosta.

Biodiversiteetin säilyttämisen tärkeyden ymmärtää, kun tietää monimuotoisuuden merkityksen ihmiskunnalle ja ajattelee sitä uusiutuvana luonnonvarana. Ihmisen toimeentulo on riippuvainen luonnonvarojen kuten metsävarantojen ja riista- ja kalakantojen uusiutumiskyvystä.

Esimerkki eliölajien tärkeydestä ovat pölyttäjähyönteiset, jotka ovat välttämättömiä muun muassa hedelmien ja marjojen kehittymiselle. Tärkeimpien pölyttäjien, mehiläisten, määrät ovat vähentyneet kasvinsuojeluaineiden käytön takia. Valtiot ovatkin alkaneet tehdä määräyksiä torjunta-aineiden käytön vähentämiselle.

Euroopan unioni pyrkii suojelemaan lajeja omalla lainsäädännöllään, jossa uhanalaisten lajien elinympäristöjen hävittäminen kielletään.

Esimerkiksi mehiläisten tarjoama pölytys on ekosysteemipalvelu. Jos kasvien pölyttäjät kuolisivat yhtäkkiä, olisi ihmiskunnalle valtava työ etsiä uusi ratkaisu kasvien pölyttämiselle. Ilman hyönteispölytystä ruokavaliostamme puuttuisivat esimerkiksi marjat ja hedelmät.

Yle: monimuotoisuus on uhattuna Opetus.tv: biodiversiteetti

Kuvagalleria: Maapallon uhanalaisia ekosysteemejä

2021-08-09T14:29:18+03:00

: Kosteikot ovat vesilintujen ja kahlaajien muuttoaikaisia levähdys- ja ruokailupaikkoja.
: Koralliriutoilla elää korallieläinten ja kalojen lisäksi monia selkärangattomia eläinlajeja.
: Mangrovemetsät ovat tropiikissa sijaitsevia vuorovesirannikoiden ja suistoalueiden kasvillisuutta. Mangrovepuilla on pönkkä- ja ilmajuuret. Mikä merkitys niillä on?
: Sademetsissä elää suuri osa maapallon eliölajeista.
: Sademetsissä on suotuisat lämpötila- ja kosteusolosuhteet.
: Sademetsää uhkaavat maatalous ja hakkuut.

14.2 Biodiversiteetin erot maapallon eri osissa

2018-03-22T14:05:29+02:00

Biodiversiteetti vaihtelee paljon maapallon eri osissa. Se ei myöskään ole jakautunut maapallon ekosysteemien kesken tasaisesti. Kullakin ekosysteemillä on oma lajistonsa, joka on sopeutunut juuri kyseisen alueen tarjoamiin elinmahdollisuuksiin.

Monimuotoisuuskeskukset.

Maapallolla on alueita (esimerkiksi Madagaskar), joissa lajimonimuotoisuus on poikkeuksellisen suuri. Näitä alueita kutsutaan maapallon monimuotoisuuden keskuksiksi (hot spot eli kuuma piste).

Hotspot-keskuksia on eniten kuumalla ja lämpimällä lämpövyöhykkeellä. Monet monimuotoisuuden keskukset sijaitsevat valtamerten eristyneillä saarilla, kuten Galapagossaarilla ja Havaijisaarilla.

Näillä alueilla on paljon ainutlaatuisia, kotoperäisiä lajeja, joita ei esiinny missään muualla maailmassa.

Havaijisaarilla on suuri biodiversiteetti eli lajimonimuotoisuus.

14.3 Koralliriutat

2018-03-22T14:06:39+02:00

Koralliriutat muodostuvat korallieläinten ympärilleen erittämistä kalkkisista tukirangoista ja elävistä korallieläimistä.

Koralliriuttoja on eniten Intian ja Tyynenmeren kuuman ja lämpimän vyöhykkeen ranta-alueilla. Niitä esiintyy myös Australian rannikkoalueilla, Karibianmerellä ja Punaisellamerellä.

Vaikka koralliriutat peittävät vain noin 0,1 % merien pinta-alasta, niillä elää suuri osa merten eläinlajeista.
Koralliriutoilla esiintyy eliölajeja, joita ei tavata missään muualla. Muun muassa kalojen ja äyriäisten sekä korallieläinten suuren lajikirjon lisäksi koralliriuttoja sanotaan ”merten sademetsäksi”.

Koralliriutat tarjoavat ravintoa ja suojaa lukuisille kalalajeille. Turismi ja kalasaaliit tuovat riutoille myös taloudellista merkitystä.

Korallieläimet ovat vaateliaita eliöitä, sillä ne tarvitsevat lämpöä, valoa sekä runsassuolaisen ja hapekkaan veden. Koralliriutat katoavatkin nopeasti, jos nämä olosuhteet muuttuvat.

Ilmastonmuutoksen aiheuttama meriveden pinnan nousu ja lämpeneminen estävät auringonvalon pääsyn koralliyhdyskuntiin. Tämä taas häiritsee korallieläinten menestymistä. Korallieläimet haalistuvat. Haalistunut korallieläin kasvaa hitaasti ja on altis taudeille ja ympäristömyrkyille.

Myös merten saastuminen ja korallien keruu matkamuistoiksi uhkaavat koralliriuttoja.

14.4 Tropiikin kosteikot

2018-03-22T14:09:23+02:00

Kosteikot ovat maa- ja vesiekosysteemin välimuotoja. Kosteikoilla esiintyykin sekä vesi- että maaelämään sopeutuneita lajeja. Kuuman vyöhykkeen kosteikoilla on paljon lintu-, matelija- ja kalalajeja. Kosteikoista rehevimpiä ovat vuorovesirantojen mangrovemetsät ja jokien suistot.

Rannikoilla olevat matalat mangrovemetsät kestävät vedenpinnan korkeusvaihtelua ja tarjoavat suojaisan kutu- ja kasvupaikan lukuisille kalalajeille.

Kosteikot hyödyttävät ihmisiä monin tavoin. Niiltä paikalliset asukkaat saavat suuria kalasaaliita. Kosteikkojen kasvillisuus sitoo maaperää ja suojaa ranta-aluetta eroosiolta. Kosteikkojen suojeleminen onkin tärkeää, eikä niitä pitäisi enää kuivata laidunmaiksi.

Rannikkojen mangrovemetsät kuuluvat uhanalaisiin kosteikkoihin. Ne tarjoavat kutu- ja kasvupaikkoja monille kalalajeille.

Tiivistelmä

2020-04-19T08:00:06+03:00

Lajimonimuotoisuus eli biodiversiteetti vaihtelee maapallon eri osissa.
Monimuotoisuuden keskuksissa biodiversiteetti on poikkeuksellisen korkea ja sitä uhkaa ihmisen toiminta.
Maapallon uhanalaisia ekosysteemejä ovat esimerkiksi sademetsät, monet kosteikot ja koralliriutat.