<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>YH1 Oppimispolku</title>
<id>https://peda.net/id/0aec9304d7d</id>
<updated>2017-01-19T15:36:25+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/0aec9304d7d:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/Meeri%20Nuutinen/yh-oppimispolku#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Itsearviointi</title>
<id>https://peda.net/id/ec189a4ad96</id>
<updated>2017-01-13T10:18:54+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Meeri%20Nuutinen/yh-oppimispolku/itsearviointi#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;Mitä uutta opin?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Olen oppinut uutta Suomen väestön- ja ikärakenteesta. Ja olen oppinut tulkitsemaan niihin liittyviä taulukoita.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Mikä oli mielenkiintoista?&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;Mielenkiintoista oli etsiä maahanmuuttoon liittyviä keskusteluja. Etenkin niiden kommenttejen lukeminen oli mielenkiintoista.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Mistä olisit halunnut saada lisää tietoa?&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;Nettomaahanmuutosta olisi voinut olla/löytyä enemmän tietoa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Arvosana omalle työskentelylle (1-5)&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;Antaisin itselleni arvosanaksi 3.</content>
<published>2017-01-13T10:18:54+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Luvun 6 tehtävät</title>
<id>https://peda.net/id/80ec19b2d8d</id>
<updated>2017-01-12T17:40:54+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Meeri%20Nuutinen/yh-oppimispolku/luvun-6-teht%C3%A4v%C3%A4t#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;1. Miksi Suomen ikärakenne muuttuu?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Sotien jälkeen vuosina 1945-1950 syntyneet lapset, suuret ikäluokat, ovat jääneet eläkkeelle tai lähestyvät eläkeikää. Tulevaisuudessa vanhusten osuus väestöstä lisääntyy, koska nuoremmat ikäluokat ovat suurempia, kuin vanhemmat ikäluokat.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;2. Miten taloudellinen ja väestöllinen huoltosuhde eroavat toisistaan?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Taloudellisessa huoltosuhteessa kuvataan työllisten määrän suhdetta ei-työllisiin. Kun taas väestöllisessä huoltosuhteessa kuvataan 15-64-vuotiaiden määrää suhteessa muuhun väestöön, eli lapsiin ja eläkeläisiin. Se ei kuitenkaan huomioi esimerkiksi opiskelijoita, jotka eivät ole töissä.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;3. Pohdi, miten väestön ikääntyminen voi vaikuttaa&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;talouteen&lt;/b&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;span&gt;Tulevat eläkeläiset ovat keskimäärin vauraampia, kuin koskaan aikaisemmin. He voivat siis matkustella, syödä ravintoloissa ja käyttää esimerkiksi yksityisiä terveys palveluita. Kun eläkeläiset ostavat palveluita ja tavaroita, he laittavat maksetut eläkkeet kiertoon. Näin työllistettään väestöä.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;politiikkaan&lt;/b&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;span&gt;Politikot voivat joutua esimerkiksi lyhentämään opintotukea, jotta nuoret saataisiin aikaisemmin töihin.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;tulevan eläkkeesi suuruuteen&lt;/b&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;span&gt;-&lt;/span&gt;</content>
<published>2017-01-12T17:40:54+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Väestöllinen huoltosuhde 1865-2060</title>
<id>https://peda.net/id/9de7bbacd8d</id>
<updated>2017-01-12T17:41:42+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Meeri%20Nuutinen/yh-oppimispolku/vh1#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;A.&lt;/b&gt; &lt;span&gt;Väestöllinen huoltosuhde, jossa kuvataan 15-64-vuotiaiden määrää suhteessa muuhun väestöön, eli lapsiin ja eläkeläisiin. Siinä ei huomioida esimerkiksi opiskelijoita, jotka eivät ole töissä. Taloudellisessa huoltosuhteessa kuvataan työllisten määrän suhdetta ei-työllisiin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;B.&lt;/b&gt; Kaksi merkittävää asiaa taulukossa on 1945-1950 luvun suuret ikäluokat ja sen jälkeinen syntyvyyden laskeminen. Niiden avulla voidaan ennustaa kolmas tärkeä asia, vuoden 2060 eläkeläisten määrä, joka on otettava huomioon yhteiskunnallisessa suunnittelussa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;C.&lt;/b&gt; Suomalaisten työuria voidaan pidentää alku- ja loppupäästä. Jos uria pidennettään alkupäästä, opiskelijat valmistuisivat nykyistä nopeammin. Nuoria voitaisiin saada töihin, jos opintotuen kestoa vähennettäisiin, mutta silloin valmistuminen hidastuisi. Jos työuria pidennetään loppupäästä, eläkeikänousisi. On otettu käyttöön elinaikakerroin, joka rajoittaa eläkemenojen kasvua ja samalla kannustaa ihmisiä jatkamaan työntekoa. Myös ennenaikaisia eläkkeelle jäämisiä pyritään välttämään pidentämällä 24-55-vuotiaiden työuraa.&lt;/span&gt;</content>
<published>2017-01-12T17:41:42+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Arvio väestömuutoksista vuoteen 2030 mennessä</title>
<id>https://peda.net/id/bbb4cfe4d8d</id>
<updated>2017-01-12T17:42:32+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Meeri%20Nuutinen/yh-oppimispolku/avv2m#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;A.&lt;/b&gt;&lt;span&gt; Kartasta voi päätellä, että etenkin ihmiset Pohjois- ja Itä-Suomesta ovat muuttamassa Etelä-Suomeen ja Oulun kasvukeskuksiin. Myös Länsi-Suomesta ennustetaan ihmisten muuttavan kasvukeskuksiin.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;B.&lt;/b&gt;&lt;span&gt; Oma asuin alueeni sijoittuu Etelä-Suomen kasvukeskukseen.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;C.&lt;/b&gt;&lt;span&gt; Paikkakunnalle muuttaa ihmisiä ja erilaisia palveluita avataan, eikä mitään esimerkiksi suljeta. Rakennetaan uusia kouluja ja taloja tänne muuttaville ihmisille.&lt;/span&gt;</content>
<published>2017-01-12T17:42:32+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Oman kunnan vertaamista toiseen kuntaan</title>
<id>https://peda.net/id/db5b2d34d8d</id>
<updated>2017-01-12T17:43:26+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Meeri%20Nuutinen/yh-oppimispolku/okvtk#top" />
<content type="html">&lt;span&gt;Vertasin Lohjaa ja Rautjärveä keskenään&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Väestörakenne, väestön ikärankenteen kehittyminen ja huoltosuhde&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Kummassakin kunnassa huomaa heti suuret ikäluokat, jotka nyt ovat 60-69-vuotiaita. Samaa on myös 20-34-vuotiaiden vähemmyys, sekä nykyinen alhainen syntyvyys. 15-19-vuotiaita on paljon, mutta sitten syntyvyys on alkanut laskea. &lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Rautjärvellä on selkeästi enemmän yli 60-vuotiaita, kuin Lohjalla, jossa luvut ovat tasaisemmat.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;On ennustettu, että 2030 Lohjan tilanne olisi saman tyyppinen kuin nyt, mutta erot eläkeläisten ja yli 20-vuotiaiden määrästä on pienempi, joka on hyvä asia. Rautjärven väestön odotetaan pienentyvän huimasti vuoteen 2030 mennessä. Nyt siellä on noin kaksi sataa 15-19-vuotiasta nuorta, mutta vuonna 2030 Rautjärven nuoria olisi hieman yli sata.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Lohjan väestöllinen huoltosuhde on nyt hunompi, mitä se tulevaisuudessa tulee olemaan. Toisin kuin Rautjärvellä, väestöllinen huoltosuhde tulee pahenemaan 2030 mennessä, muttei paljoa.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Työttömyys- ja työllisyysaste&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Lohjalaisista hieman yli 70% on työssä käyviä, ja noin 17,5% on työttömiä. Työttömyys on nousussa ja työssä käyvien lohjalaisten määrä on lievästi laskussa.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Rautjärvellä työssä käyviä on hieman yli 60% ja työttömiä sama prosenttimäärä, kuin Lohjalla, noin 17,5%. Työttömien sekä työssä käyvien rautjärviläisten määrä on nousussa.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Bruttokansantuote&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Uudenmaan maakunnassa, johon Lohja kuuluu, bruttokansantuote euro/asukas, on lähemmäs 50 000€/asukas, kun taas Etelä-Karjalan maakunnassa, johon Rautjärvi kuuluu bruttokansantuote on hieman yli 35 000€/asukas.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Muuttoliike&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Uudenmaan maakuntaan on muuttanut 95 000 ihmistä vuonna 2015, mutta sieltä on muuttanut pois 90 000 ihmistä. Etelä-Karjalan maakuntaan on muuttanut hieman alle 6000 ihmistä ja pois muuttaneita on melkein 5 500.&lt;/span&gt;</content>
<published>2017-01-12T17:43:26+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Keskustelua maahanmuutosta</title>
<id>https://peda.net/id/3908ec6ad8e</id>
<updated>2017-01-12T18:27:51+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Meeri%20Nuutinen/yh-oppimispolku/km#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;A. Perustellut mielipiteet&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt; &amp;quot;&lt;span&gt;Olet käsittänyt asian väärin &amp;quot;tuttumies&amp;quot;. Kaikki muslimit eivät tietenkään tee terroritekoja, mutta tämä aate ja ideologia pitää sisäänrakennettuna ajatuksen muiden alistamisesta ja erikseen vielä naisten alistamisesta. Lisäksi ääni kellossa saattaa muuttua maltillisellakin muslimilla sitten kun ovat enemmistönä. Oli varmasti olemassa myös säyseitä ja mukavia natseja. Tosin natsien päämäärä oli paljon inhimillisempi kuin muslimien, he eivät havitelleet mm. Arabimaiden alistamista kansallissosialismiin.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Malttillisen muslimin pojasta saattaa lisäksi kasvaa jihadisti jos hän käy oikeauskoisten moskeijassa koraanikoulua&lt;em&gt;.&lt;/em&gt;&amp;quot;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;B. Ei perusteltuja mielipiteitä&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&amp;quot;kaikki muslimit ovat käveleviä pommeja joilla osalla palaa tulilanka ,mutta kaikilla se on.&amp;quot;&lt;br/&gt;&#10;&amp;quot;Mistä mahdat tietää että kaikki eivät ole terroristeja? Kun sentterit USASSA sortui illalla näytettiin uutisissa, kun satoja lähi idän ihmisiä tanssi kaduilla, polttivat USAN lippuja ja olivat onnellisia kun 3000 ihmistä tapettiin. Vain tekijäkö on terroristi? Ei vaan myös kadulla juhlijat.&amp;quot;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;C. Miellyttäviä kommentteja&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&amp;quot;Ei kaikki natsitkaan olleet pahoja.&amp;quot; vastaus tähän: &amp;quot;Ei tokikaan. Sitä ei vaan sanota ääneen.&amp;quot;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;D. Ärsyttäviä kommentteja&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&amp;quot;Olivat mätiä sillä jos tuet pahaa olet itse paha. Sama pätee muslimeihin, jos vaikenet sanot kyllä eli islam=jihad=myrkkyä meille &amp;quot;vääräuskoisille&amp;quot;&amp;quot;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;</content>
<published>2017-01-12T18:14:41+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Luvun 8 tehtävät</title>
<id>https://peda.net/id/1e55c426d8e</id>
<updated>2017-01-12T19:11:12+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Meeri%20Nuutinen/yh-oppimispolku/luvun-8-teht%C3%A4v%C3%A4t#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;1. &lt;/b&gt;Ihmiset muuttavat maasta toiseen työn, opiskelun, rakkauden, perheen, vainoamisen tai sodan takia.&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;2. &lt;/b&gt;Maahanmuuton lisääntymisen taustalla on globaalisaatio ja halvat matkat; ihmiset lähtevät töihin tai opiskelemaan ulkomaille useammin kuin ennen.&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;4.&lt;/b&gt; Yleensä pakolaisuus ja pakolaiset rinnastetaan virheellisesti koko maahanmuuttajien ryhmään. Sen takia, kun luullaan puhuttavan maahanmuuttajista, puhutaankin pakolaisista. Ihmiset, etenkin nuoret voivat tällöin saada vääriä käsityksiä maahanmuuttajista. Joten kyllä, pakolaisuus hallitsee ainakin jollain tapaa Suomen maahanmuuttokeskustelua.</content>
<published>2017-01-12T19:11:12+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Nettomaahanmuutto</title>
<id>https://peda.net/id/56180760d8e</id>
<updated>2017-01-12T19:19:55+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Meeri%20Nuutinen/yh-oppimispolku/nettomaahanmuutto#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;A.&lt;/b&gt; Nettomaahanmuutto kertoo, kuinka monta ihmistä on loppujenlopuksi muuttanut Suomeen. Maahanmuuttaneista miinustetaan maastamuuttaneet, saadaan nettomaahanmuutto.&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;B.&lt;/b&gt; &lt;a href=&quot;http://www.stat.fi/til/muutl/2015/muutl_2015_2016-05-17_tie_001_fi.html&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;http://www.stat.fi/til/muutl/2015/muutl_2015_2016-05-17_tie_001_fi.html&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;C.&lt;/b&gt; Suomeen muuttaa paljon ihmisiä, mutta ulkomaille muuttaminen on kuitenkin nousussa.</content>
<published>2017-01-12T19:19:55+02:00</published>
</entry>


</feed>