https://peda.net/id/07f1b36cd1d 2018-10-17T11:23:00+03:00 https://peda.net/:static/537/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/6e62073cd1d 2019-09-10T09:17:32+03:00 Ohjelmoinnillinen ajattelu on vaikea käsite monesta syystä. Ensinnäkään sille ole sopivaa suomenkielistä käännöstä: englanniksi se on <em>computational thinking</em>, mutta sanoille <em>computing </em>tai <em>computational </em>ei ole oikeastaan olemassakaan sopivaa suomenkielistä vastinetta. Yleisimmin käytettyjä käännöksiä ovat ohjelmoinnillisen ajattelun lisäksi &quot;laskennallinen ajattelu&quot; ja &quot;algoritminen ajattelu.&quot;<br/> <br/> Käsite on lisäksi varsin uusi, eikä sille ole vielä vakiintunutta yleismääritelmää. Alkujaan aiheen pioneeri Jeannette Wing kuvasi sitä <br/> &quot;ajatteluprosesseiksi, jotka kuuluvat ongelmien muotoilemiseen ja niiden ratkaisujen esittämiseen sellaisella tavalla, jolla tietokone <span class="st">—</span> ihminen tai laite <span class="st">— voi toteuttaa tehokkaasti.&quot; </span>Hieman tuoreemman vaihtoehdon on tarjonnut Itä-Suomen yliopiston professori Matti Tedre ja kanssakirjoittajansa Peter Denning <a href="https://dl.acm.org/citation.cfm?id=2999542" rel="nofollow ugc noopener">eräässä tutkimusartikkelissaan</a>:<br/> <p>”Ohjelmoinnillisessa ajattelussa lainataan tietojenkäsittelyyn kuuluvia <b>ajattelemisen ja tekemisen tapoja</b>, jotka mahdollistavat nykyaikaisten tietokoneiden ansiosta:</p> <ul> <li>uudenlaisia tiedon tuottamisen menetelmiä (esim. simulointi),</li> <li>ennennäkemättömän tiedon tuottamista (esim. galaksien törmäyskurssien laskeminen),</li> <li>yhteiskunnallisten rakenteiden digitalisoimisen (esim. työtehtävien automatisointi) sekä</li> <li>näissä yhteiskunnan digitaalisissa rakenteissa selviytymisen.&quot;</li> </ul> 2018-10-17T10:01:11+03:00 https://peda.net/id/a3f0559cd1d 2019-09-02T11:10:34+03:00 <em><span class="medium"><a href="https://peda.net/p/jannefagerlund/ohjelmoinnillinen_ajattelu/ukk/3/oad/ct-png2#top" title="ct.PNG"><img src="https://peda.net/p/jannefagerlund/ohjelmoinnillinen_ajattelu/ukk/3/oad/ct-png2:file/photo/150df38c62637acbfd845a85723d232655c62eb3/ct.PNG" alt="" title="ct.PNG" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <br/> <em>Kuva: Ohjelmoinnillisen ajattelun tarpeellisuutta erilaisten ongelmien ratkaisemisessa voidaan havainnollistaa &quot;dominokeksianalogialla.&quot; (<a href="http://advocate.csteachers.org/2018/02/17/rethinking-computational-thinking/" rel="nofollow ugc noopener">Lähde</a>)</em><br/> <br/> </em>Maailmassa on paljon erilaisia aloja (esim. ihmistieteet, teollisuus, bisnes, ympäristötieteet), joissa tehdään monenlaista työtä. Näillä aloilla esiintyy lukuisia monentyyppisiä käytännön <b>ongelmia</b>, joita on tärkeä ratkaista.<br/> <br/> <b>Tietojenkäsittely</b> ja teknologia<b> </b>ovat puolestaan kehittyneet valtavasti viime vuosikymmeninä. Ne ovat alkaneet tarjota aivan uudenlaisia ja ennennäkemättömiä erityismenetelmiä, työkaluja ja malleja erilaisten ongelmien ratkaisemiseksi.<br/> <br/> Ohjelmoinnillinen ajattelu yhdistää tietojenkäsittelyn menetelmät, työkalut ja mallit ohjelmoinnillisesti ajattelevien ihmisten kautta eri aloille siten, että näillä aloilla voidaan ratkaista ongelmia tehokkaasti ja takuuvarmasti. Tämä on tämän päivän sekä tulevaisuuden työelämän tarve, johon tarvitaan ammattimaisia osaajia. 2018-10-17T10:09:51+03:00