<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/543/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Rakkaus</title>
<id>https://peda.net/id/07d8a5e29ee</id>
<updated>2021-08-27T12:11:07+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/07d8a5e29ee:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/siilinjarvi/siilinjarvenlukio/opiskelu/oppiaineet/musiikki/mmjm/musiikkityylit/klassinen-musiikki/rakkaus-luonnos#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/543/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Liszt: Liebesträume No. 3</title>
<id>https://peda.net/id/f916f1de9ee</id>
<updated>2018-08-13T13:52:29+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/siilinjarvi/siilinjarvenlukio/opiskelu/oppiaineet/musiikki/mmjm/musiikkityylit/klassinen-musiikki/rakkaus-luonnos/lln3#top" />
<content type="html">&lt;span&gt;Unkarilainen Franz Liszt oli romantiikan ajan pianisti ja säveltäjä. Hän vaikutti 1800-luvun alkupuolella ja oli oman aikansa supertähti. &lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Liebesträume No. 3 on vuonna 1850 julkaistun kolmeosaisen sarjan viimeinen sävellys. Se on myös ylivoimaisesti tunnetuin.&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Kappaleen nimi tarkoittaa rakkauden unta. Kappale esittelee hyvin tyypillisesti romantiikan ajan musiikkia, siinä on voimavaihteluita ja erityisesti loppupuolella tempon ja tunnelman vaihdoksia.&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;&lt;div class=&quot;youtube&quot;&gt;&lt;iframe loading=&quot;lazy&quot; width=&quot;640&quot; height=&quot;360&quot; src=&quot;https://www.youtube.com/embed/u7C3f4quYwM?rel=0&amp;amp;modestbranding=1&amp;amp;hl=fi&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=u7C3f4quYwM&quot; title=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=u7C3f4quYwM&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.youtube.com/watch?v=u7C3f4quYwM&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/span&gt;</content>
<published>2018-08-13T13:52:29+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Elgar: Salut d'Amour</title>
<id>https://peda.net/id/b394a1b09ee</id>
<updated>2018-08-13T13:50:32+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/siilinjarvi/siilinjarvenlukio/opiskelu/oppiaineet/musiikki/mmjm/musiikkityylit/klassinen-musiikki/rakkaus-luonnos/esd#top" />
<content type="html">&lt;span&gt;Edward Elgar oli brittiläinen romantiikan ja myöhäisromantiikan ajan säveltäjä. &lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Hänen tunnetuin sävellyksensä on varmaankin Pomp and Circumstance, jota soitetaan usein juhlamarssina.&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Salut d'Amour on valmistunut vuonna 1888 ja hän omisti sen rakastetulleen kirjailija Caroline Alice Robertsille. Kappale oli alun perin nimeltään Liebesgruss, koska Roberts osasi hyvin saksaa. Nimi tarkoittaa rakkauden tervehdystä.&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;&lt;div class=&quot;youtube&quot;&gt;&lt;iframe loading=&quot;lazy&quot; width=&quot;640&quot; height=&quot;360&quot; src=&quot;https://www.youtube.com/embed/SXLOF-z5Zlk?rel=0&amp;amp;modestbranding=1&amp;amp;hl=fi&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=SXLOF-z5Zlk&quot; title=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=SXLOF-z5Zlk&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.youtube.com/watch?v=SXLOF-z5Zlk&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/span&gt;</content>
<published>2018-08-13T13:50:32+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Rahmaninov: 2. pianokonsertto 2. osa Adagio Sostenuto</title>
<id>https://peda.net/id/96ca28ac9ee</id>
<updated>2018-08-13T13:49:44+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/siilinjarvi/siilinjarvenlukio/opiskelu/oppiaineet/musiikki/mmjm/musiikkityylit/klassinen-musiikki/rakkaus-luonnos/r2p2oas#top" />
<content type="html">&lt;span&gt;Sergei Rahmaninov oli venäläinen myöhäisromantiikan tyylisuunnan säveltäjä ja konserttipianisti. &lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Hän on säveltänyt paljon pianokappaleita ja kolme pianokonserttoa, joista viimeistä on pidetty maailman vaikeimpana pianoteoksena. Elokuva Loisto perustuu tositapahtumiin ja kertoo australialaispianistista, jonka mielenterveys järkkyy hänen harjoitellessaan kolmatta pianokonserttoa.&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Toinen pianokonsertto kantaesitettiin vuonna 1901 ilman tätä keskimmäistä hidasta osaa, mutta kolmiosaisena konsertto näki päivänvalon seuraavana vuonna. Venäjän vallankumouksen jälkeen Rahmaninov joutui pakenemaan neuvostovaltaa Yhdysvaltoihin.&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Teeman melodian nappasi Eric Carmen, joka levytti vuonna 1975 balladin All by Myself. Nykyään tunnetumpi on Celine Dionin tulkinta kyseisestä kappaleesta.&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;&lt;div class=&quot;youtube&quot;&gt;&lt;iframe loading=&quot;lazy&quot; width=&quot;640&quot; height=&quot;360&quot; src=&quot;https://www.youtube.com/embed/GnqytVlbNL8?rel=0&amp;amp;modestbranding=1&amp;amp;hl=fi&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=GnqytVlbNL8&quot; title=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=GnqytVlbNL8&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.youtube.com/watch?v=GnqytVlbNL8&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/span&gt;</content>
<published>2018-08-13T13:49:44+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Ravel: Bolero</title>
<id>https://peda.net/id/44e25ce49ee</id>
<updated>2026-01-14T13:59:10+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/siilinjarvi/siilinjarvenlukio/opiskelu/oppiaineet/musiikki/mmjm/musiikkityylit/klassinen-musiikki/rakkaus-luonnos/ravel-bolero#top" />
<content type="html">&lt;span&gt;Ranskalainen säveltäjä Maurice Ravel kuuluu impressionisteihin kuten maanmiehensä Debussy. &lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Hänen äitinsä oli espanjalainen, millä saattoi olla vaikutusta tähän sävellykseen, sillä bolero on espanjalainen tanssi.&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Kappale on alun perin sävelletty balettitanssija Ida Rubinsteinin tilauksesta.&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Teoksessa on kaksi erilaista melodiaa, joita toistetaan uudestaan ja uudestaan lisäten orkesterisoittimia pikku hiljaa. Kaiken alla nakuttaa tasainen virvelirumpukuvio (melkoinen haaste rumpalille). Sävellys on yksi suuri orkestericrescendo (crescendo = voimistuen), joka lopulta saa massiivisen lopetuksen.&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Sävellyksen romanttisen vivahteen toi esiin elokuvaohjaaja Woody Allen, joka käytti sitä erään elokuvansa rakkauskohtauksessa.&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;div class=&quot;youtube&quot;&gt;&lt;iframe loading=&quot;lazy&quot; width=&quot;640&quot; height=&quot;360&quot; src=&quot;https://www.youtube.com/embed/s_pSJOkmYBA?rel=0&amp;amp;modestbranding=1&amp;amp;hl=fi&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=s_pSJOkmYBA&amp;amp;list=RDs_pSJOkmYBA&amp;amp;start_radio=1&quot; title=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=s_pSJOkmYBA&amp;amp;list=RDs_pSJOkmYBA&amp;amp;start_radio=1&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.youtube.com/watch?v=s_pSJOkmYBA&amp;amp;list=RDs_pSJOkmYBA&amp;amp;start_radio=1&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2018-08-13T13:47:26+03:00</published>
</entry>


</feed>