https://peda.net/id/082286c41d9 2021-08-15T19:10:59+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/c3338d02fde 2023-01-16T21:26:00+02:00 <ul> <li><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/sahkovaraus#top">Sähkövaraus</a></li> <li><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/jannite#top">Jännite ja virta</a></li> <li><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/mittarit-virtapiirissa#top">Mittarit</a></li> <li><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/resistanssi#top">Resistanssi</a></li> <li><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/sahkoenergia#top">Sähköenergia</a></li> <li><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/komponentit#top">Komponentit</a></li> <li><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/kestomagneetti#top">Kestomagneetti</a></li> <li><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/sahkomagneetti#top">Sähkömagneetti</a></li> <li><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/generaattori#top">Generaattori</a></li> <li><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/sahkomagneettinen-induktio#top">Sähkömagnetismi</a></li> </ul> 2021-08-15T19:13:43+03:00 https://peda.net/id/edb4e5dcfde 2026-01-10T12:23:08+02:00 <p>Koe 2026 tammi<br/> <b>Koealueeseen kuuluu:</b><br/> -kpl 21-25, sekä +kappale<br/> -kpl 26 lähinnä sähkömagneetin osalta<br/> -kpl 27 erityisesti generaattori<br/> <br/> Lisäksi tämän sivun muistiinpanot, erityisesti nämä tärpit:<br/> -<a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/komponentit#top">erikoiskomponentit</a>: diodi, valodiodi ja transistori<br/> -sulake suojaa kodin sähköverkkoa hajoamalla, kun virta on liian suuri<br/> -laskuesimerkkien läpikäynti on erittäin suositeltavaa<br/> -suureiden, tunnusten ja yksiköiden tunteminen melko välttämätöntä<br/> <br/> <b>Suuretaulukko - muistettava:</b></p> <table border="1"> <tbody> <tr> <td>Tunnus</td> <td>Suureen nimi</td> <td>Yksikkö</td> <td>Piirrosmerkki</td> </tr> <tr> <td>U</td> <td>Sähköjännite</td> <td>1 V (voltti)</td> <td>V</td> </tr> <tr> <td>I</td> <td>Sähkövirta</td> <td>1 A (ampeeri)</td> <td>A</td> </tr> <tr> <td>R</td> <td>Resistanssi</td> <td>1 Ω (ohmi)</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>P</td> <td>Sähköteho</td> <td> <p>1 W tai 1 kW<br/> (watti tai kilowatti)</p> </td> <td> </td> </tr> <tr> <td>E</td> <td>Sähköenergia</td> <td>1 kWh<br/> (kilowattitunti)</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>t</td> <td>Aika</td> <td>1h (tunti)</td> <td> </td> </tr> </tbody> </table> <p><span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/koe-2021-syksy2/puimuri.png#top" title="puimuri.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/koe-2021-syksy2/puimuri.png:file/photo/bf75544c7b3fdee0da56d5d7d175f5d3224c20f3/puimuri.png" alt="" title="puimuri.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span></p> <p><em>Kuva: Kaavat ja muistikolmiot. Kaavat annetaan kokeeseen, kolmioita ei.</em><br/> <br/> <b>Kiintoisaa lisätietoa (ei kokeeseen):</b><br/> -kpl 28 muuntaja, korkeajännitteen hyödyt ja haitat<br/> <br/> Optio, jos aikaa - esseetyöskentelyyn tai väittelyyn esim seuraavin aihein:<br/> ydinvoimalat, tuulivoima, sähköverkko, etäluettavat mittarit, sähkön hinta, kodin sähköturvallisuus, energian varastointi<br/> -Ei todennäköisesti tällä vuosikurssilla<br/> <br/> <a href="http://www.courses.physics.helsinki.fi/ope/opelab/turva/sahkoturva.htm" rel="nofollow ugc noopener">Sähköturvallisuus - lisätietoa</a></p> 2021-08-15T19:00:36+03:00 https://peda.net/id/9abfdb7afde 2023-12-19T09:50:47+02:00 <p><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka#top">Pääsivun alkuun</a> - Edellinen - <a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/jannite#top">Seuraava</a></p> <h3>Johdanto</h3> <p>Staattinen ja dynaaminen ovat toistensa vastakohtia. Staattinen tarkoittaa paikoillaan pysyvää ja dynaaminen jotakin muuttuvaa, liikkuvaa. Onko olosi nyt staattinen vai dynaaminen? Toivon, että jaksat luokassa pitää ajatuksesi dynaamisina mutta kehosi ajoittain staattisena! Aloitamme niinsanotusta <em>staattisesta sähköstä</em> eli paikallisista sähkövarauksista.</p> <h3>Sähkövarausten väliset vuorovaikutukset</h3> <ul> <li>Vastakkaismerkkisten sähkövarausten välillä on <b>puoleensavetävä</b> vuorovaikutus<br/> Ⓔ Varautuneet eboniittisauva ja lasisauva vetävät toisiaan puoleensa</li> <li>Samanmerkkisten sähkövarausten välillä on <b>hylkivä</b> vuorovaikutus<br/> Ⓔ Kaksi eboniittisauvaa hylkivät toisiaan<br/> Ⓔ &quot;Sähköiset&quot; hiukset sojottavat pois päin toisistaan</li> <li>Vuorovaikutuksen voimakkuus on sitä suurempi, mitä <ul> <li>suurempia sähkövaraukset ovat</li> <li>lähempänä toisiaan ne ovat</li> </ul> </li> <li>Sähkövarauksen ympärille muodostuu näkymätön sähkökenttä, joka vaikuttaa ympäröiviin sähkövarauksiin. Toisin sanoen sähkökenttä välittää sähköistä etävuorovaikutusta sähkövarausten kuten ionien tai elektronien välillä.</li> </ul> <p><span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/sahkovaraus/svuorovaikutukset.png3#top" title="svuorovaikutukset.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/sahkovaraus/svuorovaikutukset.png3:file/photo/662d72e15fd01c24ea92135c00df1c13a82f120d/svuorovaikutukset.png" alt="" title="svuorovaikutukset.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <em>Kuva: Sähkövarausten väliset vuorovaikutukset. 1. Vastakkaismerkkiset sähkövaraukset vetävät toisiaan puoleensa ja vuorovaikutuksen voimakkuus riippuu varausten suuruudesta sekä varausten etäisyydestä toisiinsa. 2. Samanmerkkiset varaukset vastaavasti hylkivät toisiaan. 3. Varauksettomat hiukkaset eivät vuorovaikuta sähkövarausten kanssa. (Ellei polarisaatiota muodostu - selitetään alempana)<br/> </em></p> <h3>Atomin rakenteen kertaus</h3> <ul> <li>Atomi on sähköisesti neutraali, koska sillä on yhtä monta protonia ja elektronia.</li> <li>Protonin sähkövaraus on positiivinen (alkeisvaraus)</li> <li>Elektronin sähkövaraus on negatiivinen (alkeisvaraus)</li> <li>Neutroneilla ei ole sähkövarausta</li> <li>Protonit ja neutronit muodostavat atomin ytimen</li> </ul> <p><br/> <span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/sahkovaraus/litiuminionisoituminen.png2#top" title="litiuminionisoituminen.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/sahkovaraus/litiuminionisoituminen.png2:file/photo/54193262fdd267f14d09b97ab585dbdab61045f5/litiuminionisoituminen.png" alt="" title="litiuminionisoituminen.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <em>Kuva: Litiumatomin Li muuttuminen litiumioniksi Li⁺ luovuttamalla yhden elektronin e^-.<em></em></em></p> <h3>Varautuminen sähköisesti</h3> <ul> <li>Atomi varautuu sähköisesti luovuttamalla tai vastaanottamalla elektroneita. Samalla se muuttuu ioniksi.</li> <li>Esineet varautuvat samalla tavoin elektronien siirtyessä.</li> <li>Sähköisesti varautuneessa esineessä on enemmän joko positiivisia tai negatiivisia sähkövarauksia.</li> <li>Kun sähkövaraus muodostetaan hankaamalla, toinen esineistä saa positiivisen ja toinen negatiivisen sähkövarauksen.<br/> <em><em></em></em></li> <li>Sähkövarauksia kuten ioneita on esineissä yleensä jo valmiiksi mutta ne ovat jakautuneet tasaisesti.</li> </ul> <p><em><em><span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/sahkovaraus/varautuminen.png#top" title="varautuminen.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/sahkovaraus/varautuminen.png:file/photo/36de6724e0995e7f616f8c71d3aaf82093c99eed/varautuminen.png" alt="" title="varautuminen.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span></em><br/> <em>Kuva: Eboniittisauvan hankaaminen villakankaalla. 1. Villasta siirtyy elektroneja eboniittisauvaan. Sauva varautuu negatiivisesti ja villa positiivisesti. 2. Niiden välille muodostuu puoleensavetävä vuorovaikutus.</em></em></p> <h3>Polarisaatio esineessä</h3> <ul> <li><b>Varautunut</b> esine kuten eboniittisauva viedään sähköisesti <b>neutraalin</b> esineen viereen.</li> <li><b>Neutraaliin</b> esineeseen saattaa muodostua <span class="editor underline">polarisaatio</span></li> <li><span class="editor underline">Polarisaatio</span> = varausjakauman järjestäytyminen sähkökentän vaikutuksesta niin, että vastakkaismerkkiset sähkövaraukset pyrkivät lähemmäs sähköisesti <b>varautunutta</b> esinettä.</li> <li>Seurauksena on puoleensavetävä vuorovaikutus esineiden välillä<br/> Ⓔ Hiuksiin hangattu ilmapallo tarttuu kattoon tai oveen.</li> </ul> <p><em><span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/sahkovaraus/polarisaatiopaperissa.png#top" title="polarisaatiopaperissa.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/sahkovaraus/polarisaatiopaperissa.png:file/photo/366f8ebb431883142665692adae1e5c6e72f3dae/polarisaatiopaperissa.png" alt="" title="polarisaatiopaperissa.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <em>Kuva: Sähkövarausten polarisaatio paperipalassa (suurennettu pala) - paperisilppua ja eboniittisauva.</em><br/> </em></p> <h3>Veden polarisaatio (kokeessa riittää ilmiön tunnistaminen tai maininta)<em><br/> </em></h3> <ul> <li>Ilman sähkövarausten aiheuttamia sähkökenttiä vesinoro valuu hanasta suoraan alas</li> <li>Kun viereen tuodaan sähköisesti varautunut esine kuten eboniittisauva, vesinoro taipuu</li> <li>Vesimolekyylit kääntyvät siten, että <ul> <li>vetyatomien puoli kääntyy negatiivisten sähkövarausten suuntaan tai</li> <li>happiatomin puoli kääntyy positiivisen sähkövarauksen suuntaan</li> </ul> </li> <li>Tuloksena on polarisoituminen eli varausjakauman muuttuminen</li> <li>Sauvan puolella vesinoroa on silloin enemmän positiivista sähkövarausta ja tuloksena on jälleen puoleensavetävä vuorovaikutus</li> <li>SYY: Vesimolekyyli on <b>poolinen</b> eli sen varausjakauma on epätasainen. Hapen puoli on negatiivisempi ja vedyn positiivisempi. Vesimolekylin sisältämät elektronit ovat enemmän hapen puolella molekyyliä.</li> <li>AIHEEN VIERESTÄ: Poolisuuden johdosta vesi liuottaa lähinnä poolisia tai ionisoituneita aineita. Poolittomat kuten aineet kuten ruokaöljy eivät liukene veteen.<br/> <em></em></li> </ul> <p><em><span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/sahkovaraus/vedenpolarisaatio.png2#top" title="vedenpolarisaatio.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/sahkovaraus/vedenpolarisaatio.png2:file/photo/a3b950f2576e4ddc2e3b0da78472a5b3ea21e6d5/vedenpolarisaatio.png" alt="" title="vedenpolarisaatio.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <em>Kuva: Hanasta tulevan kapean vesinoron polarisaatio sähköisesti varatun eboniittisauvan avulla. </em></em><em><em>Hangattu ilmapallo toimii myös erittäin hyvin.</em><br/> </em></p> <h3>Sähkövarauksen purkautuminen</h3> <ul> <li>Kosketuksesta<br/> <ul> <li>Positiivisesti ja negatiivisesti varautuneet esineet tai ihmiset koskettavat toisiaan</li> <li>Varautunut esine maadoitetaan eli kosketetaan sähköä johtavaan pintaan kuten metalliin (riittävän suuri kappale)</li> </ul> </li> <li>Läpilyöntinä ilman lävitse - vaara<br/> <ul> <li>Salaman isku ukkospilven ja maan välillä</li> <li>Tolloilu liian lähellä suurjännitelinjoja</li> </ul> </li> <li>Hallitusti <ul> <li>Johtimien ja jonkin sähkölaitteen kautta</li> <li>Kutsutaan sähkövirraksi (seuraava kappale)</li> </ul> </li> </ul> 2021-08-15T18:58:17+03:00 https://peda.net/id/cda18e44fde 2023-11-27T08:58:21+02:00 <p><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka#top">Pääsivun alkuun</a> - <a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/sahkovaraus#top">Edellinen</a> - <a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/mittarit-virtapiirissa#top">Seuraava</a></p> <h3>Liikkuva sähkö - sähkövirta</h3> <ul> <li>Sähkövarauksilla on sähköinen jännite</li> <li>Sähköjännite aiheuttaa sähkövirtaa</li> <li>Sähkönjohteet mahdollistavat sähkövirran</li> <li>Sähkövirta on vapaiden elektronien liikettä kuparijohdossa tai ionien liikettä sähköä johtavassa liuoksessa</li> <li>Sähkövirran kulku <b>turvallisesti</b> vaatii, että: <ul> <li>On olemassa jännitelähde kuten paristo</li> <li>Pariston navat on kytketty suljettuun virtapiiriin</li> <li>Virtapiirissä on myös jokin sähköenergiaa kuluttava laite kuten lamppu, jonka läpi sähkövirta kulkee</li> </ul> </li> <li><strong class="editor red">Oikosulku - jyrkästi kielletty</strong> <ul> <li>Jännitelähteen napojen yhdistäminen pelkällä johtimella</li> <li>Aiheuttaa lähteestä riippuen hengenvaaran tai palovaaran ja lähteen tyhjentymisen</li> </ul> </li> </ul> <h3>Virtapiirit ja kytkentäkaaviot</h3> <ul> <li>Elektronit liikkuvat johtimia pitkin pariston negatiivisesti varautuneelta navalta positiiviselle.</li> <li>On kuitenkin historiallisesti sovittu, että virran kulkusuunta on plusnavalta miinusnavalle.</li> <li>Plusnapa merkitään usein punaisella värillä ja miinusnapa (tai maadoitus) mustalla.</li> </ul> <p><span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/jannite/virtapiirihieno.png5#top" title="virtapiirihieno.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/jannite/virtapiirihieno.png5:file/photo/bc2f47f0b8d2d35ae9c25e876d7bdd72105b06ea/virtapiirihieno.png" alt="" title="virtapiirihieno.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <em>Kuva: Sähkövirran kulku johtimessa ja virtapiirissä. Kuvassa näkyy vahvasti suurennettuna kuparijohdin ja sen eristävä kuorikerros.<br/> </em></p> <ul> <li>Kytkentäkaavio esittää vaikkapa, miten jännitelähde ja lamppu on kytketty virtajohtimilla</li> <li>Siinä käytetään seuraavia piirrosmerkkejä:</li> </ul> <p><span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/jannite/piirrosmerkit2.png#top" title="piirrosmerkit2.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/jannite/piirrosmerkit2.png:file/photo/66f67d945ac87c9002791cb11b72825f7d9b3612/piirrosmerkit2.png" alt="" title="piirrosmerkit2.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <em>Kuva: Kytkentäkaavioiden piirrosmerkit - opeteltava huolella.<br/> </em><em></em></p> <p>Linkki piirto-ohjelmaan: <a href="https://www.circuit-diagram.org/editor/" rel="nofollow ugc noopener">https://www.circuit-diagram.org/editor/</a></p> <h3>Työ: Lamppujen kytkennät</h3> <p>Piirretään kaaviot ja vastataan kysymyksiin (vihkoon ellei tulosteta)<br/> <a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/ratkaisut/kytkentatehtavan-ratkaisut#top">Ratkaisu</a></p> <p><span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/jannite/ensikytkyt.png2#top" title="ensikytkyt.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/jannite/ensikytkyt.png2:file/photo/eaa2474b8169a795cddf69058a15aa1627dff662/ensikytkyt.png" alt="" title="ensikytkyt.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <em>Kuva: Ensimmäisen sähkötyön kytkennät. <br/> </em><em>1. Paristo, katkaisija ja lamppu. Mikä on katkaisijan tehtävä tässä virtapiirissä?<br/> 2. Kaksi lamppua sarjassa. Miten katkaisija vaikuttaa lamppuihin?<br/> 3. Kaksi lamppua rinnan. Miten katkaisija vaikuttaa lamppuihin?<br/> 4. Lamppuja sarjassa ja rinnan. Mikä / mitkä lampuista palavat kirkkaimmin? (Ennuste ja havainto)</em><em><br/> </em></p> <p>Videolinkki: <a href="https://www.youtube.com/watch?v=m4jzgqZu-4s" rel="nofollow ugc noopener">Animaatio sähkövirrasta virtapiirissä</a>.</p> <ul> <li>Kannattaa katsoa noin puoliväliin</li> <li>Näet lamppujen rinnan- ja sarjaankytkennän vaikutuksen lampun kirkkauteen</li> <li>Sarjakytkennässä lamput ovat himmeämpiä, koska ne joutuvat jakamaan jännitteen</li> <li>Rinnankytkennässä kaikki lamput saavat paristosta täyden jännitteen. Silloin sähkövirta on suurempi ja lamppu palaa kirkkaasti.</li> <li>Voit ajatella paristoa hissinä, joka nostaa sähkövirtaa kuljettavat varaukset ylös. Sähkölaitteet muodostavat ikäänkuin vesiputouksen, jonka kautta sähkövirta palaa paristolle.</li> </ul> 2021-08-15T18:59:42+03:00 https://peda.net/id/b45befb4fde 2023-02-01T20:34:25+02:00 <p><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka#top">Pääsivun alkuun</a> - <a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/jannite#top">Edellinen</a> - <a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/resistanssi#top">Seuraava</a></p> <h3>Suureet</h3> <table border="1"> <tbody> <tr> <td>Tunnus</td> <td>Suureen nimi</td> <td>Yksikkö</td> <td>Piirrosmerkki</td> </tr> <tr> <td>U</td> <td>Sähköjännite</td> <td>1 V (voltti)</td> <td>V</td> </tr> <tr> <td>I</td> <td>Sähkövirta</td> <td>1 A (ampeeri)</td> <td>A</td> </tr> </tbody> </table> <h3>Mittareiden kytkennät</h3> <p>Jännitettä ja virtaa voidaan mitata yleismittarilla tai perinteisillä viisarimittareilla.</p> <ol> <li>Jännitemittarin voi kytkeä suoraan jännitelähteen napoihin. Virtaa jännitemittarin läpi ei kulje, joten oikosulkua ei synny.</li> <li>Virtamittari kytketään sarjaan sähköenergiaa kuluttavan laitteen kuten lampun tai vastuksen kanssa. Sähkövirta kulkee mittarin ja lampun läpi ja mittari mittaa sen suuruuden ampeereina.</li> <li>Mitataan samanaikaisesti lampun lampun läpi kulkeva virta ja jännite lampun napojen välillä. <b>Virtamittari</b> kytketään tutkittavan komponentin kanssa <b>sarjaan</b>, <b>jännitemittari</b> <b>rinnalle</b>.</li> </ol> <p><span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/mittarit-virtapiirissa/mittarit2.png#top" title="mittarit2.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/mittarit-virtapiirissa/mittarit2.png:file/photo/a1390d24bcb868205e9a7ad5e9e5f50c9a6fa535/mittarit2.png" alt="" title="mittarit2.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <em>Kuva: Mittareiden kytkennät.</em></p> <h3>Paristojen monikytkennät</h3> <ul> <li>Sarjakytkentä <ul> <li>Paristot kytketään peräkkäin.</li> <li>Seuraavan pariston miinusnapa kytketään edellisen pariston plusnapaan.</li> <li>Paristojen jännitteet lasketaan yhteen</li> <li>Hyöty: Suuremmalla sähköjännitteellä saadaan suurempi sähkövirta ja esimerkiksi kirkkaampi lamppu</li> </ul> </li> <li>Rinnankytkentä <ul> <li>Paristot kytketään vierekkäin</li> <li>Miinusnavat kytketään toisiinsa ja plusnavat toisiinsa</li> <li>Jännite ei kasva</li> <li>Hyöty: Paristojen sisältämä sähkövaraus on suurempi ja kestää käyttöä kauemmin.</li> </ul> </li> </ul> <p><span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/mittarit-virtapiirissa/paristojenkytkenn.png#top" title="paristojenkytkenn.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/mittarit-virtapiirissa/paristojenkytkenn.png:file/photo/f8cca9dc4964c2f89f388d7b29fc860a84806b6b/paristojenkytkenn.png" alt="" title="paristojenkytkenn.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span><em><br/> Kuva: Esimerkkejä paristojen kytkennöistä ja niiden jännitteistä.</em></p> <h3>Tasavirta ja vaihtovirta</h3> <ul> <li>Tasavirta, DC (direct current) <ul> <li>Paristot</li> <li>Virran kulkusuunta pysyy samana, plussasta miinukseen</li> </ul> </li> <li>Vaihtovirta, AC (alternating current) <ul> <li>Pistorasia</li> <li>Virran kulkusuunta vaihtelee sähköverkon taajuuden mukaan</li> <li>Suomessa verkkojännite 230 V ja sen taajuus 50 Hz (hertsiä)</li> <li>Jännite vaihtelee niin, että sekunnissa tapahtuu 50 värähdystä</li> <li>Virran kulkusuunta vaihtuu silloin 100 kertaa sekunnissa<br/> ⇒ Sähköisku pistorasiasta aiheuttaa kehossa ja sydämessä vaarallista värinää</li> </ul> </li> <li>AC/DC-muunnin <ul> <li>Muuntaa vaihtovirtaa tasavirraksi</li> </ul> </li> </ul> 2021-08-15T19:06:09+03:00 https://peda.net/id/d079ae84fde 2025-01-20T21:28:41+02:00 <p><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka#top">Pääsivun alkuun</a> - <a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/mittarit-virtapiirissa#top">Edellinen</a> - <a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/sahkoenergia#top">Seuraava</a></p> <h3>Ohmin laki</h3> <p><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/tyot/ohmin-laki#top">Työ</a></p> <ul> <li>Vastuksen päiden välinen jännite ja sen läpi kulkeva virta muuttuvat samassa suhteessa (suora)</li> <li>Jännite ja virta ovat siis verrannollisia ja niillä on verrannollisuuskerroin, suoran kulmakerroin</li> <li>Kerrointa kutsutaan resistanssiksi (kun x-akselilla virta ja y-akselilla jännite)</li> <li>Ohmin laki on voimassa, kun vastuksen tai johtimen lämpötila ei kasva kovin suureksi</li> <li>Hehkulampun lanka kuumenee niin paljon, että resistanssi kasvaa lämpövärähtelyiden vuoksi. Silloin ohmin laki ei päde.</li> </ul> <h3>Resistanssi, R</h3> <ul> <li>Resistanssi R on johtimen tai laitteen kyky vastustaa sähkövirran kulkua</li> <li>Erityisesti <b>vastuksen</b> ominaisuus</li> <li>Mitä suurempi resistanssi, sitä pienempi sähkövirta</li> <li>Yksikkö 1 Ω (ohmi)</li> <li>Kaava: R=U/I eli <br/> resistanssi on jännite / virta</li> </ul> Ⓔ Leivänpaahtimen vastuksen resistanssi. Verkkojännite on 230 volttia ja paahtimen kuluttama virta 3,5 ampeeria.<br/> R = U/I = 230 V / 3,5 A = 65,714... Ω ≈ 66 Ω<br/> <h3>Vastusten kytkennät</h3> Sarjaan<br/> <ul> <li>Kytkennän resistanssi on vastusten resistanssien summa<br/> (Samanlaisten vastusten resistanssi saadaan, kun kerrotaan lukumäärällä)</li> <li>Ⓔ Neljä 20 Ω vastusta sarjassa, resistanssi R = 4 · 20 Ω = 80 Ω</li> <li>Sarjakytkentä muistuttaa pitkää ja kapeaa sähköjohdinta, sitä sähkön on vaikea kulkea.</li> </ul> <br/> Rinnan<br/> <ul> <li>Kytkennän resistanssi on vastusten resistanssien käänteislukujen summan käänteisluku<br/> (Samanlaisten vastusten resistanssi saadaan, kun jaetaan lukumäärällä)</li> <li>Ⓔ Neljä 20 Ω vastusta rinnan, resistanssi R = 20 Ω : 4 = 5 Ω</li> <li>Rinnankytkentä muistuttaa lyhyttä ja paksua sähköjohdinta, sitä sähkön on helppo kulkea.</li> </ul> <br/> Vaativammat laskuesimerkit kaavojen kanssa:<br/> <br/> <span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/resistanssi/resistanssikaavat.png#top" title="resistanssikaavat.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/resistanssi/resistanssikaavat.png:file/photo/2d0a290c46da969df1607825c0acc1d8dc5d1085/resistanssikaavat.png" alt="" title="resistanssikaavat.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <br/> Lisäksi<br/> <ul> <li>Sähköjohtimen resistanssi voidaan laskea, kun tiedetään johtimen resistanssi metriä kohden.</li> <li>Ⓔ DEMO: Sulake <ul> <li>Käytetään kapeaa johdinta, jonka resistanssi on n. 10 Ω/m</li> <li>Kytketään sitä n. 10 cm pätkä sulakkeeksi suojaamaan jännitelähdettä oikosulkuvirralta</li> <li>Resistanssi on silloin R = 10 Ω/m · 0,1m = 1Ω</li> <li>Vastus on vähäinen, ja oikosulkuvirta kuumentaa langan hehkuvaksi - lopulta se sulaa ja katkeaa.</li> <li>Jännitelähde on pelastunut!</li> <li>Ennen sulakkeen vaihtamista on syytä tarkistaa kytkennät ja laitteiden kunto.</li> </ul> </li> </ul> <br/> Sulakkeen tehtävä on suojata kodin sähköverkkoa tai sähkölaitteita oikosululta tai muuten liian suurelta sähkövirralta. Sulake on tarkoituksellisesti sähköverkon heikoin kohta. Kun helposti vaihdettava sulake hajoaa ensimmäisenä, ei suurempaa vahinkoa yleensä ehdi tapahtua.<br/> <br/> VideoDEMO: <a href="https://www.youtube.com/watch?v=AJTdDHPfwNk" rel="nofollow ugc noopener">Yleismittarin 200 mA sulake palaa</a> 2021-08-15T19:06:56+03:00 https://peda.net/id/e0e03676fde 2023-01-25T19:03:03+02:00 <p><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka#top">Pääsivun alkuun</a> - <a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/resistanssi#top">Edellinen</a> - <a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/komponentit#top">Seuraava</a></p> <ul> <li>on nykyihmiselle hyödyllisin energiamuoto, koska sitä voidaan vaivattomasti<br/> <ul> <li>kuljettaa sähköverkkoa pitkin ja</li> <li>muuntaa muuksi energiamuodoiksi kuten<br/> lämmöksi (leivänpaahdin), valoksi (televisio) tai liikkeeksi (tuuletin)</li> </ul> </li> </ul> <h3>Sähköteho, P</h3> <ul> <li>Kertoo, miten nopeasti sähköenergiaa tuotetaan, siirretään tai käytetään eli muunnetaan toiseen energiamuotoon.</li> <li>Yksikkö 1W (watti) tai 1 kW (kilowatti)</li> <li>1kW = 1000 W</li> <li>Kaava: P=UI eli <br/> sähköteho (W) = sähköjännite (J) · sähkövirta (A)</li> </ul> <br/> Ⓔ Puhelimen laturin teho, kun jännite on 5 V ja virta 2000 mA<br/> P = UI = 5 V · 2,0 A = 10 W <br/> <h3>Sähköenergia, E</h3> <ul> <li>Yksikkö 1 kWh sähkön hinnoittelussa (kilowattitunti)</li> <li>Energiamuunnoksissa käytetään perusyksikkö joulea, 1 J (vaativammat tehtävät)</li> <li>Kaava: E=Pt eli<br/> sähköenergia (kWh) = sähköteho (kW) · aika (h)</li> </ul> <br/> Ⓔ Puhelimen lataamisen energia vuodessa, kun joka päivä ladataan tunti<br/> E = Pt = 0,010 kW · 365 · 1 h = 3,65 kWh<br/> <h3>Sähkön hinta</h3> <ul> <li>Yksikkö 1 snt/kWh eli 0,01 €/kWh</li> <li>Huom: 1 € = 100 snt</li> <li>Jokaisesta asunnosta löytyy kilowattituntimittari, joka luetaan säännöllisesti (etänä)</li> <li>Hinta muodostuu sähkön myyntihinnasta (sähköyhtiölle) ja siirtohinnasta (sähköverkkoyhtiölle)</li> <li>Yleensä maksetaan siis kaksi eri laskua. Hinta riippuu sähköyhtiöstä ja asuinpaikasta, pörssisähkösopimuksissa myös kellonajasta ja esim tuulen nopeudesta.</li> <li>Ukrainan sodan kauppapoliittiset seuraukset ovat nostaneet rajusti sähkönhintaa</li> </ul> <p>Ⓔ Puhelimen lataamisen hinta vuodessa, kun sähkön myyntihinta on 30 snt/kWh ja siirtohinta 5 snt/kWh<br/> hinta = 3,65 kWh · 35 snt/kWh = 127,75 snt ≈ 1,3 € <br/> Vastaus: n. 1,30 € vuodessa</p> <p>Ⓔ Leivänpaahdin on kytketty pistorasiaan (verkkojännite!). Sen vastus on päällä kolmen minuutin ajan, jolloin sen läpi kulkee 3,5 ampeerin sähkövirta.<br/> Laske sähkön hinta vuodessa, kun paahdinta käytetään kerran päivässä. Sähkön hinta tässäkin 30+5 snt/kWh<br/> <br/> Ratkaisu: U = 230 V, I = 3,5 A, t = 3/60 h · 365 (vuosi) = 18,25 h<br/> P = UI = 230 V · 3,5 A = 805 W = 0,805 kW<br/> E = Pt = 0,805 kW · 18,25 h = 14,69... kWh<br/> Hinta = E · kWh-hinta = 14,69 · 35 snt/kWh = 514,19... snt ≈ 5,1 € <br/> Vastaus: n. 5,10 € vuodessa</p> 2021-08-15T19:07:24+03:00 https://peda.net/id/f39388eafde 2023-01-25T19:04:06+02:00 <p><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka#top">Pääsivun alkuun</a> - <a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/sahkoenergia#top">Edellinen</a> - <a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/kestomagneetti#top">Seuraava</a></p> <h3>Diodi</h3> <ul> <li>On <b>komponentti, joka sallii sähkövirran vain yhteen suuntaan</b>.</li> <li>Käytetään <ul> <li>estämään sähkövirran kulkua väärään suuntaan</li> <li>tasasuuntaajissa eli AC/DC-muuntimissa, jotka tekevät vaihtovirrasta tasavirtaa</li> </ul> </li> </ul> <h3>Valodiodi eli &quot;ledi&quot;</h3> <ul> <li>On <b>diodi, joka lähettää valoa</b> (LED = light emitting diode)</li> <li>Vaatii tietyn kynnysjännitteen, jotta toimii, esim punainen n. 1,7 V</li> <li>Eri tyyppisillä ledeillä on oma valon aallonpituus eli väri</li> <li>Käytetään <ul> <li>Merkkivaloina</li> <li>Moderneissa televisiopaneeleissa</li> <li>Sopivina yhdistelminä lampuissa (valkoista valoa)</li> </ul> </li> </ul> <p><span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/komponentit/tasasuuntaaja3.png#top" title="tasasuuntaaja3.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/komponentit/tasasuuntaaja3.png:file/photo/4f74a44275d35aeff93835d739fb80192ea21097/tasasuuntaaja3.png" alt="" title="tasasuuntaaja3.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <em>Kuva: <br/> </em><em>A) Paristo on asennettu valodiodin (ledin) päästösuuntaan. Virta kulkee ja valo palaa.<br/> B) Paristo on asennettu ledin estosuuntaan, virta ei kulje eikä valo pala.<br/> C) Vaihtojännitteellä puolet värähdysjaksosta jännite on estosuuntaan. Virta on pieni ja valo palaa himmeästi.<br/> D) Neljä diodia muodostavat tasasuuntaajan eli AC/DC-muuntimen. Valo palaa kirkkaasti.<br/> </em></p> <h3>Transistori</h3> <ul> <li>On komponentti, jonka sähkönjohtavuutta voidaan ohjata: <ul> <li>0: ei johda sähköä</li> <li>1: johtaa sähköä</li> </ul> </li> <li>Transistorilla on kolme jalkaa: <ul> <li><span>Kaksi jalkaa tarvitaan siihen, että sähkö kulkee transistorin läpi</span></li> <li><span>Kolmas jalka on ohjaussignaalia varten.</span></li> </ul> </li> <li>Käytetään <ul> <li>Tietokoneen tai matkapuhelimen prosessorissa</li> <li>Miljoonien mikroskooppisten transistoreiden joukko suorittaa ohjelmakoodia vaikkapa silloin, kun pelaat tietokoneella. Liikkuva kuva ja vastustajiesi tekoäly toteutetaan siis ohjaamalla transistoreiden sähkönjohtavuutta.</li> </ul> </li> </ul> 2021-08-15T19:07:55+03:00 https://peda.net/id/86aba464fde 2023-01-25T19:05:19+02:00 <p><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka#top">Pääsivun alkuun</a> - <a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/komponentit#top">Edellinen</a> - <a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/sahkomagneetti#top">Seuraava</a></p> <ul> <li>Kestomagneetin magneettikenttää tutkimme jo 7. luokalla. Tässä kertaus.</li> <li>Magneettikenttää kuvataan suljettuina kenttäviivoina, joilla ei siis ole alkua eikä loppua.</li> <li>Kenttäviivat eivät leikkaa toisiaan eli kulje toistensa ylitse.</li> <li>Magneettikenttä on voimakkaimmillaan magneetin päissä ja sisällä. Niissä kohdissa kenttäviivat ovat tiheimmillään.</li> <li>Magneettisessa aineessa on magneettisia rakenneosia, niinsanottuja <em>alkeismagneetteja</em>.</li> <li>Kestomagneetissa tai magnetoituneessa metallissa <em>alkeismagneetit</em> ovat suuntautuneet yhdenmukaisesti, jolloin ne vahvistavat toistensa magneettikenttää.</li> <li>Hetkellisesti magnetoituneen raudan magneettisuus purkautuu odottamalla, iskujen seurauksena tai kuumentamalla.</li> <li>Silloin raudan sisältämät <em>alkeismagneetit</em> suuntautuvat jälleen sattumanvaraisesti.</li> <li>Kestomagneetin pohjoisnapa vetää puoleensa magneettisia metalleja kuten rautaa.</li> <li>Kestomagneettien vastakkaiset navat, pohjoinen N (punainen) ja etelä E (valkoinen) vetävät toisiaan puoleensa.</li> </ul> 2021-08-15T19:12:02+03:00 https://peda.net/id/9204c840fde 2023-01-25T19:06:38+02:00 <p><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka#top">Pääsivun alkuun</a> - <a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/kestomagneetti#top">Edellinen</a> - <a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/generaattori#top">Seuraava</a></p> <h3>Johtimen magneettikenttä</h3> <p>Kun sähköjohtimessa kulkee sähkövirta, johtimen ympärille muodostuu magneettikenttä, jonka voi havaita herkkäliikkeisen magneetin kuten kompassin avulla. Magneettikenttä kiertää johdinta ja on voimakkaimmillaan johtimen lähellä. Kentän suunta noudattaa oikean käden sääntöä. Kun käsi on nyrkissä ja peukalo osoittaa virran suuntaa, muut sormet näyttävät magneettikentän suunnan. Havaitset tämän helpoimmin, kun otat käteesi lyijykynän esittämään sähköjohdinta.<br/> <span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/sahkomagneetti/johtimen-magn.png#top" title="johtimen_magn.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/sahkomagneetti/johtimen-magn.png:file/photo/19f1b87310e98ca12eacd0b64db0b0ef4d8284b0/johtimen_magn.png" alt="" title="johtimen_magn.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span></p> <p><em>Kuva: Sähköjohtimen ympärille muodostuva magneettikenttä.</em></p> <h3>Sähkömagneetti</h3> <p>Kun johtimessa kulkee yksisuuntainen sähkövirta eli tasavirta (DC), sen ympärille muodostuu heikko mutta kompassilla havaittava magneettikenttä. Sähkömagneeteissa käytetään suoran sähköjohtimen sijasta käämiä, jonka kierrokset tekevät mangeettikentän voimakkuudesta moninkertaisen.<br/> <br/> TYÖ</p> <ul> <li>Tarvikkeet: Jännitelähde, johtimia, katkaisija, käämi, käämin sydän, kompassi, nauloja, (virtamittari)</li> <li>Kytkentäkaavio:</li> </ul> <p><span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/sahkomagneetti/elmagnet.png#top" title="elmagnet.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/sahkomagneetti/elmagnet.png:file/photo/349f0412ae899f87c93d3fb556f0ed83abb0fd18/elmagnet.png" alt="" title="elmagnet.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <br/> <em>Kuva: Sähkömagneetin kytkentäkaavio ja toimintaperiaate. Vasemmalla sähkömagneetti on pois päältä. Oikealla katkaisija on suljettu ja magneetti on päällä. Naulat kiinnittyvät metallisydämeen ja pienet kompassit kääntyvät magneettikentän suuntaisesti. Huom: naulat kiinnittyvät kumpaan päähän sähkömagneettia tahansa. Sama pitää paikkansa myös kestomagneetin tapauksessa.<br/> </em></p> <ul> <li>Omat havainnot työstä: (esim toimii, kun katkaisija on suljettu, magneettikentän muoto muistuttaa sauvamagneetin kenttää ja kenttä on voimakkaimmillaan käämin sisällä)</li> </ul> <br/> Sähkömagneetin voimakkuutta voidaan kasvattaa:<br/> <ul> <li>Kasvattamalla sähkövirtaa</li> <li>Kasvattamalla käämin kierroslukua (kunhan virta ei silloin pienene)</li> <li>Lisäämällä käämiin metallisydän</li> </ul> 2021-08-15T19:12:21+03:00 https://peda.net/id/9dcb2962fde 2023-01-25T19:07:47+02:00 <p><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka#top">Pääsivun alkuun</a> - <a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/sahkomagneetti#top">Edellinen</a> - <a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/sahkomagneettinen-induktio#top">Seuraava</a></p> <p>TYÖ</p> <ul> <li>Tarvikkeet: johtumia, kestomagneetti, käämi, jännitemittari (mieluiten viisarimittari)</li> <li>Kytkentäkaavio</li> </ul> <br/> <span class="small"><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/generaattori/generaattori.png2#top" title="generaattori.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/generaattori/generaattori.png2:file/photo/c51c87406f9fe771deab4bcae03af0f292a3be91/generaattori.png" alt="" title="generaattori.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <em>Kuva: Generaattori. Kestomagneetin nopea edestakainen liike käämin sisällä tuottaa vaihtojännitteen. Sen havaitsee analogisen jännitemittarin viisarin liikahduksista nollan molemmin puolin.</em><br/> <br/> <ul> <li>Omat havainnot (esim magneetin heiluttelu saa jännitemittarin viisarin heilumaan)</li> <li>Selitys: Generaattori muodostuu käämistä ja liikkuvasta tai pyörivästä magneetista.<br/> Magneettikentän muutos aiheuttaa napojen välille vaihtojännitteen AC (merkitään<span> −∿−)</span></li> <li>Liike-energia muuttuu generaattorissa sähköenergiaksi samoin kuin esim. vesivoimalassa.</li> </ul> 2021-08-15T19:12:41+03:00 https://peda.net/id/d217f104795 2023-01-25T19:08:31+02:00 <p><a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka#top">Pääsivun alkuun</a> - <a href="https://peda.net/p/vhalla/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6fysiikka/generaattori#top">Edellinen</a> - Seuraava</p> <h3>Kertaus ja täydennys</h3> <ul> <li><span>Sähkövarausten ja sähköisesti varautuneiden kappaleiden välillä on etävuorovaikutus,</span><br/> <ul> <li>joka perustuu sähkövarausta ympäröivään sähkökenttään.</li> <li>on erimerkkisillä puoleensavetävä: + -</li> <li>on samanmerkkisillä hylkivä: + + tai - -</li> </ul> </li> <li>Magneettien välillä on etävuorovaikutus, <ul> <li>joka perustuu magneetin läpi kulkevaan magneettikenttään.</li> <li>Magneettien eri merkkiset navat eli pohjois- ja etelänavat eli N (north) ja S (south) vetävät toisiaan puoleensa. Magneetit pyrkivät asettumaan toistensa magneettikentän suuntaisesti jolloin ne vahvistavat toistensa magneettikenttää.</li> <li>Magneetin samanmerkkiset navat hylkivät toisiaan</li> </ul> </li> <li>Paikoillaan olevat sähkövaraukset ja magneetit eivät vuorovaikuta keskenään</li> <li>Kuitenkin liikkuva sähkövaraus (elektronit) eli sähkövirta aiheuttaa johtimen tai käämin tapauksessa magneettikentän.</li> </ul> <h3>Sähkömagneettinen induktio (muistettava käsite)</h3> <ul> <li>Muuttuva magneettikenttä vuorovaikuttaa sähkövarausten kanssa.</li> <li>Tämä vuorovaikutus saa elektronit liikkeelle eli sähköjohtimeen virtaa.</li> <li>Sanotaan, että muuttuva magneettikenttä indusoi käämiin jännitteen.</li> <li>Sovellutukset: <ul> <li>Generaattori, polkupyörän dynamo</li> <li>Ravisteltava taskulamppu</li> <li>Induktioliesi</li> </ul> </li> </ul> 2022-01-19T21:34:30+02:00