Keskiaikahttps://peda.net/id/08fb531c7052022-01-08T09:38:56+02:00https://peda.net/:static/548/peda.net.logo.bg.svg<div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div>
Keskiaikahttps://peda.net/id/1d525b627052022-01-11T09:25:50+02:00<p><span>Rooman valtakunnan tuhouduttua kristillinen kirkko kehittyi, ja <span class="editor underline">uskonnolla ja kirkolla oli puolestaan keskeinen rooli musiikin kehityksessä.</span> Kirkko työllisti suurimman osan muusikoista ja sen piirissä kehiteltiin nuottikirjoitusta ja moniäänisyyttä (=useampi kuin yksi ääni soi päällekkäin). Nuotinlukutaito kirkon ulkopuolella oli harvinaista.<br/>
<br/>
Kristillinen kirkkomusiikki oli keskiajan alkupuolella pääasiassa yksiäänistä vokaalimusiikkia (=laulua), jota kutsutaan <b>gregoriaaniseksi kirkkolauluksi</b><span class="editor underline">.</span> Guillaume de Machaut sävelsi neliäänisen Messe de Notre Damen, joka on vanhin sävelletty kokonainen messu. Kuuntele musiikkinäyte tästä klikkaamalla alla olevaa linkkiä:<br/>
</span><a href="https://www.youtube.com/watch?v=mvIEA2dBKGA" rel="nofollow ugc noopener" target="_blank"><br/>
Messe de Notre Damen</a><br/>
<br/>
</p>
<p>Myöhäiskeskiajalla kehitettiin myös uusi moniääninen sävellystyyppi<span> </span><b>motetti</b>, jossa jo olemassa olevaan kirkolliseen melodiaan kehitettiin uudet sanat. Sanoitukset saattoivat olla myös maallisia, jolloin<span> </span><b>motetti</b><span> </span>oli aikansa viihdemusiikkia. Säestyksenä saatettiin käyttää yhtä soitinta, esimerkiksi<span> </span><b>luuttua</b>,<span> </span><b>nokkahuilua</b><span> </span>tai nykyisen viulun edeltäjää<span> </span><b>vielleä</b>.<br/>
<br/>
Tässä esimerkki<span> </span><a href="https://www.youtube.com/watch?v=X-qWPOjzGYU" rel="nofollow ugc noopener" target="_blank">Palestrinan motetista.</a><br/>
Toinen esimerkki soitinsävellys<span> </span><a href="https://www.youtube.com/watch?v=h6n-oud7TPs&list=OLAK5uy_n14ir1V6kV_Bz280N1KTpmGIOvQLmnlrQ" rel="nofollow ugc noopener" target="_blank">motetista</a>.</p>
<p>1100-luvulta alkaen urut alkoivat yleistyä luostarien kirkoissa, ja 1300-luvulla niitä oli jo suurissa katedraaleissakin. Ensimmäistä klaveerisoitinta, klavikordia, alettiin käyttää vähitellen urkujen ohella.<br/>
<br/>
<span>Klikkaa linkkejä nähdäksesi soittimien kuvat:</span><br/>
<br/>
<a href="https://www.google.fi/search?q=vasser+organ&espv=2&biw=1920&bih=1091&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwjyyeOG2qLOAhXL1iwKHdBQAroQ_AUIBigB#tbm=isch&q=luuttu&imgrc=ov5oqqsh-zCbRM%3A" rel="nofollow ugc noopener" target="_blank">luuttu</a><br/>
<br/>
<a href="https://www.google.fi/search?q=vielle&espv=2&biw=1920&bih=1039&site=webhp&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwiH3qrb4qLOAhVLEywKHcM2BLkQ_AUIBigB#imgrc=LcQPCAXr-bjfnM%3A" rel="nofollow ugc noopener" target="_blank">vielle</a><br/>
<br/>
<a href="https://www.google.fi/search?q=urut&espv=2&biw=1920&bih=1039&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwi6qc_84qLOAhXHiSwKHVhtB98Q_AUIBigB#tbm=isch&tbs=rimg%3ACfNOFq04fUC_1IjiYYjE5otxqDhF208VHICEXbE28IIclu40cwpaDOffZSUJlBGt1dYfm_1dmI0N7EJKK_1B1uXgGZpVyoSCZhiMTmi3GoOEcXW7ES6wiJZKhIJEXbTxUcgIRcRaYlKStJSyrYqEglsTbwghyW7jREv85UIM4eiESoSCRzCloM599lJEb7zx4ialYM2KhIJQmUEa3V1h-YRtmzpt22Vtw4qEgn92YjQ3sQkohEn1CXeW4HA7ioSCb8HW5eAZmlXETXHiShzUIye&q=old%20church%20organs&imgrc=VLV3wZJMQf7xxM%3A" rel="nofollow ugc noopener" target="_blank">urut</a><br/>
<br/>
<a href="https://www.google.fi/imgres?imgurl=https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a1/Clavichord-JA_Haas_007_reworked.jpg/250px-Clavichord-JA_Haas_007_reworked.jpg&imgrefurl=https://fi.wikipedia.org/wiki/Klavikordi&h=182&w=250&tbnid=x7i9WSy8yFufBM:&tbnh=133&tbnw=184&docid=5EnyXw4xit-T-M&usg=__IlKisjWFnwzwZ30A2o134Xf9rwo=&sa=X&ved=0ahUKEwiX4Zi129LPAhWqK5oKHS7rD2EQ9QEIHzAA" rel="nofollow ugc noopener" target="_blank">klavikordi</a><br/>
<br/>
<a href="https://www.youtube.com/watch?v=pzPuHQDGBFM" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Keskiaika pähkinänkuoressa</a></p>
2022-01-08T09:39:30+02:00