<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/539/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>14. Sotivat kaupunkivaltiot</title>
<id>https://peda.net/id/075a020e69e</id>
<updated>2020-03-31T17:21:33+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/075a020e69e:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/Pasi%20Vahvaselk%C3%A4/o5l/historia/forum-5/ijak/1sk#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/539/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Kirjoita muistiinpanot siistillä käsialalla historian vihkoosi. Ethän kiirehdi!</title>
<id>https://peda.net/id/d1df379669e</id>
<updated>2020-03-20T19:18:48+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Pasi%20Vahvaselk%C3%A4/o5l/historia/forum-5/ijak/1sk/kmskhvek#top" />
<content type="html">&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Perjantai 20.3.&lt;br/&gt;&#10;KAPPALEEN PÄÄASIAT &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/strong&gt;&#10;&lt;table border=&quot;1&quot;&gt;&#10;&lt;tbody&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Kaupunkivaltioiden välillä oli paljon sotia.&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;&lt;b&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/Pasi%20Vahvaselk%C3%A4/o5l/historia/forum-5/ijak/1sk/persia-490-ekr?session-tdid=398f1a40-c8f3-4c40-8d44-242e4495e1d4&quot; rel=&quot;noopener&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Yhteinen vihollinen (Persia)&lt;/a&gt;&lt;/b&gt; sai aikaan niiden liittoutumisen. &lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Kreikkalainen kulttuuri sai vaikutteita idästä &lt;b&gt;&lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=jiFnW-QeSgs&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Aleksanteri Suuren&lt;/a&gt; &lt;/b&gt;ansiosta.&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;/tbody&gt;&#10;&lt;/table&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;center small&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/Pasi%20Vahvaselk%C3%A4/o5l/historia/forum-5/ijak/1sk/kmskhvek/sk2#top&quot; title=&quot;Sotivat kaupunkivaltiot.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/Pasi%20Vahvaselk%C3%A4/o5l/historia/forum-5/ijak/1sk/kmskhvek/sk2:file/photo/bfda2421a4ff7432635cc717b81bf73efabfb2cd/Sotivat%20kaupunkivaltiot.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Sotivat kaupunkivaltiot.png&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;&lt;b&gt;Kreikan hopliittiarmeija&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;( Ks. oppikirjan kuva s. 86)&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;• Hopliitti oli raskaasti aseistettu jalkaväen sotilas. &lt;br/&gt;&#10;• Kreikan kielen sana hoplon tarkoittaa kilpeä tai koko suojavarustusta. &lt;br/&gt;&#10;• Hopliitin suojavarustus oli taottu pronssista. &lt;br/&gt;&#10;• Kilpi oli tehty puusta ja sen keskellä oli pronssinen kupu. Kilvet suojasivat vihollisten nuolisateelta. &lt;br/&gt;&#10;• Tärkein ase oli keihäs, sen lisäksi hopliitilla oli usein pieni miekka. &lt;br/&gt;&#10;• Hopliitit liikkuivat suurissa rivistöissä, falangeissa. &lt;br/&gt;&#10;• Ensimmäiset hopliittiarmeijat syntyivät 600-luvulla eaa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=Td1uPq9K--E&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;&lt;b&gt;Troijan hevonen&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;&lt;b&gt; (Ks. &lt;/b&gt;Oppikirjan kuva s. 87)&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Troijan hevosen olemassaolosta on esitetty &lt;b&gt;erilaisia tulkintoja&lt;/b&gt;. &lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Yhden tulkinnan mukaan se oli suunnattoman suuri muurinmurtaja, joka muistutti hevosta. Tulkinnan esitti kreikkalainen &lt;b&gt;maantieteilijä Pausanias&lt;/b&gt; 150 jaa.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kaupunki muureineen tarjosi suojaa lähialueen asukkaille, kun vihollisen joukot uhkasivat.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Uusimmat arkeologiset kaivaukset ovat osoittaneet, että&lt;b&gt;&lt;a href=&quot;https://www.google.fi/maps/place/Ancient+City+of+Troy/@39.8778385,26.0448915,312110m/data=!3m1!1e3!4m8!1m2!2m1!1sAncient+City+of+Troy!3m4!1s0x14b05025420d2251:0xb573bfef2cf9ea13!8m2!3d39.9574802!4d26.2388951?hl=fi&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt; Troija on ollut aiempaa suurempi kaupunki,&lt;/a&gt; jossa on voinut asua jopa 10 000 ihmistä&lt;/b&gt;.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Kirjoita kommenttiin viesti Pasille, kun olet kirjoittanut muistiinpanot historian vihkoosi ja kopioinut muistiinpanot Peda.netin OmaanTilaan historian hakemistoosi. Muistathan katsoa&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/Pasi%20Vahvaselk%C3%A4/o5l/historia/forum-5/iee/ll&quot; rel=&quot;noopener&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;linkkien videot&lt;/a&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;ja lukea tekstit. Kiitos!&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/strong&gt;Malli:&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Olen kirjoittanut muistiinpanot historian vihkooni ja kopionut sivut Peda.netin OmaanTilaan historian hakemistooni.&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Katsoin myös Aleksanteri Suuri- videon. Linkki sivuilleni on tässä.&lt;/strong&gt;&lt;/b&gt;</content>
<published>2020-03-19T16:35:03+02:00</published>
</entry>


</feed>