4.2 Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena

Arvioinnin 2 tehtävää

2015-02-12T16:09:50+02:00

Arviointi on kiinteä osa esiopetusta[1]. Arvioinnilla on esiopetuksessa kaksi tehtävää: sen avulla suunnitellaan ja kehitetään opetusta sekä tuetaan kunkin lapsen hyvinvointia, kasvua ja oppimista. Arviointi on havainnoinnin, dokumentoinnin, arviointipäätelmien ja palautteen muodostama kokonaisuus, johon osallistuvat opettajien lisäksi muu esiopetuksen henkilöstö sekä lapset ja huoltajat.

[1] Perusopetuslaki 22 § 2 mom. (628/1998); Perusopetusasetus 14 § 2 mom. (852/1998)

Keskeiset tiedonlähteet

2015-02-12T16:11:25+02:00

Esiopetuksen tehtävänä on edistää yhteistyössä huoltajien kanssa lasten kehitys- ja oppimisedellytyksiä[1]. Tavoitteellisen ja lasten kehitystä tukevan opetuksen edellytyksenä on, että opettaja saa tietoa lasten aiemmista kasvuympäristöistä, kehittymisestä ja oppimisesta sekä mielenkiinnon kohteista. Keskeisiä tiedonlähteitä ovat lapsen huoltaja, aiemman varhaiskasvatuksen henkilöstö sekä lapsi itse. Esiopetuksen opettaja hyödyntää tietoja lapsen henkilökohtaisten tavoitteiden suunnittelussa yhteistyössä huoltajan ja lapsen kanssa. Suunnittelun apuna voidaan käyttää lapsikohtaista esiopetuksen oppimissuunnitelmaa.

[1] Valtioneuvoston asetus 5 § (422/2012)

Jatkuva havainnointi ja monipuolinen dokumentointi

2015-02-12T16:12:26+02:00

Opettaja seuraa kunkin lapsen kehittymistä ja oppimista esiopetuksen aikana. Seurannan kohteena ovat lasten työskentely, käyttäytyminen ja heidän oppimisensa edistyminen eri tiedon- ja taidonaloilla[1]. Seuranta perustuu jatkuvaan havainnointiin sekä monipuoliseen dokumentointiin. Lasten tekemät työt ja omat kokemukset ovat osa dokumentointia ja arviointia. Myös huoltajan havainnot lapsensa oppimisesta ja hyvinvoinnista ovat tärkeitä. Kootun seurantatiedon ja siitä johdettujen arviointipäätelmien pohjalta opettaja suuntaa opetusta ja oppimisympäristöjä sekä lasten mahdollisesti saamaa tukea.

[1] Perusopetuslaki 22 § 1 mom. (628/1998)

Rohkaiseva ja kannustava palaute

2015-02-12T16:13:22+02:00

Opettaja ja lasta ohjaava muu henkilöstö antavat lapsille päivittäin rohkaisevaa ja kannustavaa palautetta lasten vahvuuksista ja kehittämisalueista. Koottua dokumentaatiota käytetään niin, että kukin lapsi voi havaita edistymistään. Tämä rakentaa lasten myönteistä käsitystä itsestään oppijana. On tärkeää, että huoltajat saavat usein palautetta lapsensa työskentelystä, käyttäytymisestä ja oppimisen edistymisestä, jotta he voivat osaltaan tukea lastaan[1].

[1] Peruospetusasetus 10 § 1 mom. (852/1998)

Itsearviointi

2015-02-12T16:14:11+02:00

Esiopetuksessa kehitetään lasten edellytyksiä itsearviointiin[1]. Lapsia rohkaistaan kuvaamaan, mistä he esiopetuksessa pitävät, missä he ovat omasta mielestään onnistuneet ja mitä he haluaisivat opetella jatkossa. Opettaja ohjaa lapsia myös pohtimaan yhteisten tehtävien onnistumista. Lasten oppimisen polun aikana vähitellen kehittyvä itsearviointitaito on osa oppimisen taitoja.

[1] Perusopetuslaki 22 § 1 mom. (628/1998)

Tietojen siirtäminen

2015-02-12T16:15:42+02:00

On tärkeää, että tarpeelliset tiedot kunkin lapsen esiopetuksen aikaisesta työskentelystä sekä kasvun ja oppimisen etenemisestä ovat opettajan käytettävissä lapsen siirtyessä ensimmäiselle luokalle. Tämä varmistetaan esiopetuksen ja koulun henkilöstön sekä huoltajien ja lasten yhteistyöllä. Tietojen siirtämisessä voidaan hyödyntää esiopetuksen aikana koottuja kunkin lapsen etenemistä kuvaavia dokumentteja sekä lapselle mahdollisesti laadittua oppimissuunnitelmaa tai HOJKSia. Opetuksen järjestäjä vastaa toimivien siirtymävaiheen käytäntöjen luomisesta. Tietojen siirrossa noudatetaan voimassa olevia säännöksiä.

Opetushenkilöstön itsearviointi

2015-02-12T16:22:51+02:00

Opetushenkilöstön tavoitteellinen itsearviointi on esiopetuksen laadun ylläpitämisen ja kehittämisen ehto. Opettajat käyttävät lasten kasvun ja oppimisen seurannasta saamaansa arviointitietoa ja dokumentaatiota pedagogisessa suunnittelussa ja opetuksen uudelleen suuntaamisessa. Lapsilta ja huoltajilta saatu palaute otetaan huomion toiminnan kehittämisessä.

Osallistumistodistus

2015-02-12T16:23:48+02:00

Lapsille annetaan lukuvuoden päätteeksi esiopetuksen osallistumistodistus[1]. Todistukseen merkitään todistuksen, opetuksen järjestäjän, koulun/päiväkodin ja lapsen nimi, lapsen henkilötunnus sekä todistuksen antamispäivä. Lisäksi todistukseen merkitään, että todistus on Opetushallituksen 22.12.2014 hyväksymien esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukainen. Todistus voi sisältää yleiskuvauksen toteutuneesta esiopetuksesta. Todistukseen ei merkitä lapsen persoonaan, oppimisen etenemiseen tai lapsen toimintaan liittyviä kuvauksia.

[1] Perusopetuslaki 22 § 2 mom. (628/1998)

4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena, Lopen paikalliset tarkennukset

2016-03-02T15:17:09+02:00

Lasten oppimissuunnitelmat ja mahdolliset tehostetun tuen suunnitelmat tai HOJKS:t siirtyvät tulevalle opettajalle ennen koulun alkua käytävän siirtokeskustelun yhteydessä. Myös lapsen siirtyessä toiseen esiopetuspaikkaan siirtyy oppimissuunnitelma sekä vanhempien ja uuden esiopetuspaikan toiveiden mukaan myös muita hänen dokumenttejaan (esimerkiksi kasvun kansio) lapsen mukana.

Esiopetuksessa arviointia toteutetaan jatkuvasti arkipäivän toiminnoissa lapsia havainnoimalla ja havaintoja säännöllisesti dokumentoimalla. Havainnoista myös keskustellaan tarpeen mukaan koko esiopetuksen henkilökunnan sekä vanhempien kanssa. Esiopetuksessa huomioidaan, että lapsen oma käsitys itsestään oppijana vaikuttaa hänen oppimiseensa ja kehitykseensä. Tärkeää on, että oppimistilanteista jää lapselle aina tunne, että hän on hyvä ja että hän osaa. Henkilökunnan positiivinen asenne, kehut ja kannustus ovat tässä tärkeässä asemassa. Lasten oppimista tehdään näkyväksi ja heitä opetetaan myös itse arvioimaan omaa oppimistaan jatkuvasti esiopetuksen erilaisissa oppimistilanteissa. Tässä apuna ovat myös lapsille tehtävät esiopetuksen haastattelut ja vuosittain toteutettava hymynaamakysely. Lasten haastatteluista ja hymynaamakyselyistä nousseita asioita käsitellään esiopetuksen henkilöstön sekä vanhempien kanssa vähintään oppimissuunnitelmaa tehdessä ja arvioidessa. Lisäksi lapsille kootaan omat kasvun kansiot, jotka ovat osa arviointia ja dokumentointia ja tuovat näkyväksi lapsen kehitystä ja oppimista. Lopella jokaiselle lapselle laaditaan oma esiopetuksen oppimissuunnitelma yhteistyössä huoltajien kanssa. Lapset voivat olla mukana oppimissuunnitelman laatimisessa ja arvioinnissa. Oppimissuunnitelmien pohjalta laaditaan lisäksi koko esiopetusryhmän toiminnalle toimintakauden painotusalueet. Huoltajien kanssa ollaan muutenkin jatkuvasti avoimessa yhteistyössä lasta koskevissa asioissa.

Henkilöstö arvioi omaa osaamistaan vuosittain esimiehen kanssa käytävien kehityskeskusteluiden sekä vähintään kaksi kertaa vuodessa käytävien tiimien pedagogisten keskusteluiden yhteydessä (päiväkotien esiopetuksessa). Lisäksi jokaisen työntekijän on tärkeää pohtia ja arvioida omia ratkaisujaan ja työtapojaan jatkuvasti arjen erilaisissa tilanteissa. Kehityskeskustelujen ja tiimipalavereissa käytävien keskustelujen kautta pyritään löytämään jokaisen työntekijän vahvuudet ja kehittymisen paikat. Henkilöstön kehitysmyönteisellä asenteella ja heidän vahvuuksiaan hyödyntämällä ja voidaan ylläpitää ja kehittää esiopetuksen laatua. Tämän lisäksi kehitystyössä huomioidaan vanhemmilta tullut palaute ja heille tehtyjen asiakastyytyväisyyskyselyiden tulokset.