JURIDIIKKA - Tekijänoikeus digitaalisilla sisämarkkinoilla

2019-03-17T19:15:54+02:00

Kirjoitus on Kulttuurituotannon ja luovan talouden opintoihin liittyvä opintotehtävä vuodelta 2018

JOHDANTO

Pohdin tekijänoikeuksia digitaalisilla sisämarkkinoilla. Tekijänoikeudella turvataan tekijän taloudellisia ja moraalisia oikeuksia teokseensa. Tekijänoikeus.fi -sivuston mukaan (viitattu 6.12.2018) teoksia ovat esimerkiksi kirjat, artikkelit, sävelteokset ja nuotit, piirustukset, maalaukset, valokuvat, näytelmät, elokuvat, tv-ohjelmat, tietokoneohjelmat, tietokannat, kartat, rakennukset sekä taideteollisuuden tai –käsityön teokset. Tekijänoikeus ei suojaa teoksen sisältämää tietoa, ideaa, aihetta, juonta tai rakennetta. Nämä ovat vapaasti käytettävissä, kunhan ilmaisutapaa ei kopioida.

Digitalisaatio haastaa alaa. Sisältöä jaetaan yhä useammin digitaalisessa muodossa, koska sisällön levittäminen globaalisti on helpompaa ja usein edullisempaa tekijälle, tuottajalle tai tuotantoyhtiölle. Teoksen käytön valvominen digitaalisissa jakelukanavissa on vaikeutunut. Samoin tekijöille kuuluvan korvauksen saaminen on haastavaa. (Eurooppatiedotus.fi, viitattu 6.12.2018.)

Tekijänoikeuslain mukaista suojaa saa kolme tahoa (Tekijänoikeus.fi, viitattu 6.12.2018.):

Teoksen tekijä, kuten kirjailija tai säveltäjä, saa suojaa teokselleen.
Teoksen esittäjä saa suojaa omalle esitykselleen tai tulkinnalleen esittämästään teoksesta.
Teoksen rahoittava yrittäjä, esimerkiksi kirjan kustantaja tai elokuvan tuottaja, saa suojaa syntyvälle tuotteelle. Tällainen suoja syntyy joko suoraan lain perusteella tai ostamalla oikeudet tekijöiltä tai esittäjiltä.

Tekijänoikeuslain 404/ 1961 mukaan tekijänoikeuden kohteella (1§) tarkoitetaan henkilöä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen. Taloudellisilla oikeuksilla tarkoitetaan tekijänoikeuslain 2§ mukaan sitä, että tekijänoikeus tuottaa yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin. Teoksen tekijällä on oikeus muuttaa tai esittää teos toista tekotapaa käyttäen. Kappaleen valmistamista pidetään sen valmistamista kokonaan tai osittain ja kappaleen valmistamisena pidetään myös teoksen siirtämistä laitteeseen, jolla se voidaan toisintaa. Moraalisilla oikeuksilla tarkoitetaan tekijänoikeuslain 3§ mukaan sitä, että tekijä on ilmoitettava kun teoksesta valmistetaan kappale tai teos kokonaan tai osittain saatetaan yleisön saataviin. Teosta ei saa muuttaa tavalla, joka loukkaa tekijän kirjallista tai taiteellista arvoa. Tekijää ei saa myöskään esitellä teoksen yhteydessä loukkaavalla tavalla. (Finlex.fi, viitattu 6.12.2018.)

DIGITAALISET SISÄMARKKINAT

Euroopan parlamentin sivustojen mukaan (viitattu 6.12.2018) digitaaliset sisämarkkinat tarjoavat uusia mahdollisuuksia palveluiden kehittämiseksi ja talouden vauhdittamiseen. Kaupalliset- ja viranomaispalvelut ovat yhä enemmän siirretty kiinteistä käyttöjärjestelmistä mobiilialustoille. Tämä mahdollistaa palveluiden, tiedon ja sisällön saatavuuden ajasta, paikasta ja laitteesta riippumatta. Digitaalisten sisämarkkinoiden ja siihen kuuluvan lainsäädännön kehittämisen perustana on ajatus yhteismarkkinoinnin käsitteestä: jäsenvaltioiden väliset kaupan esteet hävitetään taloudellisen hyvinvoinnin lisäämiseksi ja ”Euroopan kansojen yhä läheisemmän liiton” luomiseksi (Euroopan parlamentti, viitattu 6.12.2018.). Sisämarkkinat määritellään alueeksi, jolla ei ole sisäisiä rajoja ja jolla tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääoman vapaa liikkuvuus taataan (emt.). Digitaalisten sisämarkkinoiden kehitys edellyttää lainsäädäntökehitystä. Tässä kehityksessä tulee huomioida pilvipalvelujen sekä rajattoman mobiilidatan siirron, tiedon ja sisällön saatavuuden kehittäminen. Samalla on turvattava yksityisyyden- ja henkilötietojen suoja, verkkoturvallisuus ja verkon neutraalisuus. (emt.)

Euroopan komissio hyväksyi toukokuussa 2015 digitaalisten sisämarkkinoiden strategian. Strategian kolmen pilarin tavoitteena on parantaa kuluttajien ja yritysten digitaalituotteiden ja –palvelujen saantia Euroopassa, luoda suotuisat olosuhteet ja tasapuoliset toimintaedellytykset digitaaliverkkojen ja innovatiivisten palvelujen kehittämiselle sekä maksimoida digitaalitalouden kasvupotentiaali. Euroopan komission digitaalisten sisämarkkinoiden strategian tiedoksiannossa (2015, viitattu 6.12.2018) todetaan, että tekijänoikeuksien yksityisoikeudellisen täytäntöönpanon on oltava tehokasta ja tasapuolista, jotta näitä oikeuksia voidaan suojata kaupallisessa laajuudessa tehdyiltä rikkomuksilta. Vaatimuksena on, että verkossa toimivien välittäjien ja sisällön jakajien toimintaan liittyviä sääntöjä tekijänoikeussuojattujen teosten suhteen on selvennettävä. Komissio toteaa strategiassa, että Eurooppa tarvitsee yhdenmukaisempaa tekijänoikeusjärjestelmää ja toimenpiteitä, joilla varmistetaan oikeudenmukaiset korvaukset teosten tekijöille.

Euroopan unionin tekijänoikeusuudistus on parhaillaan käynnissä. Digitaalinen toimintaympäristö uudistuu nopealla syklillä ja tekijänoikeuslainsäädännön on vastattava muutoksiin. Tekijänoikeuden ja lähioikeuden alalla annetuissa direktiiveissä tavoitteena on edistää sisämarkkinoiden toimintaa, vahvistaa korkeatasoinen suoja oikeudenhaltijoille, helpottaa oikeuden selvittämistä ja luoda kehitys näillä oikeuksilla suojattujen teosten ja muun aineiston hyödyntämiselle. (Euroopan komissio 2015) Alustapalvelut hyödyntävät liiketoiminnassa muiden tekemiä sisältöjä ilman, että ne maksavat asianmukaista korvausta teosten luojille (Eurooppatiedotus.fi, viitattu 6.12.2018). On esitetty (direktiivin artikla 13), että sosiaalisen median alustojen sekä Youtube- ja Google -alustojen tulisi hankkia tekijänoikeusluvat niiden kautta jaettavaan sisältöön. Nämä alustat kilpailevat asianmukaisesti tekijänoikeuskorvauksia maksavien alustojen (mm. Netflix ja Spotify) kanssa ja vääristävät kilpailua. (teosto.fi. 2018. Viitattu 6.12.2018) Teosto toteaa kannanotossaan, että “suomen tulee aktiivisesti kannattaa digitaalisen talouden arvokuiluun liittyvän ongelman ratkaisemista tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla annetun direktiiviehdotuksen pohjalta.

Euroopan parlamentti hyväksyi kantansa tekijänoikeusuudistukseen (2018. Viitattu 7.12.2018). Keskeisimmät digitaalisia sisämarkkinoita koskevat muutokset komission edotukseen ovat pyrkimys varmistamaan teosten oikeudenhaltijoiden oikeus korvauksiin, kun heidän tuotoksia jaetaan Youtuben tai Facebookin kaltaisilla sivustoilla tai uutisten koontipalvelussa esim. Google News –sivustoilla. Parlamentti tiukensi verkkoalustojen ja erilaisten koontipalvelujen vastiuusta tekijänoikeuksista. Myös toimittajien tulisi hyötyä vastuuvaatimuksesta, ei pelkästään kustantajien. Verkkoalustoja vaaditaan perustamaan järjestelmä, jolla valvotaan teosten väärinkäyttöä. Tätä järjestelmää ei tulisi valvoa vain algoritmein, vaan verkkoalustojen henkilökunnan. Tekijänoikeuslainsäädäntöä tulisi valvoa internetissä vaarantamatta sananvapautta. Muutamalla saatesanalla voi jakaa artikkeleihin johtavia linkkejä. Parlamentti rajaisi, että tekijänoikeussäännöt eivät koske Start-up –yrityksiä niiden toimintamahdollisuuksia ja innovaatiota edistääkseen. Tekijänoikeussääntöjen ei tulisi koskea sisällön lataamista ei-kaupallisiin verkkotietokirjoihin esim. Wikipediaan.

POHDINTA

Äänitetuotanto

Muusikkona olen ollut tekemisissä eri rooleissa ääniteteollisuuden kanssa. Julkaisin ensimmäisen sooloalbumin vuonna 2001. Tuolloin artisteilla oli omat kotisivut. Levy-yhtiöt, sekä marketit myivät cd -levyjä verkkokaupassa. Verkkokauppatoiminta oli kuitenkin vielä lapsen kengissä, alkutekijöissään. Pääasiassa cd -levyjä myytiin levykauppojen ja markettien nk. kivijalkakauppojen kautta sekä omilla keikoilla. Oli todella suuri asia, jos sai cd -levyn myyntiin ison marketin hyllylle. Keikkoja markkinoitiin verkkoalustojen kautta. Jos sai jonkun biisin soimaan YLEn kanaville nk. voimasoittoon, oli tekijänoikeustuloja luvassa ihan mukavasti. Jotain musiikkia ja videomateriaalia pystyi lataamaan markkinointisivustojen yhteyteen. En enää muista, mitä alustoja nämä olivat. Googlaamalla omalla nimellä saattaa jotain alustoja vielä löytyä. Silloin ei juurikaan pohdittu uhkia, enemmän toivottiin alustojen tuovan mahdollisuuksia.

Vuonna 2008 julkaisin toisen sooloalbumin. Paljoakaan ei ollut asiat edellisestä levystä muuttuneet. Muusikoiden ja musiikintuottajien keskuudessa käytiin keskustelua verkkomarkkinoinnin mahdollisuuksista. Keskusteltiin kyllä, kuinka hitaasti levy-yhtiöt ovat reagoineet mahdollisuuksiin. Suomessa tunnuttiin vielä uskovan perinteiseen äänitemyyntiin. Myös ihmeteltiin, ettei tekijänoikeusjärjestöt ole aktiivisesti edistäneet asiaa tai pohtineet mahdollisia jakeluun liittyviä ongelmia. Sosiaaliset alustat (mm. MySpace ja Facebook) olivat aktiivisesti käytössä. Jokaisella artistilla tuli olla MySpaceprofiili.

Olen tehnyt näiden vuosien aikana yksittäisiä äänityksiä eri bändien kanssa ja kokonaisen lastenmusiikkilevynkin. Nykyisen bluegrass -bändini kanssa päätimme, ettemme tee musiikistamme cd-levyjä. Jaamme musiikkimme videoina ilmaiseksi kuunneltavaksi Youtube -alustan kautta. Mahdollisuudet ovat, että marginaaligenrenä suomessa oleva bluegrassmusiikki saa enemmän kuuntelijoita. Ongelma on tekijänoikeustulot ja mahdollinen teoksen “varastaminen”. Teoksista on tehty Teostoon teosilmoitus, mutta globaaleilla markkinoilla, mikään ei ole enää suojassa. Youtubessa musiikkimme kuuntelu on sen verran vähäistä, että tekijänoikeustuloja kuluttajien Youtube –kuuntelusta ei tule.  Joku striimausraja Youtube alustalla on, jolloin alkaa tekijänoikeustuloja tulemaan. Tekijänoikeustuloja tulee meille lähinnä livekeikoilta. Cd -levyjä kysellään meiltä keikoilla, mutta olemme todenneet, että nykyään myynti on sen verran vähäistä. Kannattamatonta liiketoimintaa fyysisen tuotteen myynti. Olemme pohtineet Spotify käyttöä musiikin jakelussa. Indietoimijoina olemme erilaisessa asemassa kuin isojen levy-yhtiöiden bändit, artistit ja musiikintekijät.

Anssi Kela toi esiin vuonna 2014 Teoston verkkoartikkelissa (viitattu 7.12.2018), kuinka hittibiisillä tienaa. Hän teki vertailuja eri kuuntelukanavien mahdollisuuksista sekä muista tekijänoikeustulosta. Hän tiivisti mielestäni osuvasti vertailun: “Musiikkialan murroksesta on mutistu kyllästymiseen asti. Ja tokihan kaikki onkin mullistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Yksi asia on kuitenkin tukevasti ennallaan: radiosoitosta maksettavat tekijänoikeustulot mahdollistavat edelleen sen, että minun kaltaiseni artisti voi elättää musiikillaan itsensä ja perheensä. Pelkällä levymyynnillähän kukaan ei enää elä. Eikä digimyynnillä. Eikä oheistuotemyynnillä. Eikä Spotifylla. Keikkailulla voi ehkä nahkaisesti elää, kädestä suuhun. Monet artistit ammentavat vettä leiliinsä näistä useista pienistä puroista ja tulevat kitkutellen toimeen. Levein leipä kuitenkin kelluu radioaalloilla. Sinä päivänä, kun ihmiset lakkaavat kuuntelemasta radiota, alkaa työvoimatoimistojen käytävillä näkyä tuttuja hahmoja.”

Levynmyynti on laskenut. Kuluttaja lataa mieleisensä biisit jakelukanavilta. Vuodesta 2014 radioallot soivat yhä enemmän nettiradioissa. Kuluttaja voi valita mieleisensä genren ja kuunnella nettiradiosta. Toki YLE ja muut perinteiset pitävät vielä pintansa, mutta kuinka kauan, on kysymysmerkki. Keikoilla menee yhä jonkin verran cd-levyjä. Kivijalkakaupat ottavat hyllyille myyntiin varmoja tuotteita ja pienillä levy-yhtiöillä on entistä vaikeampaa saada levyjään suurten markettien hyllyille myyntiin. Indie -äänitetuottajille verkkokaupat ovat iso mahdollisuus, vaikka markkinointiin tuskin taloudellisia resursseja juurikaan kiristyvässä kilpailussa löytyy.

Vuonna 2017 marraskuussa Teosto hiljensi yhdessä yössä valtaosan Suomen Youtuben musiikkisisällöstä. Teoston mukaan tuolloin taustalla oli kiista, ettei oikeudenhaltija saa korvauksia Youtubessa soitetusta musiikista. Tämä aiheutti kuohuntaa. Monille artisteille digitaalinen alusta on tärkeä markkinointikanava. Tämän vuoksi Euroopan parlamentin ehdotuksena oleva digitaalisia sisämarkkinoita koskeva direktiivi jakaa myös mielipiteitä. Direktiiviä pidetään epäselvänä sekä ongelmallisena sananvapauden näkökulmasta. (Eurooppatiedotus.fi, 2018) Komissio on vastannut asiaan mietinnössään seuraavasti (Euroopan parlamentti 2018): “Tässä direktiivissä vahvistetuilla poikkeuksilla ja rajoituksilla pyritään saavuttamaan oikeudenmukainen tasapaino yhtäältä tekijöiden ja muiden oikeudenhaltijoiden sekä toisaalta käyttäjien etujen ja oikeuksien välillä. Niitä voidaan soveltaa ainoastaan tiettyihin erikoistapauksiin, jotka eivät ole ristiriidassa teoksen tai muun aineiston tavanomaisen käytön kanssa eivätkä haittaa kohtuuttomasti oikeudenhaltijan perusteltuja etuja.”

Jakelukanavat musiikin levittämiseksi on monipuolistuneet. Toisaalta musiikintekijät ovat huolissaan teosten nopeasta kiertosyklistä. Uutta pitäisi tuottaa jatkuvasti ja vanhat unohtuvat nopeasti. Jakelualustat suoltavat uutta. Some “vaatii” jatkuvaa läsnäoloa, kommentointia, livestriimauksia. Monet artistit ovat todenneet, että on työläämpää ja hitaampaa ottaa faniselfieitä, kuin kirjoittaa nimmareita.

Kopioston mukaan (2015, 8.) tekijänoikeussäännökset koskevat sosiaalista mediaa, kuten blogeja, Facebookia ja muita yhteisöllisiä palveluita ja siellä olevia tai sinne ladattavia aineistoja.

Ilmiönä on nykyään, verrattuna musiikkiartisteihin, nämä vloggaajat eli videotubettajat. Ne vetävät tapahtumiin enemmän nuorta yleisöä, kuin bändit ja artistit. Oman tyttäreni kautta olen päässyt tutustumaan tähän ilmiöön. Lapsilla ja nuorilla on jo omat videoblogi –kanavat, niin myös tyttärelläni. Tosin kaikki eivät julkaise videoitaan kaikille nähtäväksi. Tuotemarkkinointia tapahtuu näiden kanavien ja vloggaajien kautta. Olemme kotona joutuneet keskustelemaan tyttäremme kanssa tästä tehokkaasta tuotteiden markkinointikeinosta. Kuinka lapset ja nuoret altistetaan kuluttamaan lempi bloggaajiensa markkinoimia tuotteita. Digitaaliset sisämarkkinat toimivat monin tavoin ei pelkästään verkkokauppojen kautta vaan kuluttajien tuote-esittelynä kuluttajille.

Teosten käyttäminen opetustyössä

Operight.fi -sivustolla (viitattu 7.12.2018) todetaan, että “tekijänoikeuslaki on teknologianeutraali, eli tekijänoikeus kattaa teoksen valmistamisen kaikki valmistustavat ja menetelmät. Siten myös digitaalisessa muodossa olevaan teokseen kohdistuu tekijänoikeus aivan samoin kuin esimerkiksi kirjaan, veistokseen tai tauluun”. Sivustoilla todetaan myös, että tekijänoikeuslain 21 §:n mukaan teoksen saa esittää julkisesti opetuksen yhteydessä, jonka perusteella musiikkia voi soittaa oppitunneilla. Spotifyn käyttö on hieman ristiriitaisessa asemassa. Opettajien tekijänoikeuspulmia ratkova Operight.fi -sivustolla on vastauksia keskeisiin kysymyksiin liittyen verkkomateriaalin jakamiseen, linkkien käyttämiseen ja musiikin soittamiseen.

Toimin musiikinopettajana ja liikunnanohjaajana kunnan ylläpitämässä kansalaisopistossa. Viimeisin selvitys ja tiedotus liittyen opetukseen tein liikunnanohjaajille Spotifyn ja Youtuben käytöstä. Meidän ohjaajat ovat tekijänoikeusasioissa hyvin vastuullisia ja osa ohjaajista on vasta ihan viime aikoina siirtynyt perinteisistä cd-levyistä Spotifyn käyttäjiksi. Tai tästä oikeastaan tuli ohjaajilta tiedustelua, saako ja millaista Spotifyversiota käyttää. Opettajantekijänoikeus.fi -sivustolla on artikkeli marraskuulta 2017, jossa todetaan, että kunnan oppilaitoksessa Spotify –palvelua saa käyttää oppitunnin aikana. Kansalaisopistojen liikuntakurssit katsotaan oppitunneiksi.

Vielä 2011 tekijänoikeusjärjestöt tuomitsivat Spotifyn ja vastaavat biisikaupat jyrkästi, juurikin vedoten palveluiden käyttöehtoihin, joissa sallittiin vain yksityiskäyttö. Teoston kuntaluvassa Spotifyn käyttö linjattiin sallituksi vuonna 2013. Ja vuonna 2015 Operight.fi -palvelu totesi, että tekijänoikeuslain 21§ poikkeussäännöksellä on vahva sivistyksellinen ja opetuksellinen päämäärä. Näin ollen pykälä ajaa Spotifyn käyttöehtojen ohi. Videomateriaalin osalta laki rajaa pois elokuvateokset. (Opettajantekijanoikeus.fi, 2017. Viitattu 7.12.2018) Tekijänoikeuslain pykälä 21§ koskee teoksen julkista esittämistä ja siinä todetaan seuraavaa: “Teoksen, joka on julkaistu, saa esittää julkisesti jumalanpalveluksen ja opetuksen yhteydessä. Julkaistun teoksen saa myös esittää julkisesti tilaisuudessa, jossa teosten esittäminen ei ole pääasia ja johon pääsy on maksuton sekä jota muutoinkaan ei järjestetä ansiotarkoituksessa.”

Kopioston Kopiraitti tekijänoikeuden ABC -esitteessä (2015, 8.) todetaan, että on huomioitava Youtube –videoita opetuksessa käytettäessä, että aineisto on saatettu ladata verkkoon ilman oikeudenhaltijan suostumusta. Näin ollen laittomasti verkkoon ladatun sisällön esittäminen ei ole laillista. Näin ollen Youtubekanavalta musiikin soittaminen oppitunnin aikana ei ole sallittua. Tämän pyrimme huomioimaan.

Teosten käyttäminen verkkosivuilla ja etäopetuksessa

Kopioston esitteessä (2015, 8) todetaan, että internetissä oleva aineisto on tekijänoikeuden alaista. Käyttöön tarvitaan oikeudenhaltijan lupa. Tämä tarkoittaa opetusmateriaalia, kuvia ja musiikkia. Kansalaisopiston taideopettajat ovat pyytäneet kirjalliset luvat kurssilaisten teosten esittelyyn verkkoympäristöissä. Haastavaksi tilanteen tekee se, että esim. kuva useasta taulusta yhdessä kuvassa saattaa sisältää jonkun “ei luvan” antaneen teoksen. Toimintaa pyritään valokuvilla tekemään näkyväksi verkkoympäristöissä. Aina tämä toiminta ei ihan yksinkertaista ole. Kopioston esitteessä (2015, 11) määritellään, että oppilaille syntyy tekijänoikeus tekemäänsä teokseen, jos teos ylittää teoskynnyksen. Oppilaiden tekemien teosten, kuten piirustusten, esitelmien, runojen tai valokuvien käyttämiseen tarvitaan aina oppilaan lupa. Jos oppilas on alaikäinen, tulee lupa kysyä huoltajilta. Opettaja ei saa esimerkiksi laittaa oppilaan tekemää aineistoa verkkoon ilman oppilaan tai hänen huoltajiensa lupaa. Operight –sivustolla (viitattu 7.12.2018) todetaankin, että tekijänoikeus syntyy sekä aikuiselle, että alaikäiselle. Kriteerinä on ainoastaan teoskynnys eli työn itsenäisyys ja omaperäisyys.

Miten opetusmateriaalin jakaminen verkko-oppimisympäristöön? Kopioston digiluvalla saa skannata osia painetuista julkaisuista ja kopioida tekijänoikeuden suojaamaa aineistoa, kuten kuvia ja tekstiä, avoimilta verkkosivuilta lupaehtojen mukaisesti. Skannatun tai verkosta kopioidun aineiston voi liittää osaksi opetusmateriaalia, esitystä tai oppilaan esitelmää ja harjoitustyötä. Aineiston voi myös välittää oppilaitoksen suljetussa sisäverkossa lupaehtojen mukaisesti muissa oppilaitoksissa kuin peruskouluissa. Kopioston digilupa ei koske työ- ja harjoituskirjoja, nuotteja, musiikkia, videoklippejä tai muuta liikkuvaa kuvaa. Opettaja voi liittää omaan esitykseensä tai lähettää oppilaille sähköpostilla linkin verkosta löytyvään aineistoon, esimerkiksi lehtiartikkeliin tai videoklippiin. (Kopiosto. 2015, 9.)

Euroopan komission tiedonannossa (2015, viitattu 7.12.2018) todetaan, että digitaalitekniikan nopea kehitys muuttaa jatkuvasti sitä, miten teoksia ja muuta aineistoa luodaan, tuotetaan, jaellaan ja hyödynnetään, Tätä koskevan lainsäädännön on oltava tulevaisuuden kannalta kestävää, jotta ei rajoiteta tekniikan kehitystä. Tältä osin toivon myös, että oppilaitosten toimintaa ei rajoiteta ja kuntasopimus kattaa teosten ja materiaalin käytön sekä jakamisen opetuskäytössä. Oppilaitoksen markkinointimateriaali on eri asia. Taito- ja taideaineiden työt tuodaan julkisesti näkyväksi.

LÄHTEET

Finlex.fi. Tekijänoikeuslaki. Viitattu 7.12.2018. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404

Eurooppatiedotus.fi.2018. Eurooppatiedotuksen uutinen 24.9.2018. Viitattu 7.12.2018

https://eurooppatiedotus.fi/2018/09/24/kielletaanko-meemit-ja-katoavatko-uutislinkit-mita-uusi-tekijanoikeusdirektiivi-tarkoittaa/

Euroopan parlamentti 2018. Faktatietoja Euroopan uinionista. Digitaaliset sisämarkkinat. Viitattu 6.12.2018. http://www.europarl.europa.eu/factsheets/fi/sheet/43/digitaaliset-sisamarkkinat

Euroopan parlamentti. 2018. http://www.europarl.europa.eu/news/fi/press-room/20180906IPR12103/parlamentti-hyvaksyi-kantansa-tekijanoikeusuudistukseen

Euroopan komissio. 2015. Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle. Viitattu 7.12.2018. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A52015DC0192

Teosto. 2018. EU:n tekijänoikeusuudistus ja artikla 13 – Mistä on kyse? Viitattu 7.12.2018. https://www.teosto.fi/teosto/uutiset/eu-tekijanoikeusuudistus-mista-kyse

Teosto. 2018. Viitattu 7.12. 2018. https://www.teosto.fi/teostory/mit%C3%A4-hittibiisill%C3%A4-tienaa

Kopiosto. 2015. ABC -tekijänoikeudet. Kopiraitti esite. Viitattu 7.12. 2018. https://tekijanoikeus.fi/wp-content/uploads/2015/03/kopiraitti-esite.pdf

Opettajan tekijänoikeus. 2017. Viitattu 7.12.2018. https://www.opettajantekijanoikeus.fi/2017/11/spotify-palvelua-saa-kayttaa-opetuksessa-musiikin-esittamiseen/

Operight. 2018. Tekijänoikeus opetustyössä. Viitattu 7.12.2018. https://operight.fi/artikkeli/musiikki/saako-spotifysta-soittaa-musiikkia-oppitunneilla-opettajan-omalta-tililta

Teosto. 2017. Valtioneuvoston jatkokirjelmä eduskunnalle digitaalisten sisämarkkinoiden strategian täytäntöönpanoa koskevasta komission väliarvioinnista (COM(2017) 228 final) Viitattu 7.12.2018 https://www.teosto.fi/sites/default/files/files/Lausunto%20TaV%20DSM-strategia_2017.pdf

Euroopan parlamentti. 2018. Parlamentti hyväksyi kantansa tekijänoikeusuudistukseen. Lehditötiedote 12.9.2018. Viitattu 7.12.2018. http://www.europarl.europa.eu/news/fi/press-room/20180906IPR12103/parlamentti-hyvaksyi-kantansa-tekijanoikeusuudistukseen