https://peda.net/id/0b1ea36ce 2016-03-07T13:09:20+02:00 https://peda.net/:static/533/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/0b20469ae 2025-11-13T14:23:15+02:00 <p>Kasvatuskeskustelut ja kurinpidolliset toimet on järjestetty liitteen <a href="https://peda.net/muurame/ojkt" rel="noopener" target="_blank">Kasvatuskeskustelut ja kurinpito</a> mukaan.</p> <p>Kurinpidollisten keinojen käyttö kirjataan Wilmaan ja oppilasta ja tarvittaessa huoltajaa kuullaan tapauksen yhteydessä. Koulutuksen järjestäjä ja koulujen rehtorit vastaavat, että henkilöstöllä on ajantasainen tieto ja osaaminen kurinpidollisten keinojen käyttämisestä sekä koulun toimivallasta.</p> Opetuksen epäämisen aikana oppilaitoksen työntekijä ottaa viipymättä yhteyttä yhdessä opiskelijan kanssa opiskeluhuollon työntekijään ja antaa tuen tarpeen arvioimiseksi tarpeelliset tiedot. Jos tämä ei ole mahdollisista, niin opiskelijalle tulee antaa tieto yhteydenotosta ja yhteydenoton syistä. Lisäksi huoltajalle on annettava tieto yhteydenotosta, jollei opiskelija painavasta syystä kiellä yhteydenottotiedon antamista huoltajalleen¹. Se opiskeluhuollon työntekijä, johon on otettu yhteyttä, arvioi opiskelijan keskustelutuen tarpeen kiireellisyyden oppilas- ja opiskelijahuoltolain 15 § mukaisesti. Yksilökohtainen opiskeluhuolto perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja opiskelija voi kieltäytyä tarjotusta keskustelusta.<br/> <p>Kasvatuskeskustelut ja kurinpito -suunnitelmaa ja vaikutuksia tarkastellaan keskeisesti rehtorikokouksissa ja yhteisöllisessä opiskeluhuollossa. Joiltakin osin vaikuttavuus heijastuu myös koulujen hyvinvointikyselyjen ja kouluterveyskyselyn tuloksiin, joiden pohjalta pohditaan yhteisesti kehittämiskohteet ja toimenpiteet.<br/> <br/> ¹Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 16 §, 18 § 2 mom.</p> 2016-03-07T13:09:20+02:00 https://peda.net/id/0b22e882e 2025-05-08T20:24:26+03:00 Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, jossa työrauha ja opiskelun esteetön <br/> sujuminen on varmistettu. Työrauhaan voidaan vaikuttaa monilla koulun keinoilla, joista keskeisiä ovat <br/> opettajan antama ohjaus ja palaute, yhteistyö sekä yhteinen vastuunotto ja huolenpito. Pedagogisia <br/> ratkaisuja kehittämällä sekä luottamuksen ja välittämisen ilmapiiriä vahvistamalla luodaan edellytykset <br/> hyvän työrauhan rakentumiselle. Opetuksen järjestäjällä on oikeus käyttää työrauhan turvaamiseksi ja <br/> epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumiseksi myös kasvatuskeskustelua ja erilaisia kurinpitokeinoja. <br/> Kasvatuskeskustelussa ja kurinpitoasioissa noudatettavasta menettelystä säädetään perusopetuslaissa¹. <br/> Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan <br/> määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos <br/> rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai <br/> kirjallisen varoituksen saatuaan, oppilas voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi. Kirjallinen varoitus <br/> ja määräaikainen erottaminen ovat kurinpitotoimia.<br/> <br/> Kasvatuskeskustelu on ensisijainen tapa puuttua oppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen. Keskustelun <br/> tarkoituksena on yhdessä oppilaan kanssa yksilöidä toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti, kuulla <br/> oppilasta, selvittää laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä pohtia keinot tilanteen korjaamiseksi. <br/> Menettelyn tavoitteena on löytää myönteisiä keinoja koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin <br/> parantamiseksi. Opetuksen järjestäjä päättää, millaisissa tapauksissa kasvatuskeskustelua käytetään.<br/> <br/> Kurinpidollisia keinoja ovat perusopetuslain mukaan jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja määräaikainen <br/> erottaminen. Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan luokkahuoneesta tai muusta tilasta, <br/> jossa opetusta annetaan, taikka koulun tilaisuudesta. Lisäksi työrauhan turvaamiseksi oppilaan oikeus <br/> osallistua opetukseen² voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että <br/> toisen oppilaan tai muun henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen <br/> vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän <br/> käyttäytymisen vuoksi. Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan edellä mainitulla perusteella evätä <br/> myös seuraavaksi työpäiväksi, mikäli opetuksen järjestäjä tarvitsee aikaa suunnitella oppilaan paluuta <br/> takaisin opetukseen ja tarjota oppilaalle opiskeluhuoltopalveluita sekä tukea turvallista paluuta <br/> opetukseen. Epäämisen aikana oppilaalle on järjestettävä 36 h §:ssä tarkoitettuna opiskeluhuoltona <br/> mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa. Lisäksi <br/> oppilaalle on järjestettävä muu hänen tarvitsemansa tuki epäämisen aikana ja oppilaan palatessa <br/> opetukseen. Oppilaalle tehdään suunnitelma palaamisen tukemiseksi. Ennen oppilaan määräämistä jälki-istuntoon, kirjallisen varoituksen antamista oppilaalle ja oppilaan määräaikaista erottamista on yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys. <br/> <br/> Opetuksen järjestäjän tulee kurinpitotoimea harkitessaan ottaa huomioon teon laatu sekä oppilaan ikä ja <br/> kehitystaso. Ennen kurinpitotoimesta päättämistä on oppilaan huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. <br/> Muista 36 §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistä on ilmoitettava oppilaan huoltajalle ja opetuksen epäämisestä <br/> tarvittaessa lisäksi sen hyvinvointialueen, jonka alueella koulu sijaitsee, sosiaalihuollon toimeenpanoon <br/> kuuluvia tehtäviä hoitavalle viranomaiselle. Määräaikaisesta erottamisesta ja kirjallisesta varoituksesta <br/> tulee antaa päätös, ja muut 36 §:ssä tarkoitetut toimenpiteet tulee kirjata. Opetuksen järjestäjän tulee <br/> järjestää opetus, joka estää määräajaksi erotetun oppilaan jäämisen jälkeen vuosiluokkansa ja <br/> opetusryhmänsä edistymisestä. Erotetulle oppilaalle laaditaan opetussuunnitelmaan perustuva <br/> henkilökohtainen suunnitelma, jonka mukaan opetus toteutetaan ja oppimista seurataan. Oppilaalle ja <br/> oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle on varattava tilaisuus osallistua tässä momentissa <br/> tarkoitetun opetussuunnitelmaan perustuvan henkilökohtaisen suunnitelman laatimiseen. Opetuksen <br/> järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaalle, jolle on määrätty kurinpitotoimi tai jolta opetus on evätty <br/> jäljellä olevan työpäivän ajaksi ja enintään seuraavaksi työpäiväksi, järjestetään tarvittava opiskeluhuolto. <br/> Oppilasta ei saa jättää ilman valvontaa³, kun hänet on poistettu luokkahuoneesta, muusta tilasta tai koulun <br/> tilaisuudesta tai kun oppilaan opetukseen osallistuminen on evätty jäljellä olevan ja sitä seuraavan <br/> työpäivän ajaksi.<br/> <br/> Perusopetuslaki velvoittaa opetuksen järjestäjän laatimaan ja ohjeistamaan opetussuunnitelman <br/> yhteydessä suunnitelman kasvatuskeskustelujen ja kurinpidollisten keinojen käyttämisestä⁴ ja niihin <br/> liittyvistä menettelytavoista. Suunnittelun tarkoituksena on varmistaa toimintatapojen laillisuus ja <br/> yhdenmukaisuus sekä oppilaiden yhdenvertainen kohtelu. Suunnittelu tukee myös koulun <br/> järjestyssääntöjen toteutumista.<br/> <br/> Opetuksen järjestäjä huolehtii siitä, että jokaisella sen alaisella koululla on käytössään <br/> kasvatuskeskustelujen ja kurinpitomenettelyjen toteuttamista koskeva suunnitelma. Suunnitelma voidaan <br/> laatia osana opetussuunnitelmaa tai erillisenä. Se voidaan laatia kokonaisuudessaan koulujen yhteisenä tai <br/> siten, että suunnitelman rakenne ja keskeiset toimintatapalinjaukset ovat yhteisiä ja suunnitelma <br/> täsmennetään koulukohtaisesti.<br/> <br/> Suunnitelman laadinnassa on otettava huomioon, että kurinpidossa ja työrauhan turvaamisessa voidaan <br/> käyttää vain laissa mainittuja keinoja ja että näitä keinoja käytettäessä noudatetaan hallinnon yleisiä <br/> oikeusturvaperiaatteita. Keinojen käytön tulee perustua asiallisiin, yleisesti hyväksyttäviin ja objektiivisiin <br/> syihin. Samanlaisista teoista tulee tekijästä riippumatta määrätä samanlainen seuraamus, kuitenkin siten, <br/> että tekojen toistuminen voidaan ottaa huomioon raskauttavana tekijänä. Kurinpitoseuraamusten tulee <br/> olla suhteessa tekoon. Myös oppilaan ikä ja kehitysvaihe otetaan huomioon. Kurinpidollisia keinoja ei saa <br/> käyttää oppilaita häpäisevällä tai loukkaavalla tavalla.<br/> <br/> Opetuksen järjestäjä päättää suunnitelman laatimisesta ja valmisteluun osallistuvista tahoista. Oppilaille <br/> tulee lain mukaan järjestää mahdollisuus osallistua suunnitelman valmisteluun⁵. Yhteistyö huoltajien ja <br/> muun muassa hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen edustajien kanssa tukee suunnitelman <br/> toteutumista. Henkilöstöä ja oppilaskuntaa tulee kuulla ennen suunnitelman hyväksymistä tai päivittämistä.<br/> <br/> ¹<span>Perusopetuslaki 35 a § (1267/2013) , 36 § (477/2003) ja 36 a § (1267/2013) sekä Laki perusopetuslain muuttamisesta (163/2022)<br/> ² Perusopetuslaki 36 § (477/2003) ja 36 a - 36 i § (1267/2013) sekä Laki perusopetuslain muuttamisesta (163/2022)<br/> ³Perusopetuslaki 36 § (477/2003) ja 36 a - 36 i § (1267/2013) ja (163/2022)<br/> ⁴Perusopetuslaki 29 § (1267/2013)<br/> ⁵Perusopetuslaki 47 a § (1267/2013)<br/> <br/> </span> 2016-03-07T13:09:20+02:00