https://peda.net/id/0b21820a61a 2017-07-05T19:50:25+03:00 https://peda.net/:static/532/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/ab5f0a8461a 2017-10-12T06:17:43+03:00 <ul> <li>Eliöyhteisö = bioottinen luonto + abioottinen luonto.</li> <li>Eliöiden on sopeuduttava sekä muihin eliöihin että elottomaan luontoon.</li> <li>Abioottisia ympäristötekijöitä: <ul> <li>Valo, vaihtelee vuorokauden ja lähellä napoja myös vuodenaikojen mukaan</li> <li>Lämpö, vaihtelee vuorokauden mukaan, vuodenaikojen mukaan ja esim. merivirtojen, tuulien ja vuoristojen mukaan.</li> <li>Vesi, on sekä hyvin kosteita (joki) että erittäin kuivia (aavikko) elinympäristöjä, mutta kaikki tarvitsevat vettä. Veden määrä voi myös vaihdella (esimerkiksi savannin kuivakausi ja sadekausi).</li> <li>Maaperän ja ilmakehän aineet: suola, happi, ravinteet ym. Kasveille tärkeimpiä ravinteita ovat nitraatit, fosfaatit, kalium ja magnesium. Happamuus vaikuttaa ravinteiden saatavuuteen.</li> <li>Paine (ilmanpaine ja vedenpaine)</li> <li>Toistuvat tulipalot, myrskyt, aallokko</li> </ul> </li> <li>Eliöt ovat sopeutuneet evoluution kautta elämään erilaisissa ympäristöissä -&gt; Biodiversiteetti on suurin: <ul> <li>eniten energiaa saavissa elinympäristöissä</li> <li>vanhoissa, pysyvissä elinympäristöissä</li> <li>monipuolisissa elinympäristöissä</li> <li>pinta-alaltaan suurissa elinympäristöissä</li> </ul> </li> <li>Kasvien tapoja selviytyä talvesta: <ul> <li>Arvokkaat aineet runkoon talteen, lepotila</li> <li>Maan alla talvehtivat siemenet, maavarsi tai juuri</li> <li>Lumen alla talvehtiminen</li> <li>Talveen liittyy myös kuivuus, joten haihduttamista vähentää esimerkiksi neulaset ja lehtien pudottaminen</li> </ul> </li> <li>Eläinten tapoja selviytyä talvesta: <ul> <li>Talviuni, talvihorros, kylmänhorros</li> <li>Muutto</li> <li>Munana talvehtiminen</li> <li>Talviturkki, suojaväri</li> <li>Lumen alla on lämpimämpää, pesä</li> <li>Ruokavarastot, vararavinto</li> </ul> </li> <li>Eläinten ja kasvien tapoja sopeutua kuivuuteen: <ul> <li><span>Käytös: liikutaan öisin, pysyttele lähellä vettä, pysy varjossa</span></li> <li>Esim. kaktukset säilövät vettä</li> <li>Kasvit puhkeavat kukkaan vasta sadekaudella, siemen</li> <li>Kuivakkokasvien nahkea lehden pinta, pienet lehdet (havupuiden neulaset ja kaktuksen piikit)</li> <li>Eläimillä voi olla väkevä virtsa ja kuivat ulosteet</li> </ul> </li> <li>Ekolokero: <ul> <li>Ympäristöresurssien summa</li> <li>Ympäristöresursseja ovat esimerkiksi ravinto, valo, kosteus ym.</li> <li>Eliölajin paikka eliöyhteisössä</li> <li>Kaksi lajia ei voi selvitä pitkään täsmälleen samassa ekologisessa lokerossa eli niillä olisi täsmälleen samanlaiset vaatimukset elinympäristön suhteen. Osittain ekolokerot voivat mennä päälekkäin.</li> </ul> </li> </ul> <ul> <li>Sietoalue: <ul> <li>Ympäristöresursseja voidaan kuvata myös sietoalue-kuvaajina.</li> <li>Kapea-alainen laji on tarkka ympäristötekijän suhteen, esimerkiksi sietää vain pH 6,5 - 7,5 = ekolokero on kapea.</li> <li>Kapea-alaiset lajit ovat hyviä bioindikaattoreita eli ilmentäjälajeja. Esimerkiksi naavaa kasvaa vain saasteettomilla alueilla, koska sen sietoalue saasteiden suhteen on hyvin pieni.</li> <li>Laaja-alaiset lajit eivät ole kovin nirsoja kyseessä olevan ympäristötekijän suhteen.</li> <li><span>Se sietoisuusalue, joka rajoittaa kasvua, on nimeltään minimitekijä.</span></li> <li><span>Usein Suomessa minimitekijä on fosfori (P) tai nitraatti (typpi, N)</span></li> </ul> </li> </ul> 2017-07-05T20:02:04+03:00