Kunnan OPS-sisältö

2025-04-14T11:59:01+03:00

Kerhotoiminta

Kerhotoiminnan tavoitteena on tarjota mahdollisuuksia tutustua erilaisiin harrastuksiin erityisesti niille oppilaille, joilla ei ole harrastuksia, sekä tukea oppilaiden tutustumista toisiinsa. Muuramen peruskouluissa tiedustellaan, millaisesta kerhotoiminnasta oppilaat olisivat kiinnostuneita. Opettajat valikoivat toteutettavat kerhot yhteistyössä oppilaiden ja mahdollisesti oppilashuoltohenkilöstön kanssa. Mikäli kerhotoimintaan saadaan tukea esimerkiksi hankerahoituksena, rahoituksen jakamisesta eri kouluille päätetään opetuksen ja kasvatuksen johtoryhmässä.

Koulun kerhoja pitävät ensisijassa koulun opettajat ja muu henkilökunta. Yhteistyötä tehdään myös mm. paikallisten urheiluseurojen, Muuramen lukion ja Muuramen kuvataidekoulun kanssa.

Koulun kerhoja ajoitetaan siten, että ne tukevat aamu- ja iltapäivätoimintaa ja aamu- ja iltapäivätoiminta koulun kerhoja.

Kirjastotoiminta

Kirjastotoiminnan tavoitteena on tukea mm. oppilaiden lukemaan oppimista, lukuharrastuksen virikkeellistä kehittämistä sekä tiedon hankintaa ja arviointia. Muuramen peruskoulut tekevät yhteistyötä Muuramen pääkirjaston ja kirjastoautojen kanssa.

Kouluruokailu

Kouluruoka tulee Muuramen peruskouluihin keskuskeittiöstä, joka noudattaa kuuden viikon ruokalistaa. Normaalin ruokalistan rinnalla on kasvisruokalista. Käytössä on myös kuuden viikon kiertävä lisäkesalaattilista varmistamaan riittävän kasvisten tarjonnan.

Tarjottava ruoka on oppilaiden ravitsemussuositusten mukaisesti suunniteltu. Se kattaa kolmasosan päivittäisestä ravinnon tarpeesta, mikäli oppilas ottaa ruokaa mallilautasen perusteella. Ruokien jakelujärjestys on sellainen, että lautasmallia on helppo toteuttaa. Kouluruokailussa pyritään vaalia kotimaisia ruokaperinteitä sekä tutustuttaa oppilaat uusiin makuihin ja raaka-aineisiin. Pyrkimyksenä on, että jokaisella kouluaterialla tarjotaan jotakin tuoretta.

Kouluruokailua valvotaan ja oppilaita ohjataan hyviin ruokailu- ja käytöstapoihin. Ruokailusta pyritään tekemään virkistävä ja rauhoittava hetki koulupäivän lomaan. Oppilaita ohjataan ottamaan ruokaa itselleen sopiva määrä. Tarvittaessa ruokaa voi hakea lisää. Ruokailukasvatusta toteutetaan myös teemaviikoilla ja –päivillä. Sesongit ja juhlapäivät huomioidaan kouluruokailussa.

Ruuan tilauksissa, valmistuksessa ja tarjoilussa pyritään minimoimaan biojätteen määrä vakioitujen ruokaohjeiden ja erävalmistuksen avulla. Ruuan valmistuksessa käytetään mahdollisimman paljon kotimaisia raaka-aineita. Kertakäyttöastioita ei käytetä normaalitilanteissa. Ruuanvalmistuslaitteet pyritään pitämään hyväkuntoisina sekä energiaa, vettä ja kemikaaleja säästävinä.

Erityisruokavaliot otetaan huomioon kouluruokailussa yksilöllisesti. Oppilas tai huoltaja saa koulusta lomakkeen, joka palautetaan täytettynä ja huoltajan allekirjoittamana terveystarkastuksen yhteydessä kouluterveydenhoitajalle tai suoraan keskuskeittiöön. Ilmoituksen perusteella valmistetaan riittävä määrä ravitsemussuositukset täyttävää erityisruokaa. Mikäli erityisruokavalio ei pohjaudu lääketieteelliseen syyhyn, oppilasta ohjataan ottamaan selvää ruokavaliostaan ja keskustelemaan kouluterveydenhoitajan kanssa, jotta hän söisi suositusten mukaisesti.

Keskuskeittiö valmistaa terveellisiä välipaloja myytäväksi oppilaille iltapäivällä. Välipalan tarjoaminen toteutuu eri kouluilla mahdollisuuksien mukaan.

Koulumatkat ja koulukuljetukset

Koulumatkoista tiedotetaan huoltajille koulun tiedotteissa ja verkkosivuilla. Tärkeistä, ajankohtaisista asioista tiedotetaan oppilaita koulussa ja huoltajia sähköisesti.

Kunnan verkkosivuilla kerrotaan koulukuljetusperiaatteet. Kun oppilas ilmoittautuu ensimmäiselle luokalle, koulukuljetusta ei tarvitse hakea, vaan sen saa, mikäli koulumatkan pit ylittää määritellyn rajan. Harkinnanvaraisten koulukuljetusten hakemiseen löytyy ohje ja hakulomake kunnan verkkosivuilta, Tietoa koulukuljetuksista - Muurame.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet

2023-06-14T12:52:08+03:00

Perusopetuksen yhteydessä voidaan oppilaille järjestää kirjastotoimintaa, kerhotoimintaa ja muuta opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa[1]. Opetuksenjärjestäjä päättää toiminnan järjestämisestä ja laajuudesta. Myös kouluruokailu, välituntitoiminta sekä koulun päivänavaukset, juhlat, retket, opintokäynnit ja leirikoulut sekä mahdollisuuksien mukaan koulumatkat järjestetään siten, että ne tukevat oppilaiden oppimiselle, monipuoliselle kehittymiselle ja hyvinvoinnille asetettuja tavoitteita. Ne myös osaltaan vahvistavat kokemusta hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä ja tekevät mahdolliseksi oppilaiden näkökulmasta eheän, vireyttä vahvistavan ja vaihtelevan päivän. Paikallisessa opetussuunnitelmassa määritellään toimintaa ohjaavat tavoitteet ja järjestämisen periaatteet. Koulukohtaisesta järjestämisestä päätetään lukuvuosisuunnitelmassa.

Koulun kerhotoiminta

Kerhotoiminta on oppituntien ulkopuolista toimintaa, jonka lähtökohtana ovat koulun kasvatukselliset, opetukselliset ja ohjaukselliset tavoitteet. Se on osa maksutonta perusopetusta ja rakentaa omalta osaltaan toiminnan yhteisöllisyyttä ja rikastuttaa koulun toimintakulttuuria. Kerhotoiminnan tehtävä on tukea oppilaiden monipuolista kasvua ja kehitystä. Kerhot tarjoavat oppilaille mahdollisuuksia tutustua erilaisiin harrastuksiin. Tavoitteena on lisätä harrastuneisuutta sekä tuottaa yhdessä tekemisen, osaamisen, onnistumisen ja ilon kokemuksia. Kerhotoiminnassa oppilaat saavat tilaisuuksia koulussa opitun soveltamiseen, luovaan toimintaan ja monimuotoiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten oppilaiden kanssa. Kerhot voivat lisätä oppilaiden osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia sekä arjen hallintaa ja turvallisuutta.

Joustavilla kerhotoiminnan ratkaisuilla tuetaan oppilaan päivän kokonaisuutta. Kerhotoiminnan järjestämis- ja toteuttamistapoja kehitetään ja oppimisympäristöä muokataan harrastuneisuutta tukevaksi. Oppilaiden osuutta kerhotoiminnan suunnittelussa lisätään. Kerhotoiminnan järjestäminen tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa myös kodin ja koulun kasvatusyhteistyötä sekä yhteistyötä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Koulut voivat hyödyntää kerhotoiminnan järjestämisessä eri hallintokuntien, yhteisöjen, yritysten ja järjestöjen sekä koulun muiden sidosryhmien osaamista.

Koulun kirjastotoiminta

Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää koulukirjastotoimintaa ja toteuttaa sitä yhteistyössä lähikirjaston ja muiden kirjastojen kanssa. Kirjastotoiminnalla vahvistetaan oppilaiden yleissivistyksen ja maailmankuvan laajenemista ja avartumista. Monimuotoinen koulukirjastotoiminta tukee oppimiskäsityksen toteutumista aidoissa oppimistilanteissa ja luo oppilaille mahdollisuuksia monenlaisten vastuutehtävien hoitamiseen. Koulun kirjasto ja muut kirjastot tarjoavat aktivoivia ja virikkeisiä oppimisympäristöjä sekä monipuolisia työtapoja. Kirjastotoiminnan tehtävänä on kannustaa oppilaita omaehtoiseen lukemiseen ja omiin lukuvalintoihin, tyydyttää heidän tiedonhaluaan, kannustaa hakemaan tietoa eri lähteistä ja arvioimaan tietolähteitä. Toiminta lisää mahdollisuuksia opetuksen eriyttämiseen, oppilaiden yksilöllisten kiinnostusten mukaiseen työskentelyyn sekä yhteistyöhön kotien kanssa. Yhdessä koulu ja kirjasto ohjaavat elinikäiseen oppimiseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen.

Kouluruokailu

Kouluruokailun tehtävänä on oppilaiden terveen kasvun ja kehityksen, opiskelukyvyn sekä ruokaosaamisen tukeminen. Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä täysipainoinen maksuton ateria. Ateria nautitaan tarkoituksenmukaisesti järjestettynä ja ohjattuna ruokailuna.[2]Kouluruokailun järjestämisessä otetaan huomioon ruokailun terveydellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen merkitys. Ruokailuhetkillä on tärkeä virkistystehtävä ja niillä edistetään kestävää elämäntapaa, kulttuurista osaamista sekä ruoka- ja tapakasvatuksen tavoitteita. Oikea-aikainen ja kiireetön ruokailu ja mahdolliset välipalat varmistavat jaksamisen koulupäivän aikana. Viihtyisä ruokailuhetki lisää hyvinvointia koko kouluyhteisössä.

Kouluruokailu on oppilaille tärkeä osa koulupäivää. Oppilaita kannustetaan osallistumaan kouluruokailun ja etenkin ruokailuhetkien suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Opettajat huolehtivat ruokailun yhteydessä annettavasta ohjauksesta ja kasvatuksesta yhdessä koulun muiden aikuisten kanssa. Kouluruokailun tavoitteista ja järjestämisestä keskustellaan kotien kanssa ja yhdessä tuetaan oppilaiden kehitystä. Kouluruokailuun osallistumista sekä ruoan ja ruokailutilanteen laatua seurataan ja arvioidaan säännöllisesti.

Opetushenkilöstö ja ruokailusta vastaava henkilöstö tekevät yhteistyötä kouluruokailun järjestämisessä ja toiminnan kehittämisessä. Mikäli oppilaalla on yksilöllisiä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyviä tarpeita, tulee oppilaan, huoltajan, ruokailusta vastaavan henkilöstön ja kouluterveydenhuollon sopia yhdessä ruokailuun liittyvistä tukitoimista ja seurannasta.[3]

Välitunnit, päivänavaukset ja muut koulun yhteiset tapahtumat

Perusopetusasetuksen mukaan opetukseen tulee käyttää tuntia kohti vähintään 45 minuuttia ja opetukseen käytettävä aika jaetaan tarkoituksenmukaisiksi opetusjaksoiksi. Osa työajasta voidaan käyttää työelämään tutustuttamiseen sekä lukuvuoden päättäjäisiin ja muihin yhteisiin tapahtumiin.[4] Säännös luo edellytykset koulupäivän monenlaiseen rytmittämiseen sekä välituntien järjestämiseen oppilaiden hyvinvointia edistävällä tavalla. Yhteisiä tapahtumia voivat olla muun muassa koulun juhlat, teemapäivät ja retket. Opintokäynnit ja leirikoulut voivat koskea koko kouluyhteisöä tai vain joitakin tai jotakin opetusryhmää. Myös niissä hyödynnetään perusopetusasetuksen mukaista koulutyön joustavan järjestämisen mahdollisuutta. Päivän työ aloitetaan lyhyellä päivänavauksella[5].

Koulun yhteisöllisyyden ja oppilaiden terveen kehityksen, sosiaalisten suhteiden sekä opiskelussa jaksamisen kannalta välitunnit, päivänavaukset ja monenlaiset yhteiset tapahtumat ovat tärkeitä. Niitä hyödynnetään myös osana monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Ne vahvistavat oppilaiden laaja-alaista osaamista ja tekevät näkyväksi koulun kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta. Opintokäynnit ja leirikoulut puolestaan tarjoavat mahdollisuuksia oppimisympäristön laajentamiseen ja oppimiseen autenttisissa tilanteissa sekä yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa.

Opetuksen järjestäjällä on paljon harkintavaltaa sen suhteen, miten koulupäivä jaetaan opetusjaksoihin ja välitunteihin, mitä muuta toimintaa koulupäiviin sisältyy ja millaisia toimintamuotoja käytetään. Ratkaisut muokkaavat koulun toimintakulttuuria. Niitä tehtäessä otetaan huomioon perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämisen periaatteet.

Koulumatkat ja koulukuljetukset

Oppilaita kannustetaan kulkemaan koulumatkat terveyttä ja kuntoa edistävällä tavalla. Heitä opastetaan
sekä itsenäisesti että koulukuljetuksin liikuttaessa huolehtimaan omasta ja muiden turvallisuudesta ja
käyttäytymään matkaa tehdessään hyvin.

Koulukuljetuksen odotusaikojen valvonnasta ja ohjatusta toiminnasta sekä matkojen aikaisesta
turvallisuudesta huolehditaan sopimalla menettelytavoista ja vastuuhenkilöistä41. Niistä sekä
kuljetusjärjestelyistä tiedotetaan oppilaille ja huoltajille. Opettajan tai rehtorin tulee ilmoittaa tietoonsa
tulleesta oppimisympäristössä tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta, syrjinnästä tai
väkivallasta niistä epäillyn ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle42.

41 Perusopetuslaki 32 §
42 Perusopetuslaki 29 § 7 mom. (163/2022)

[1] Perusopetuslaki 47 §

[2] Perusopetuslaki 31 § 2 mom.

[3] Perusopetuslaki 3 § 2 mom. , 31 a § 1 mom. ja valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) 13 §

[4] Perusopetusasetus 3 § 4 ja 5 mom.

[5] Perusopetusasetus 6 §

5.5 Perusopetuksen tavoitteita tukeva muu toiminta

Kunnan OPS-sisältö

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet