Miten vastataan YO:n tutkimustehtäviin?

Tuore esimerkki WEIRD-ilmiöstä - Lyhenne viittaa siihen, että psykologia on pääasiallisesti keskittynyt tutkimaan ihmisiä, jotka elävät länsimaisissa (W), korkeasti koulutetuissa (E), teollistuneissa (I), rikkaissa (R) ja demokraattisissa (D) maissa (western, educated, industrial, rich, democratic)

2025-08-13T12:32:46+03:00

Nuorten mielenterveystutkimuksessa edelleen suuria aukkoja

52 maata on jäänyt mielenterveystutkimusten ulkopuolelle.

Hanna Kammi-Rahnasto

TS Turku

12.8.2025 12.28

Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen kansainvälinen katsausartikkeli paljastaa, että nuorten mielenterveyttä koskevassa tutkimuksessa on edelleen merkittäviä aukkoja. Vaikka matalan ja keskitulotason maiden osallistuminen on lisääntynyt viime vuosikymmeninä, 52 maan nuoret eivät ole mukana yhdessäkään 172 tarkastellusta tutkimuksesta.

Yli 12 miljoonan nuoren tiedot 166 maasta osoittavat, että suurin osa tutkimuksista perustuu koulukyselyihin, joihin nuoret vastaavat itse. Useimmin käytetyt tutkimukset ovat Health Behaviour in School-aged Children study, Global school-based student health survey ja Pisa.

Tutkimuksissa painottuvat ahdistus, masennus ja kiusaaminen, kun taas ulospäin suuntautuvat oireet, kuten aggressiivisuus, jäävät usein varjoon.

Tutkijat nostavat esiin huolen siitä, että monet mittarit pohjautuvat länsimaiseen mielenterveyskäsitykseen, mikä voi heikentää niiden soveltuvuutta eri kulttuureissa. He korostavat tarvetta kehittää kulttuurisesti relevantteja menetelmiä ja huomioida vähemmistöryhmät, kuten maahanmuuttajataustaiset nuoret ja alkuperäiskansat.

Professori Andre Sourander muistuttaa Turun yliopiston tiedotteessa, että 90 prosenttia maailman nuorista elää matalan ja keskitulotason maissa. Siksi globaali ja kulttuurien välinen tutkimus on aikaisempaa tärkeämpää.

Tutkimus toteutettiin Suomen Akatemian Invest-ohjelman ja EU:n Horisontti 2020 -rahoituksen tuella.

Turun Sanomat 12.8.2025

Uskotko sinäkin näihin yhdeksään myyttiin?

2025-10-09T09:53:12+03:00

Psykologia

Mieluisa tapa oppia ei olekaan parempi: uskotko sinäkin näihin yhdeksään myyttiin?

SHUTTERSTOCK

Et ole todennäköisesti introvertti tai ekstrovertti. Vihaa ei tarvitse purkaa. Nyt kumoamme yhdeksän suosittua ja jopa haitallista harhakäsitystä mielen toiminnasta.

Kimmo Rantanen

TS Turku

8.10.2025 19.30

Mediassa käsitellään paljon psykologisiin ilmiöihin liittyvää tietoa, josta ihmiset etsivät apua oman hyvinvointinsa parantamiseen tai esimerkiksi lasten kasvatusta koskeviin kysymyksiin. Osa on hyödyllistä, osa sitkeästi eläviä myyttejä, joille ei löydy tieteellisiä perusteita.

– Myytit aiheuttavat ihmisille omaan hyvinvointiin, terveyteen ja rahan käyttöön liittyviä ongelmia. Eikä pelkästään yksilöille vaan laajemmin yhteiskunnalle, Minna Miao toteaa.

Hän on psykologi, kouluttaja ja tietokirjailija, jonka uusin kirja Harhakäsitykset mielestä – vältä väärän psykologisen tiedon ansa (Tuuma-kustannus) purkaa yleisimpiä myyttejä, kertoo niiden alkuperästä ja esittelee ajan tasalla olevaa tutkimustietoa.

– On toisaalta positiivista, että omaan mieleen ja hyvinvointiin liittyvää tietoa on tarjolla ja ihmiset ovat siitä kiinnostuneita. Kun tietoa on valtavasti, sekaan mahtuu monenlaista tiedon tarjoajaa ja myös vanhentunutta tietoa. Tieteessä on tavallista, että tiedot tarkentuvat ja päivittyvät.

Miaon mukaan ainut ongelma ei ole psykologisen tiedon tulva vaan myös se, että meillä ei ole taitoja tiedon valikointiin ja tulkintaan.

On inhimillistä, että kiireinen ihminen hakee pikaratkaisuja ongelmiinsa. Se mikä kuulostaa hyvältä omaksutaan herkemmin kuin tylsä ja seikkaperäinen asian läpikäynti.

Pelkkä asian otsikointi voi jo johtaa virheellisiin johtopäätöksiin. Nettiympäristössä tunteita herättävä räväkkä otsikointi on enemmän sääntö kuin poikkeus.

– Voi syntyä virheellinen käsitys sinänsä ihan pätevästä tiedosta. Yksittäisistä tutkimuksista voidaan tehdä aika pitkällekin vietyjä johtopäätöksiä. Voi kysyä kuinka yleispätevästä tutkimuksesta on kyse, jos on tutkittu esimerkiksi kahdenkymmenen ihmisen aivoja.

Miao myöntää, että tiedon popularisointiin liittyy aina ongelmia, mitä nostetaan esiin ja miten se tehdään. Popularisointia kuitenkin tarvitaan, muuten asioista keskustelisivat vain asiantuntijat asiantuntijoiden kielellä.

Miao valitsi Turun Sanomien pyynnöstä yhdeksän psykologista tietoa koskevaa myyttiä, jotka eivät pidä paikkansa. Lisää tietoa löytyy Miaon kirjasta.

Ihmisten jako luonteenpiirteiden mukaan

Sanat introvertti ja ekstrovertti ovat useimmille meistä hyvinkin tuttuja. Niitä toistellaan erilaisissa artikkeleissa, joissa käsitellään ihmisten luonteenpiirteitä.

Introvertti on epäsosiaalinen eikä viihdy ihmisten keskuudessa, ekstrovertti sen sijaan on yltiösosiaalinen, ui kuin kala porukkaan kuin porukkaan.

– Tämä ei vastaa nykypsykologian käsitystä persoonallisuudesta. Suurin osa ihmisistä sijoittuu näiden ääripäiden tylsälle keskikaistalle. Kasaudumme sinne, Miao toteaa.

– Monessa tapauksessa tämä luokittelu on harmitonta hömppää, vähän kuin horoskoopit. Haitallista se voi olla, jos ihminen alkaa rajoittaa omaa elämäänsä sen perusteella, että pitää itseään introverttinä. En tee tätä enkä kokeile tuota, koska olen introvertti.

Sosiaaliset taidot ja tottumiskysymykset ovat eri asia kuin persoonallisuus. Sosiaaliset taidot eivät ole myötäsyntyinen ominaisuus, ne opitaan elämää elämällä.

– Itseään toteuttavat ennusteet ovat tyypillinen ilmiö ihmisten käyttäytymisessä. Oletamme olevamme tietynlaisia ja toimimme sen mukaan mikä käsitys meillä itsestämme on.

Vastakohdat viehättävät

Varsin yleinen myytti on, että vastakohdat täydentävät toisiaan ja vetävät toisiaan puoleensa.

– Tutkimukset osoittavat aika kattavasti, että niin romanttisissa suhteissa kuin ihmissuhteissa muutenkin meitä vetää puoleensa samanlaisten ihmisten seura. Pitkiin ihmissuhteisiin päädymme useimmiten samanlaisten ihmisten kanssa.

Nykypäivän termi somekupla jo kertoo, että sen sisällä keskustelua käyvät lähinnä samanmieliset ihmiset. Politiikassakin ihmisiä sitoo yhteen samanmielisyys. Hakeudumme herkästi itsemme kaltaisten ihmisten seuraan.

Työelämässä tämä voi olla haitta, jos esimerkiksi palkkaa itsensä kaltaisia ihmisiä, vaikka lähtökohtana työssä pitäisi olla osaaminen.

SHUTTERSTOCK

Aivojen kapasiteetin käyttö

On virheellinen, mutta sitkeä väittämä, että ihminen käyttäisi aivokapasiteetistaan vain pientä osaa.

– Todellisuus on tylsä. Ei aivoissa ole eikä lajinkehityksenkään kannalta olisi järkevää olla valtavaa määrää hukkatilaa, joka vain odottaisi löytymistään. Kyllä aivoista ihan kaikki irtiotetaan.

Sen voi päätellä siitäkin, että uupuminen on yksi kiireisen ja informaatiorikkaan aikamme suurista ongelmista. Aivokapasiteettia olisi hyvä olla enemmän, mutta kun sitä ei ole.

– Aivot on kehon osa, joka vaatii paljon energiaa. Joku tutkija heittikin, että jos hukkatilaa olisi, ihmisen hereillä oloajasta suurin osa menisi syöden, jotta aivot saisivat tarvitsemansa energian.

Miao arvelee, että myytti pohjautuu osittain siihen faktaan, että aivot ovat muovautuvat. Ne toimivat kuin lihakset. Ominaisuudet, joita käytetään vahvistuvat ja valtaavat tilaa siltä mikä jää vähemmälle käytölle.

– Tästä on voinut syntyä käsitys, että aivoissa loputtomasti avautuisi uusia huoneita elämän edetessä.

Aivotutkimus tiedon antajana

Käsitys, että aivoja tutkimalla saisi aina parasta mahdollista tietoa ihmisen mielestä ja käyttäytymisestä, ei Miaon mukaan pidä paikkansa.

– Aivotutkimus on kehittynyt valtavasti ja se kiinnostaa ihmisiä. He tuntuvat tutkitusti ajattelevan, että aivojen kuvantamisesta saa varmempaa tietoa kuin psykologisten testien avulla.

– Aivotutkimukset ovat monesti aika pienen otoksen tutkimuksia, koska kuvantaminen on kallista. On tietenkin tosi hienoa, että kuvia nykyään saadaan. Aivotutkimuksella ja kuvantamisella on paikkansa, mutta on pulmallista jos siihen luottaa sokeasti.

Yksilölliset oppimistyylit

Kattavan tutkimusnäytön perusteella yksilölliset oppimistyylit eivät ole toinen toistaan parempia.

– Ihminen voi suosia jotain oppimistapaa. Kuvat voivat tuntua kivemmilta kuin teksti tai toisin päin. Ihminen saattaa siitä syystä ajatella, että mieluisampi oppimistapa on parempi. Siitä ei kuitenkaan ole olemassa mitään näyttöä.

– Päin vastoin, kun jäämme omalle mukavuusalueellemme, joku toimivampi oppimistapa voi jäädä huomaamatta. Esimerkiksi luentoa seuratessa vanhanaikainen muistiinpanojen tekeminen on paras tapa saada asiat jäämään pitkäaikaisesti mieleen. Jos ihminen mieltää itsensä kuulonvaraiseksi oppijaksi, hän ei välttämättä muistiinpanoja tee.

Vaaralliset mielenterveysongelmaiset

– Ajatus, että ihmiset, joilla on mielenterveysongelmia, olisivat muille vaaraksi, ei pidä paikkaansa. Mielenterveysongelmien yhteyttä väkivaltaisuuteen liioitellaan tosi paljon, varsinkin viihteessä.

Väkivaltainen käyttäytyminen nousee esiin enemmänkin päihdeongelmien kohdalla.

– Jos yhteiskunnassa halutaan lisätä turvallisuutta, päihdeongelmien hoitoon panostaminen olisi siihen paras tapa.

KRISTA OLSSON

Minna Miao on psykologi, tietokirjailija ja kouluttaja.

Voiko muistiin luottaa

– Moni ajattelee, että oma muisti on luotettava. Todellisuudessa ihmismuisti on tutkitusti aika epäluotettava ja helposti johdateltavissa. Ihminen voi silti täysin vilpittömästi luottaa omaan muistiinsa.

Muistin häilyvyydestä kertoo myös se, että eri ihmiset voivat muistaa saman tilanteen täysin eri tavoin.

– Muistiin ei kannata liiaksi luottaa. Se on epävarma ja jälkikäteen muokkautuva. Muistiaines ei pysy nätisti arkistoituna vaan siihen voi jälkikäteenkin tulla uusia palasia. Muistaminen on aina jollain tavalla värittynyttä.

Viha pitää purkaa

Sitkeässä elää virheellinen käsitys, että viha pitää jotenkin purkaa, muuten se kertyy meihin, vaikka näin ei ole. Vihaisena ei siis kannata hakata halkoja tai nyrkkeilysäkkiä.

– Kattava tutkimusnäyttö yli viidenkymmenen vuoden ajalta osoittaa, että vihan purkaminen on huono tapa hallita aggressiota. Joissain tapauksessa se voi jopa lisätä sitä.

– Liikuntaakin moni harrastaa siinä tarkoituksessa, että pääsee purkamaan päivän kiukut. Tutkimusten mukaan vihan tunnetta vähentävät kuitenkin nimenomaan sykettä laskevat rauhalliset tekemiset, kuten luonnossa kulkeminen.

Intuitioon luottaminen

Monissa asioissa ihmistä kehotetaan luottamaan omaan intuitioon.

– Todellisuudessa, jos oma intuitio voi arkikokemuksessa osua oikeaan, niin tosi usein se myös johtaa harhaan. Vaikkapa vihan purkamisessa. Se tuntuu järkevältä ajatukselta, mutta ei sitä sitten tutkimusten mukaan kuitenkaan ole.

Tutkimusesimerkki

2025-08-11T13:03:26+03:00

Amerikkalaiset tutkijat selvittivätt 220:n 12 - 19 -vuotiaan psyykkistä hyvinvointia usealla erilaisella testillä.
He arvioivat seuraavia muuttujia: 1) masentuneisuus, 2) käytöshäiriöt, 3) kyky hahmottaa asioita toisen henkilön näkökulmasta, 4) empatia, myötätuntoisuus, 5) subjektiivisesti koettu psyykkinen epätasapaino tai kärsimys.
Seuraavassa taulukossa on esitetty, miten nämä muuttujat olivat yhteydesä toisiinsa tytöillä ja pojilla.

Mikä on
- tutkimusongelma
- tutkimusote
- tiedonkeruuvälineet
- perusjoukko ja otos
- keskeiset tulokset?

Arvioinnissa huomioi:
- validiteetti (pätevyys)
- reliabiliteetti (tulosten pysyvyys, luotettavuus)

- Muuta huomioitavaa?

Kokeellista tutkimusta muistuttavat tutkimusasetelmat: kvasikokeellinen tutkimus ja luonnollinen koe

2022-12-07T15:27:58+02:00

Kvasikokeellinen tutkimus

Aina tutkijan ei ole mahdollista säädellä koko tutkimustilannetta aivan kokeellisen tutkimuksen edellyttämällä tavalla, vaikka tutkimus olisi muuten rakennettu kokeellisen tutkimuksen kaltaisesti. Tällöin voidaan puhua kvasikokeellisesta tutkimuksesta.

Sen sijaan että tutkija jakaisi ryhmät satunnaisesti, hän voikin muodostaa ryhmät jonkin ennalta tiedetyn ominaisuuden perusteella. Tällaisia tekijöitä voivat olla esimerkiksi sukupuoli, ikä tai jokin mitattavissa oleva tekijä, kuten älykkyysosamäärä tai persoonallisuuden piirre, esimerkiksi introversio–ekstroversio. Ryhmän muodostumisen perusteena olevaa ominaisuutta voidaan pitää tutkimuksen riippumattomana muuttujana.

Yksinkertaisimmillaan ryhmät toimivat toistensa vertailuryhminä ja tutkija mittaa riippuvaa muuttujaa. Tutkija voi siis esimerkiksi valita ryhmän introvertteja ja toisen ryhmän ekstrovertteja, pyytää molempia suorittamaan keskittymiskykyä mittaavia tehtäviä ja tämän jälkeen tuloksia vertaillen arvioida, vaikuttaako kyseinen piirre keskittymiskykyyn.

Luonnollinen koe

Kolmas kokeellista tutkimusta muistuttava tutkimusasetelma on niin sanottu luonnollinen koe. Joskus syntyy tilanteita, joissa kokeellisen asetelman piirteet (eli sopivasti vertailtavissa olevat ryhmät, joista toinen altistuu jollekin muuttujalle ja toinen ei) toteutuvat ilman tutkijan myötävaikutusta luonnollisissa olosuhteissa. Tällöin ryhmiä tutkimalla voi olla mahdollista kerätä sopivaa tutkimusaineistoa muuttujien välisten syy-seuraussuhteiden selvittämiseen.

Esimerkiksi, jos tutkija haluaisi selvittää koulunkäynnin vaikutusta lapsen kognitiiviseen kehitykseen, hän voisi kutsua tutkimukseen kaksi ryhmää seitsemänvuotiaita lapsia, joista hieman vanhemmat (joulukuussa syntyneet) ovat aloittaneet koulunkäynnin elokuussa, kun taas hieman nuoremmat (tammikuussa syntyneet) vasta odottavat koulun aloittamista.

Jos molempien ryhmien kognitiivisia taitoja mitataan samaan aikaan esimerkiksi loppukeväästä, voitaisiin ajatella mittauksen kertovan koulunkäynnin vaikutuksesta kognition kehittymiseen.

Tällainen koe ei ole kuitenkaan riittävä edellä mainitun johtopäätöksen tekemiseksi, koska on mahdotonta päätellä, mikä koulunkäynnin aloittamiseen tai muuhun elämänkulkuun liittyvä seikka selittäisi mahdollisia eroja. Luonnolliselle kokeelle onkin tyypillistä, ettei kaikkia häiriömuuttujia ole yleensä mahdollista sulkea pois.

Haluatko ymmärtää vielä tarkemmin psykolgisen tutkimuksen arvionnista ja laadinnasta?

2020-12-10T11:04:21+02:00

Tässä linkki sivulle, jossa aihetta käsitellään todella hyvin ja perinpohjaisesti.

"Tieteen saavutuksiin kuuluu kuitenkin kriteeristö, jonka avulla tuloksia voidaan arvioida aika reilusti ja puolueettomasti. Tutkimustuloksia ei tarvitse uskoa ehdottomiksi, pysyviksi totuuksiksi, mutta on hyvä hallita yleisimmät tavat, joilla hyvät tutkimukset erotetaan huonoista.

Tämä oppimateriaali on tarkoitettu johdannoksi psykologian tutkimusmaailmaan. Ensisijaisena yleisönä ovat lukion loppuvaiheen opintoja tai yliopiston alkuvaiheen opintoja suorittavat opiskelijat." sitaatti on sivun johdannosta

Johdatu psykologiseen tutkimukseen

Kokeen ja testin ero

2024-12-16T11:56:35+02:00

Suomen kielessä testata verbiä käytetään hyvin monessa tarkoituksessa. Psykologiassa on kuitenkin erotettava koe ja testi. Ole siis huolellinen oikean käsitteen käytössä vastatessasi tutkimuskysymyksiin.

Psykologiset testit ovat tarkkaan laadittuja, kokeiltuja, valmiita tehtäväsarjoja.
- Standardoituihin testeihin on laadittu kokeiluvaiheessa pisteytys. Testeille on saatu ns. normiarvot (keskiarvo).
- Tulkinnan suorittaa ammattipsykologi.
- Testin normiarvoihin voidaan verrata tutkittavien suorituksia ja näin nähdä heidän suorituksensa esim .valtakunnallisiin keskiarvoihin.

Psykologinen koe taas suunnitellaan kutakin ongelmaa vasten erikseen.
- Aluksi asetetaan hypoteesi.
- Kokeen avulla pyritään osoittamaan hypoteesi joko oikeaksi tai vääräksi.

Mitä käsitettä sitten voit käyttää, jos ei ole kysymys testistä, eikä mieleesi tule muuta sanaa kuin "testataan"?
- mittataan
- tehdään kysely
- haastatellaan
- observoidaan, havainnoidaan, tarkkaillaan
- itsearvioidaan
- tutkitaan

Ohjeet tutkimustehtävään vastaamiseen

2025-11-17T14:13:35+02:00

Tutkimustehtävissä kannattaa pohtia alla olevia kysymyksiä. Rakenna kuitenkin vastaus aina tehtävänannon mukaisesti. (Esimerkiksi "arvioi tutkimuksen luotettavuutta" edellyttää toisenlaista vastausta kuin "selitä tutkimuksen päätuloksia")

- Mikä on tutkimuksen tutkimusongelma(t)?
- Mikä on tutkimuksen hypoteesi(t)?
- Millainen on tutkimuksen perusjoukko? Entä otos?
> Huomaa mahdollinen WEIRD-ilmiö (western, educated, industrialized, rich, democratic)
- Onko tutkimus otteeltaan kvantitatiivinen vai kvalitatiivinen?
- Mitä tutkimusotetta tutkimuksen asetelma eniten muistuttaa?
- Miten tutkittava ilmiö on operationalisoitu?
- Mitä tiedonkeruumenetelmiä on käytetty?
- Mitkä olivat tutkimuksen keskeisimmät tulokset?
- Miten arvioisit tutkimuksen luotettavuutta eli reliabiliteettia?
(Voiko mittariin tai menetelmään luottaa? Antaako se päteviä tuloksia?)
- Miten arvioisit tutkimuksen validiteettia eli pätevyyttä?
- Miten / missä tutkimustuloksia voisi hyödyntää?
- Joskus voidaan edellyttää myös oman tutkimuksen suunnittelua. Silloinkin yllä olevat kysymykset auttavat tutkimuksen suunnittelussa.

operationalisointi = tutkittavan käsitteellisen ilmiön saattaminen mitattavaan muotoon (Esimerkiksi jos tutkitaan sosiaalisuutta, on mietittävä miten sosiaalisuus ilmenee ja sovittava, mitä asioita mitataan tutkittavien käyttäytymisessä.)

reliabiliteetti = pysyvyys (Mitä vähemmän satunnaistekijöillä on osuutta mittaustuloksissa sitä luotettavampi tutkimus on. Korkea reliabiliteetti on osoitus siitä, että mitataan luotettavasti jotakin. Luotettavuutta kontrolloidaan tekemällä kaksi mittausta tai vertaamalla kahden eri välineen tuottamia tuloksia.)

validiteetti = pätevyys (Validiteetti ilmaiseen, miten hyvin mitataan sitä, mitä on tarkoitus mitata. Jos älykkäimmät menestyvät parhaiten älykkyystestissä, on testi pätevä. Jos sisäänpääsykokeissa parhaiten menestyneet menestyvät myös opinnoissa parhaiten, on koe validi.)
- sisäinen validiteetti = kuinka paljon koetulokset ovat riippuvaisia tutkijan tekemästä manipulaatiosta eikä esimerkiksi satunnaisista tekijöistä
- ulkoinen validiteetti = kuinka hyvin mittaustulokset ovat yleistettävissä (millaisissa olosuhteissa tutkimus on suoritettu, vastaavatko olosuhteet arkielämää, ovatko tulokset yleistettävissä muuhun väestöön tai populaatioon, milloin tutkimus on suoritettu)

Kokeellisen tutkimussuunnitelman varmistuslista

2022-12-09T10:11:55+02:00

Varmista, että kokeellisen tutkimuksen suunnitelmassa toteutuvat seuraavat asiat:

Tutkimusongelma on muotoa: ”Vaikuttaako yksi asia (x) johonkin toiseen asiaan (y)?”
Vaikuttavaksi oletettu seikka (x) on riippumaton muuttuja.
Mikä on koetilanteen asetelma: erillisten ryhmien asetelma vai toistomittausasetelma? Koeryhmä ja vertailuryhmä ovat koostumuksen ja kohtelun kannalta samanlaisia. Ainoa ero niiden välillä syntyy siitä, että koeryhmässä riippumaton muuttuja vallitsee ja vertailuryhmältä tämä vaikuttava seikka puuttuu.
Vaikutuksen kohteeksi oletettu seikka (y) on riippuva muuttuja.
Tutkimuksessa juuri riippuva muuttuja operationalisoidaan. Riippuvaa muuttujaa mitataan molemmilta ryhmiltä.
Tulos riippuu tämän mittauksen tuloksesta.

Kokeellinen tutkimus voidaan toteuttaa monella tavalla. Yksi vaihtoehto on käyttää niin sanottua . Tällaisessa asetelmassa koeryhmä ja vertailuryhmä koostuvat eri henkilöistä.

Joskus kokeellinen tutkimus voidaan toteuttaa samoja koehenkilöitä koskevina toistuvina mittauksina. Tästä käytetään nimitystä . Koehenkilöt osallistuvat sekä koetilanteeseen että vertailutilanteeseen. He toimivat itsensä vertailuryhmänä. Riippuvaa muuttujaa mitataan molempien tilanteiden osalta erikseen.