https://peda.net/id/0b417104d6a 2018-10-23T13:33:13+03:00 https://peda.net/:static/532/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/8e7fa42ce1b 2018-11-06T13:47:21+02:00 Ihmisen anatomia on ihmisen erikoistunut ala. Ihmisen anatomiassa tutkitaan ihmisen rakennetta. Ihminen on rakenteeltaan hyvin samanlainen muiden selkärankaisten nisäkkäiden kanssa.<br/> <span class="medium"><a href="https://peda.net/p/pinja.karja/kasvunkansio/kahoot/ihmisen-anatomia/ihminen-jpg#top" title="ihminen.jpg"><img src="https://peda.net/p/pinja.karja/kasvunkansio/kahoot/ihmisen-anatomia/ihminen-jpg:file/photo/ee84377fdfcf467ea18680444ffc13e6ac545192/ihminen.jpg" alt="" title="ihminen.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <b>  Solut</b><br/> <br/> Ihmisrakenteen perusluokka on solu. <span>Ihmisessä on monia erilaisiin käyttötarkoituksiin keskittyneitä soluja kuten hermosoluja, lihassoluja ja sukusoluja. Solut rakentavat yleensä kudoksen. Kudostyyppejä on monia, jotka rakentuvat vain yhdestä solutyypistä, esimerkiksi lihassolut rakentavat lihaskudoksen. Erilaisten solujen rakentamat kudokset luovat yhtenäisen elimen<span>, esimerkiksi<span> lihaskudos, hermokudos</span></span><span><span> </span>ja muut kudokset rakentavat sydämen.<br/> <br/> <br/> </span></span><span class="small"><a href="https://peda.net/p/pinja.karja/kasvunkansio/kahoot/ihmisen-anatomia/solu-jpg#top" title="solu.jpg"><img src="https://peda.net/p/pinja.karja/kasvunkansio/kahoot/ihmisen-anatomia/solu-jpg:file/photo/3eb570e48846101f857084a8db604eb4fd8e4af8/solu.jpg" alt="" title="solu.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <br/> <span><span><b> Hippokrates, Herofilos ja Erasistratos</b><br/> <br/> Hippokrates </span>oli merkittävä anatomian ja lääketieteen kehittäjä. Hippokrates ymmärsi lihasten ja luiden välisen yhteistyön ja liitti sen ihmisen kykyyn liikkua. Hippokrates antoi myös monille elimille selityksen niiden toiminnasta. Herofilos <span>ja<span> Erasistratos</span></span><span><span> </span>olivat ensimmäisiä, jotka tutkivat ja paloittelivat ihmisruumita ja laajensivat tietämystä kuolleiden ruumiin avauksilla.</span></span><br/>  <br/> <b><b>  Verenkiertoelimistö<br/> </b></b> <div class="thumb tright"> <div class="thumbinner"><br/> <div class="thumbcaption"> <div class="magnify"> Ihmisen verenkiertoelimistön keskus on<span> sydän</span>, joka sijaitsee rintakehässä hiukan vasemmalla puolella. Ihmisen sydän on massaltaan 200–400<span> grammaa</span><span> </span>ja usein nyrkkisääntönä sanotaan sydämen olevan puristetun nyrkin kokoinen. Ihmisen verenkierto on &quot;täydellinen&quot;. Täydellisessä verenkierrossa vähä- ja runsashappinen<span> veri</span><span> </span>eivät pääse sekoittumaan toisiinsa. Ihmisen verenkierto voidaan jakaa kahteen tyyppiin:<span><span> isoon verenkiertoon ja pieneen verenkiertoon.<br/> <a class="image" href="https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Heart_numlabels.svg" rel="nofollow ugc noopener"><img class="thumbimage" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/11/Heart_numlabels.svg/300px-Heart_numlabels.svg.png" alt=""/><!--filtered attribute: srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/11/Heart_numlabels.svg/450px-Heart_numlabels.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/11/Heart_numlabels.svg/600px-Heart_numlabels.svg.png 2x"--><!--filtered attribute: data-file-width="496"--><!--filtered attribute: data-file-height="531"--></a></span></span> <div class="thumbcaption"> <div class="magnify"> </div> <b>Kuvan nuolet kuvaavat veren kulkusuuntaa.</b><br/> <b>1. Oikea eteinen</b><br/> <b>2. Vasen eteinen</b><br/> <b>3. Yläonttolaskimo</b><br/> <b>4. Aortta</b><br/> <b>5.Keuhkovaltimo</b><br/> <b>6.Keuhkolaskimot</b><br/> <b>7.Hiippa (Mitraali)läppä</b><br/> <b>8.Aorttaläppä</b><br/> <b>9.Vasen kammio</b><br/> <b>10.Oikea kammio</b><br/> <b>11.Alaonttolaskimo</b><br/> <b>12.Kolmipurje (Trikuspidaali)läppä</b><br/> <b><b>13.Keuhkovaltimon läppä<br/> <br/> Veri<br/> </b></b> <p>Veri on nestemäistä kudosta, jonka tarkoituksena on siirtää happea, hiilidioksidia, ravintoa ja muita tärkeitä elementtejä ruumiin eri osiin. Veri koostuu<span> verisoluista</span>, verisoluja ovat:<span> punasolut</span>,<span> valkosolut</span><span> </span>ja<span> verihiutaleet</span>. Verisolujen lisäksi verestä 55 % onplasmaa. Ihmiskehossa verta ihmiskehosta riippuen yleensä n. 4-6<span> litraa</span>.</p> <ul> <li><span>Punasolut </span>eli<span> </span><em>erytrosyytit</em><span> </span>kuljettavat<span> happea</span>,<span> hiilidioksidia</span><span> </span>ja ravintoa. Se on<span> tumaton</span>, muodoltaan litteä, kaksoiskovera kiekkomainen solu. Punasolu on rakenteeltaan pieni kaikkein yleisin verisolu. Kolmasosa punasolusta on<span> hemoglobiinia</span>, joka antaa solulle punaisen värin. Punasoluja syntyy pääasiassa luuytimissä. Ensimmäisenä punasolun löysi hollantilainen Jan Swammerdam<span> </span>vuonna 1658.</li> </ul> <ul> <li><span>Valkosolut </span>eli<span> </span><em>leukosyytit</em><span> </span>ovat osa ihmisen<span> immuunijärjestelmää</span><span> </span>ja torjuvat tartuntatauteja. Valkosoluja voidaan jakaa kolmeen eri tyyppiin:<span> Monosyytit</span>,<span> Granulosyytit</span><span> </span>ja<span> Lymfosiitit</span>. Vaikka valkosolut torjuvat tauteja, aiheuttavat ne myös itse tauteja. Valkosolujen hallitsemattomasta lisääntymisestä johtuvia<span> syöpiä</span><span> </span>ovat leukemia ja<span> lymfooma</span></li> </ul> <ul> <li>Verihiutaleet eli<span> </span><em>trombosyytit</em><span> </span>huolehtivat veren hyytymisestä. Verihiutaleet syntyvät luuytimessä esiasteistaan<span> </span><em>(megakaryosyyteistä)</em>. Verihiutaleet ovat tumattomia solukalvon ympäröimiä soluliman kappaleita. Verihiutaleiden vähäisyys<span> </span><em>(trombosytemia)</em><span> </span>ilmenee verenvuototaipumuksena, joka on yleistä mm. alkoholisteilla.</li> </ul> <ul> <li><span>Veriplasma </span>on veren se osa, joka ei koostu soluista; veriplasma on pääasiassa<span> vettä</span>, mutta plasmassa on myös valkuaisaineita, suoloja, lukuisia eri tehtäviä hoitavia välittäjäaineita ja<span> glukoosia.</span></li> </ul> <p>Ihmisen veri voidaan jakaa erilaisiin ryhmiin punasolujen ominaisuuksien perusteella. Luokitteluun käytetään niin sanottua<span> ABO-järjestelmää</span>. Järjestelmä on perustettu, koska huomattiin, että<span> verensiirrossa</span><span> </span>kuoli useita ihmisiä. Tietylle veriryhmälle voi käyttää vain tiettyjä veriryhmiä. Suomessa yleisin veriryhmä on A, mutta maailmalla yleisin ryhmä on O.<br/> <span class="small"><a href="https://peda.net/p/pinja.karja/kasvunkansio/kahoot/ihmisen-anatomia/veri-png#top" title="veri.png"><img src="https://peda.net/p/pinja.karja/kasvunkansio/kahoot/ihmisen-anatomia/veri-png:file/photo/4f17d803200fe5315d052e6093562e2bc665d50e/veri.png" alt="" title="veri.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <br/> <br/> </p> <h2><span class="mw-headline"> Ruoansulatuselimistö</span></h2> <dl> <dd> <div class="disambig">Ruoansulatus eli digestio huolehtii ravinnon pilkkoutumisesta pienemmiksi ja näin antaa ne muotoon jota solut voivat käyttää.<span> Hiilihydraatit</span><span> </span>pilkkoutuvat yksinkertaisiksi<span> sokereiksi</span><span> </span>(ennen kaikkea rypälesokeriksi eli<span> glukoosiksi</span>), jotka ovat<span> solujen</span><span> </span>tärkein energianlähde.<span> Proteiinit</span><span> </span>eli valkuaisaineet hajoavat<span> aminohapoiksi</span>, jotka puolestaan käytetään elimistön rakennusaineiksi. Rasvat kulkeutuvat soluihin<span> rasvahapoiksi</span><span> </span>ja<span> glyseroliksi</span><span> </span>pilkkoutuneina. Sitten nämä aineosat yhdistyvät uudelleen ja rasva käytetään joko solujen rakennusaineeksi tai se jää ravintovarastoksi rasvasoluihin. Ravinnon käsittely tapahtuu<span> ruoansulatuskanavassa</span>. Lukuun ottamatta niitä elimiä joiden kautta ravinto kulkee suusta suoliston loppuun asti, ruoansulatuselimistöön kuuluu joukko ruoansulatusrauhasia, kuten<span> sylkirauhaset</span>,<span> mahanesterauhaset</span>,<span> suolinesterauhaset</span>,<span> haima</span><span> </span>ja<span> maksa</span> jotka erittävät ruoansulatusnesteitä. Nämä sisältävät entsyymejä, joiden avulla ravinnon pilkkoutuminen käyttökelpoiseen muotoon tapahtuu nopeasti. Ruoansulatuselimistö alkaa<span> suusta </span>ja päättyy<span> peräsuoleen.<br/> <span class="small"><a href="https://peda.net/p/pinja.karja/kasvunkansio/kahoot/ihmisen-anatomia/maha-jpg#top" title="maha.jpg"><img src="https://peda.net/p/pinja.karja/kasvunkansio/kahoot/ihmisen-anatomia/maha-jpg:file/photo/0a06a9183d2fa6f9a96afd3c9bd71810dcc6cfb4/maha.jpg" alt="" title="maha.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <br/> <br/> </span> <h2><span class="mw-headline"> Hermosto</span></h2> <div class="thumb tright"> <div class="thumbinner"><a class="image" href="https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Gray728.svg" rel="nofollow ugc noopener"><img class="thumbimage" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1a/Gray728.svg/300px-Gray728.svg.png" alt=""/><!--filtered attribute: srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1a/Gray728.svg/450px-Gray728.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1a/Gray728.svg/600px-Gray728.svg.png 2x"--><!--filtered attribute: data-file-width="1024"--><!--filtered attribute: data-file-height="731"--></a> <div class="thumbcaption"> <div class="magnify"> </div> Kuvassa ihmisen aivot. Kuvaan on väritetty eri väreillä ihmisen aivon eri aivolohkot.</div> </div> </div> <p>Hermosto on systeemi jossa tieto välittyy eri osien välillä<span> neuronien</span><span> </span>ärsyyntymisen kautta.<span> Signaalit</span><span> </span>kulkevat<span> hermosolun</span><span> </span>sisällä sähköisesti ja solusta toiseen kemiallisesti. Hermosto voidaan jaotella kuuteen luokkaan:</p> <ul> <li>Keskushermosto</li> <li>Ääreishermosto</li> <li>Somaattinen hermosto</li> <li>Autonominen hermosto</li> <li>Sympaattinen hermosto</li> <li>Parasympaattinen hermosto</li> </ul> <p>Ihmisen hermoston keskus on<span> aivot</span>, aivojen lisäksi<span> selkäydin</span>. Selkäytimessä tapahtuu vaistomaiset liikkeet, esimerkiksi refleksit ja muut toimenpiteet, jotka vaativat suurta nopeutta toimia. Mikäli kaikki käskyt kulkisivat aivojen kautta olisi tilanne mennyt ohitse. Aivot ja selkäydin muodostavat<span> keskushermoston</span>.<br/> <br/> <br/> </p> <h2><span class="mw-headline"> Luuranko<br/> </span></h2> <div class="thumb tright"> <div class="thumbinner"><br/> <div class="thumbcaption"> <div class="magnify"> Ihmisen luuranko koostuu<span> luista</span>. Ihmiskehossa on noin 206 luuta ja vastasyntyneillä luita on 350. Pisin ja vahvin ihmisruumiin luu on<span> reisiluu</span>. Pienin luu on<span> korvasta</span><span> </span>löytyvä<span> jalustinluu</span>. Luun keskustassa on ns.<span> luuydin</span>. Luuytimessä muodostuu uusia<span> punasoluja</span>. Luuydin voidaan jakaa kahteen osaan: punaiseen ja keltaiseen. Punaisessa syntyvät verisoluja. Keltainen on lähinnä<span> rasva-ja sidekudosta</span>. Luuranko tukee<span> lihaksia</span><span> </span>ja antaa lihaksien kanssa ihmiselle kyvyn liikkua. Lihaksen ja luun välisenä kiinnittäjänä on<span> jänne</span>.<br/> <span class="small"><a href="https://peda.net/p/pinja.karja/kasvunkansio/kahoot/ihmisen-anatomia/luuranko-jpg#top" title="luuranko.jpg"><img src="https://peda.net/p/pinja.karja/kasvunkansio/kahoot/ihmisen-anatomia/luuranko-jpg:file/photo/b9a912e5771c29578f8b2c5f66696db7bd5b267c/luuranko.jpg" alt="" title="luuranko.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span></div> </div> </div> </div> <h2><span class="mw-headline"> </span></h2> </div> </dd> </dl> </div> </div> </div> </div> </div> 2018-11-06T13:10:23+02:00