5.6 Paikallisesti päätettävät asiat

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet

2026-04-30T09:58:56+03:00

Koulutyön käytännön järjestämisestä päätettäessä kiinnitetään huomiota siihen, että ratkaisut tukevat kasvatuksen ja opetuksen tavoitteiden saavuttamista ja edistävät perusopetuksen yhtenäisyyttä rakentavaa toimintakulttuuria. Opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti kaikkien tässä käsiteltävien asioiden osalta koulukohtaiset ratkaisut, työn ja vastuunjako sekä muu käytännön toteutus täsmennetään koulun lukuvuosisuunnitelmassa.

Yhteinen vastuu koulupäivästä ja yhteistyö sekä poissaolojen ehkäiseminen, suunnitelmallinen seuraaminen ja poissaoloihin puuttuminen

Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa

mitkä ovat keskeiset tavoitteet ja toimintatavat hyvän ja turvallisen koulupäivän luomiseksi ja yhteistyön järjestämiseksi
toimintamallin oppilaiden poissaolojen ehkäisemiseksi ja suunnitelmalliseksi seuraamiseksi sekä niihin puuttumiseksi. Toimintamallissa kuvataan opetuksen järjestäjää, koulua ja oppilasta koskien[1]
- miten kouluun kiinnittymistä, koululäsnäoloa ja vertaissuhteita tuetaan ja poissaoloja ennaltaehkäistään[2]. Mikäli paikallisesti päätetään laajennettavan esimerkiksi terveystiedon tai muiden aineiden oppimäärää tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoitteluun, kuvataan näiden tuntien tavoitteet ja sisällöt opetussuunnitelmassa[3] .
- miten poissaoloja seurataan suunnitelmallisesti[4]niin että niistä kerätty tieto on käytettävissä poissaolojen ehkäisemiseen ja varhaiseen puuttumiseen lukuvuoden aikana
- miten poissaoloihin puututaan suunnitelmallisesti, ja tämän edellyttämä työnjako ja vastuut[5]
- miten yhteistyö huoltajien tai muun laillisen edustajan kanssa toteutetaan[6]
- miten poissaolojen ehkäisemisen ja seurannan sekä poissaoloihin puuttumisen toimintatavat sekä niiden suunnittelu koordinoidaan[7] koulukohtaisessa opiskeluhuoltoryhmässä, jossa huoltajat ja oppilaat ovat osallisena
- miten yhteistyö opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten kanssa poissaolojen ehkäisemisessä, niihin puuttumisessa sekä poissaolojen syiden selvittämisessä toteutetaan[8]
  - yhteistyössä kuvataan oppilaan opiskeluhuoltopalveluihin ohjaamisen käytännöt[9], terveystarkastuksiin liittyvä yhteistyö[10] sekä yhteistyön konkreettinen käynnistäminen opiskeluhuoltopalvelujen kanssa oppilaan runsaissa poissaoloissa[11] .
- miten toimintamallin jatkuva seuranta ja kehittäminen kerätyn tiedon ja järjestelmällisen palautteen pohjalta tehdään[12] .
miten yhteistyö kunnan/koulun sisällä sekä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa organisoidaan ja miten sitä seurataan ja kehitetään, erityisesti
- miten huolehditaan oppilaiden osallisuuden toteutumisesta
- mitkä ovat kodin ja koulun yhteistyön keskeiset tavoitteet ja järjestämiskäytännöt.

Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö

Opetuksen järjestäjä vastaa kasvatuskeskusteluja ja kurinpidollisia keinoja koskevan suunnitelman laatimisesta. Suunnitelma voi olla osa paikallista opetussuunnitelmaa tai erillinen suunnitelma, jolloin siitä tulee mainita opetussuunnitelmassa. Suunnitelmassa päätetään ja kuvataan

millaisissa tapauksissa kasvatuskeskustelua käytetään ja mitkä ovat keskustelujen toteuttamisen käytänteet
mitkä ovat lainsäädäntöä tarkentavat ja täydentävät menettelytavat rike-, vilppi- ja häiriötilanteissa, asioiden selvittämisvastuut, työnjako sekä kuulemis- ja kirjaamismenettelyt
mitkä ovat vastuut ja toimintatavat opetuksen epäämistä koskevissa tilanteissa:
- oppilaalle laadittava henkilökohtainen suunnitelma opetuksen järjestämisestä, toteuttamisesta ja seurannasta opetukseen osallistumisen epäämisen aikana ja turvallisen opetukseen palaamisen tukemiseksi: suunnitelman kirjaamisen, toteuttamisen ja seurannan vastuut.
- oppilaan ja hänen huoltajansa osallisuus em. suunnitelman laatimisessa
- oppilaan mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti oppilashuollon psykologin tai kuraattorin kanssa opetuksesta epäämisen aikana
- oppilaalle järjestettävä muu hänen tarvitsemansa tuki epäämisen aikana ja oppilaan palatessa opetukseen
- oppilaan valvonta seuraavien toimenpiteiden jälkeen:
  - oppilaan poistaminen luokkahuoneesta tai muusta tilasta tai koulun tilaisuudesta tai
  - kun oppilaan opetukseen osallistuminen on evätty jäljellä olevan ja sitä seuraavan työpäivän ajaksi
- yhteistyö koulun sijaintikunnan sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa
miten hallinnon yleisten oikeusturvaperiaatteiden noudattaminen varmistetaan kurinpidollisia keinoja käytettäessä
miten huolehditaan henkilökunnan perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta kurinpidollisten toimivaltuuksien käyttämisessä
miten suunnitelmasta, järjestyssäännöistä ja laissa säädetyistä kurinpidollisista keinoista tiedotetaan eri tahoille
mitkä ovat menettelytavat suunnitelman seuraamista sekä toteutumisen ja vaikuttavuuden arviointia varten

Toiminta-alueittain järjestettävä opetus

Toiminta-alueittain järjestettävän opetuksen järjestämisen periaatteet ja yhteistyö kuvataan paikallisessa opetussuunnitelmassa, ja niitä tarkennetaan koulujen lukuvuosisuunnitelmassa. Lisäksi paikallisessa suunnitelmassa kuvataan toimenpiteet oppilaiden kouluyhteisöön liittymisen ja osallisuuden turvaamisen osalta. Oppilaanohjauksen ja tehostetun henkilökohtaisen oppilaanohjauksen järjestämisen periaatteet kuvataan ohjaussuunnitelmassa.

Joustava perusopetus

Mikäli opetuksen järjestäjä tarjoaa joustavaa perusopetusta, opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa

miten joustava perusopetus järjestetään ja mitkä ovat siinä noudatettavat keskeiset toimintatavat
mitkä ovat oppilasvalinnan perusteet ja miten valinta käytännössä toteutetaan
miten muissa oppilaitoksissa, työpaikalla tai muualla koulun ulkopuolella tapahtuva opiskelu järjestetään ja miten oppilaiden opiskelua tällöin ohjataan, seurataan ja arvioidaan
miten eri toimijoiden yhteistyö, vastuut ja työnjako järjestetään.

Perusopetuslain 20 c §:n mukaisia oppilaskohtaisia tukitoimia saavan oppilaan tuen toteuttamista koskevan suunnitelman laatimisesta määrätään luvussa 7.

Opinnoissa eteneminen tavoitekokonaisuuksittain

Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa tavoitekokonaisuuksittain etenevien oppilaiden opintojen etenemisen seurannan periaatteet.

Yhdysluokkaopetus

Paikallista opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon, että se soveltuu myös yhdysluokkaopetukseen ja pienille kouluille. Toinen vaihtoehto on sisällyttää opetussuunnitelmaan pienten koulujen opetuksen ja yhdysluokkaopetuksen järjestelyjä koskeva osio. Mikäli opetus järjestetään yhdysluokissa, opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa

miten yhdysluokkaopetus järjestetään ja mitkä ovat siinä noudatettavat keskeiset toimintatavat
miten eri oppiaineiden vuosiviikkotunnit jaetaan vuosiluokille valtioneuvoston asetuksen[13] määrittelemien nivelvaiheiden mukaisesti

Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus

Mikäli etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta käytetään, opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa

minkä asioiden opetuksessa ja opiskelussa etäyhteyksiä hyödynnetään
mitkä ovat etäyhteyksien opetuskäyttöä ohjaavat tavoitteet, opetuksen järjestämisen käytännöt ja yhteiset toimintatavat sekä eri toimijoiden vastuut.

Erikoissairaanhoidon potilaana olevan oppilaan opetus ja konsultatiivinen sairaalaopetuspalvelu

Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa

paikallinen monialainen yhteistyö, yhteistyötahot ja yhteistyön käytänteet
käytänteet, yhteistyö, oppilaan opetuksen toteuttaminen ja oppilaan tukeminen oppilaan siirtyessä sairaalaopetukseen ja palatessa omaan kouluun
konsultaation käytänteet ja yhteistyö

Perusopetuksen poikkeava järjestäminen

Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa

perusteet aikaisemman osaamisen osoittamisesta esimerkiksi erityisessä tutkinnossa tai opetuksen järjestäjän päättämällä muulla tavalla

Opetus erityisissä tilanteissa

Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan, miten yhteistyö ja oppilaan tukeminen hoidetaan oppilaan siirtyessä

omasta koulustaan toisen opetuksen järjestäjän kouluun tai valtion oppilaitokseen
koulukodissa, vastaanottokodissa tai -keskuksessa taikka vankilassa tai muussa rangaistuslaitoksessa järjestettävään perusopetukseen

Lisäksi kuvataan yhteistyön käytänteet oppilaan palatessa takaisin omaan kouluunsa.

[1]Perusopetuslaki 26 §

[2] Perusopetuslaki 26 §

[3] Perusopetuslaki 11 §, 14 § (626/1998)

[4] Perusopetuslaki 26 §

[5] Laki perusopetuslain 26 § muuttamisesta (947/2022), Oppilas ja opiskelijahuoltolaki 4 5 § (1287/2013)

[6] Laki perusopetuslain 26 § muuttamisesta (947/2022), Oppilas ja opiskelijahuoltolaki 4 5 § (1287/2013), Perusopetuslaki 3 § (626/1998)

[7] Laki perusopetuslain 26 § muuttamisesta (947/2022), Oppilas ja opiskelijahuoltolaki 14 § (1287/2013)

[8] Laki perusopetuslain 26 § muuttamisesta (947/2022), Oppilas ja opiskelijahuoltolaki 4 5 § (1287/2013)

[9] Oppilas ja opiskelijahuoltolaki 11 § (1287/2013)

[10] Terveydenhuoltolaki 16 § (1326/2010), Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 7 § (338/2011)

[11] Laki perusopetuslain 26 § muuttamisesta (947/2022), Oppilas ja opiskelijahuoltolaki 14 19 § (1287/2013), Terveydenhuoltolaki 15 a §, 16 §, 17 a § (1326/2010), Sosiaalihuoltolaki 5 §, 10 §, 27 c § (1301/2014)

[12] Perusopetuslaki 26 §

[13] Valtioneuvoston asetus (422/2012) 6 § (111/2023)

Luhangan paikalliset opetussuunnitelmaratkaisut

2026-04-30T10:49:10+03:00

Keskeiset tavoitteet hyvän ja turvallisen koulupäivän luomiseksi ja yhteistyön järjestämiseksi:

Oppilaalla on oikeus fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen ja pedagogiseen turvallisuuteen. Koulun toiminnan avulla tuetaan yhteisöllistä ja yksilöllistä hyvinvointia sekä terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön syntymistä, edistetään mielenterveyttä ja ehkäistään syrjäytymistä. Oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia ja opiskeluun liittyviä muita ongelmia tunnistetaan, lievennetään ja ehkäistään mahdollisimman varhain.

Luhangan koululla toimii yhteisöllinen monialainen opiskeluhuoltoryhmä opiskeluhuoltolain edellyttämällä tavalla. Koululla on aktiivinen ja aloitteellinen rooli kodin ja koulun yhteistyön rakentamisessa. Yhteistyö opiskeluhuollon kanssa voi käynnistyä joko koulun toimijoiden, huoltajien tai oppilaiden omasta aloitteesta.

Koulutyö järjestetään siten, että sen perustana on oppilaiden osallisuus ja kuulluksi tuleminen. Koululla toimii oppilaskunta, joka edistää oppilaiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista sekä kehittää oppilaiden ja opetuksen järjestäjän välistä yhteistyötä. Yhteistyö nivelvaiheissa kuvataan koulutuksenjärjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa.

Kunnan perusopetuksessa käytössä olevat toimintatavat:

Opetuksenjärjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma 29.10.2024 alkaen
Opiskeluhuollon ohjausryhmä vastaa opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä ja ohjauksesta. Se myös arvioi ja valvoo opiskeluhuollon toteutumista ja vaikuttavuutta.
Koulun yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa lukukaudessa, tarpeen mukaan useamminkin.
Yhteisöllisen opiskeluhuollon vuosikelloa suunnitellaan, kehitetään ja arvioidaan yhdessä huoltajien, oppilaiden ja muiden sidosryhmien (opiskeluhuollon työntekijät, siivous- ja ruokapalvelut, kiinteistöhuolto, nuorisotyöntekijät, psykiatriset sairaanhoitajat, mahdolliset hanketyöntekijät) kanssa yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän kokoontumisissa.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmat, jotka laaditaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan
VKHS-malli
Kiusaamiseen puuttumisen malli
Turvallisuussuunnitelma
Kriisisuunnitelma
Koulun omat hyvinvointikyselyt, jotka toteutetaan vuosittain ja joiden tulokset käsitellään koulun yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä. Tarvittavat kehittämistoimet suunnitellaan vastausten perusteella.
Säännölliset kouluympäristön terveyden ja turvallisuuden tarkastukset sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin lakisääteiset tarkastukset.

Oppilaiden osallisuus

Koulussamme oppilaat valitsevat keskuudestaan vuosittain lukuvuoden kestävälle kaudelle oppilaskunnan hallituksen, joka kokoontuu säännöllisesti vastuuopettajan johdolla. Oppilaskunnan hallituksessa on jäsen jokaisesta opetusryhmästä ensimmäisestä kuudenteen vuosiluokkaan. Oppilaiden mielipiteitä ja toiveita huomioidaan opetuksen toteuttamisessa ja järjestämisessä.

Yhteistyö

Tavoitteenamme on tehdä aktiivista ja monipuolista yhteistyötä kodin ja koulun välillä. Koulun yhteydessä toimii vanhempainyhdistys, joka osallistuu panoksellaan lähes kaikkiin koulutyön piirissä järjestettäviin tapahtumiin. Henkilöstön keskuudesta valitaan vuosittain yhteistyöhenkilö, joka huolehtii yhteydenpidosta vanhempainyhdistyksen suuntaan. Yhteyshenkilö on yhteydessä säännöllisesti vanhempainyhdistyksen puheenjohtajan kanssa, jolloin he suunnittelevat yhteistyön toteutusta ja muotoja. Muiden tahojen kanssa tehtävään yhteistyöhön nimetään tapauskohtaisesti vastuuhenkilö, joka ensisijaisesti pitää yhteyttä kyseiseen tahoon ja tiedottaa muuta henkilöstöä tarvittavista asioista.

Toimintamalli oppilaiden poissaolojen ehkäisemiseksi ja suunnitelmalliseksi seuraamiseksi sekä niihin puuttumiseksi:

Koulupoissaoloihin puuttumisen toimintamalli

Luhangan kunnan perusopetuksessa on laadittu Koulupoissaoloihin puuttumisen toimintamalli, joka on otettu käyttöön 1.8.2024. Tässä mallissa on kuvattu, miten kouluun kiinnittymistä ja vertaissuhteita tuetaan ja poissaoloja ennaltaehkäistään. Poissaoloihin puuttumisen mallissa kuvataan, miten poissaoloja seurataan suunnitelmallisesti niin että niistä kerätty tieto on käytettävissä poissaolojen ehkäisemiseen ja varhaiseen puuttumiseen lukuvuoden aikana. Yhteistyö huoltajien tai muun laillisen edustajan kanssa on niinikään kuvattu tässä mallissa. Lisäksi kouluille on valmisteltu tukimateriaalia liittyen läsnäolon tukemiseen ja poissaoloihin puuttumiseen.

Poissaolojen suunnitelmallinen seuraaminen

Luokanopettajat seuraavat säännöllisesti oman luokkansa oppilaiden poissaoloja ja toimivat ennalta sovittujen käytänteiden mukaan. Poissaolojen tarkastelussa huomioidaan sekä poissaolojen laatu että määrä. Luokkatasoisia poissaoloja käsitellään koulun yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä. Opetuksenjärjestäjä seuraa poissaoloja koulun ja kunnan tasolla puolivuosittain sekä kehittää toimintatapojaan saadun tiedon pohjalta.

Suunnitelmallinen puuttuminen poissaoloihin

Luokanopettaja on vastuussa seurannasta ja puuttumisesta siihen saakka, kun perustetaan monialainen asiantuntijaryhmä, jossa sovitaan työnjaot ja vastuut siitä eteenpäin.

Koulukohtainen yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä, jossa on mukana huoltajien ja oppilaiden edustus, koordinoi poissaolojen ehkäisemistä, seurantaa ja poissaoloihin puuttumista kunnassa käytössä olevan toimintamallin mukaisesti. Koulukohtainen yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä tarkastelee poissaoloja ilmiöinä luokkatasoisesti, seuraa ja kehittää yhteistyötä koulun sisällä sekä organisoi yhteistyötä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa.

Yhteistyö opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten kanssa poissaolojen ehkäisemisessä, niihin puuttumisessa sekä poissaolojen syiden selvittämisessä on kuvattu opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa. Jos oppilaan poissaolot lisääntyvät, niistä herää huoli tai ne pitkittyvät, opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaisiin tulee ottaa yhteyttä viipymättä oppilas- ja opiskelijahuoltolain 16 § kuvaamalla tavalla. Perusopetuslaki 40 § määrittää henkilötietojen salassapidosta ja tietojenkäsittelystä. Siirrettävien tietojen tulee olla opetuksen järjestämisen kannalta tarpeellisia. Lain mukaan opettaja voi konsultoida opiskeluhuollon palveluiden henkilöstöä silloin, kun huolen aihe vaikuttaa oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin. Poissaolojen syiden selvittämiseen tarkoitettuja lomakkeita (esim. ISAP ja SRAS-R) voivat käyttää mm. kuraattorit ja terveydenhoitajat työkalunaan.

Toimintamallin jatkuva seuranta ja kehittäminen kerätyn tiedon ja järjestelmällisen palautteen pohjalta

Toimintamallia päivitetään ja kehitetään samalla kun opetuksenjärjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmaa päivitetään tai tarpeen mukaan.

Oppilaiden osallisuuden toteutumisesta huolehtiminen

Koulutyö järjestetään siten, että sen perustana on oppilaiden osallisuus ja kuulluksi tuleminen.

Oppilaiden osallisuuden lähtökohtana on jokaisen oppilaan huomioiminen yksilönä ja hänen vahvuuksiensa tukeminen. Jatkuvalla ryhmäyttämisellä tuetaan oppilaiden kuulumisen tunnetta luokka- ja kouluyhteisöön. Yhteisöllinen toiminta kouluissa tukee oppilaan osallisuutta ja antaa oppilaalle tunteen kuulumisesta yhteisöön.

Luhangan koululla oppilaskunnan muodostavat koulun kaikki oppilaat yhdessä. Lukuvuosittain oppilaskunta valitsee keskuudestaan hallituksen, jonka jäsenet edustavat koulun jokaista vuosiluokkaa. Oppilaskunta ja sen hallitus edistävät oppilaiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista. Oppilaskunta kehittää oppilaiden ja opetuksen järjestäjän välistä yhteistyötä. Oppilaille tarjotaan oppilaskuntatoiminnan rinnalla myös muita mahdollisuuksia vaikuttaa luokan ja koulun toimintaan.

Kodin ja koulun yhteistyön keskeiset tavoitteet ja järjestämiskäytännöt

Lähtökohtana kodin ja koulun yhteistyössä on huoltajien asiantuntijuuden arvostaminen oman lapsensa asioissa ja kunnioittava kohtaaminen. Huoltajille tarjotaan mahdollisuus henkilökohtaisiin vanhempaintapaamisiin. Oppilaan monialaiseen asiantuntijaryhmään osallistuvat henkilöt sovitaan yhdessä huoltajien kanssa. Kodin ja koulun yhteistyö on lähtökohdiltaan positiivista ja keskustelevaa sekä tukee molempia osapuolia oppilaan kasvun ja oppimisen edistämisessä. Koululla on aktiivinen ja aloitteellinen rooli kodin ja koulun yhteistyön rakentamisessa. Kodin ja koulun yhteistyötä suunnitellaan, kehitetään ja arvioidaan yhdessä huoltajien ja oppilaiden kanssa.

Huoltajille tarjotaan mahdollisuuksia vaikuttaa koulun toimintaan. Koululla toimii vanhempainyhdistys, jonka toimintaan kaikki huoltajat ovat tervetulleita. Huoltajia pyydetään mukaan koulun tapahtumiin ja tempauksiin mahdollisuuksien mukaan sekä osallistujaksi että järjestäjäksi. Koulun yhteisölliseen opiskeluhuoltoon kutsutaan mukaan huoltajien edustus.

Yhteinen vastuu koulupäivästä

Kasvatustyö ja hyvinvoinnin edistäminen kuuluvat jokaiselle koulun aikuiselle tehtävästä riippumatta ja niistä huolehditaan yhteistyössä kodin ja oppilashuollon henkilöstön kanssa. Koulun toiminnan tavoitteena on oppivelvollisuuden suorittaminen hyvässä ja turvallisessa kouluympäristössä. Luhangassa arvostetaan yhdessä tekemistä, osallisuutta ja välittämistä. Oppilaita kannustetaan rohkeuteen ja luovuuteen ja heitä kohdellaan tasa-arvoisesti. Koulun käytännöt ja säännöt luodaan mahdollisimman yhdenmukaisiksi. Tämä kaikki tukee hyvän ja turvallisen koulupäivän toteutumista.

Koulunjohtaja vastaa turvallisuussuunnitelman tekemisestä. Suunnitelman toteutumiseen, arviointiin ja kehittämiseen osallistuu koko työyhteisö. Oppilaita, huoltajia ja koulun muuta henkilökuntaa osallistetaan turvallisuusasioissa tarpeen mukaan. Turvallisuusharjoituksia tehdään säännöllisesti. Uudet henkilökunnan jäsenet ja oppilaat perehdytetään toimintaan. Turvallisuussuunnitelma sisältää muun muassa toimintaohjeet erilaisiin pelastautumis- ja suojautumiskäytänteisiin. Koulualueella asiaton oleskelu koulun toiminta-aikaan on kiellettyä ja koululla asioivien henkilöllisyys tarkistetaan tarvittaessa.

Koulun järjestyssäännöt tarkastetaan vuosittain ja päivitetään tarpeen mukaan. Oppilaiden osallisuus varmistetaan suunnitteluvaiheessa koululla yhteisesti sovitun tavan mukaisesti, esimerkiksi oppilaskunnan kanssa yhteistyötä tehden. Järjestyssääntöjen hyväksymisen jälkeen ne tiedotetaan oppilaille ja huoltajille.

Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö

Kasvatuskeskustelua käytetään, kun oppilas häiritsee opetusta, rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti. Koulun opettaja tai koulunjohtaja voi määrätä kasvatuskeskusteluun enintään 2 tunniksi.

Kasvatuskeskustelu suoritetaan osissa tai kerralla mahdollisimman pian tapahtuneesta koulupäivän aikana, koulupäivää ennen tai sen jälkeen. Keskustelussa on yksilöitävä teko tai laiminlyönti yhdessä oppilaan kanssa. Samalla on selvitettävä tarvittaessa laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä keinot, joilla käyttäytymistä ja oppilaan hyvinvointia voidaan koulussa parantaa. Keskusteluun voivat osallistua myös muut oppilaan opetukseen tai oppilashuoltoon osallistuvat henkilöt. Keskustelusta on ilmoitettava oppilaan huoltajille, joille varataan mahdollisuus osallistua kasvatuskeskusteluun tai osaan siitä, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Samasta asiasta voidaan määrätä uudelleen kasvatuskeskusteluun tai jälki-istuntoon.

Koulumme Opiskeluhuoltosuunnitelma on kirjattu yksittäiset rangaistavat teot ja niistä seuraavat kurinpidolliset menettelyt. Niistä tiedotetaan koteja myös vuosittain jaettavassa lukuvuositiedotteessa. Kaikki käytävät kasvatuskeskustelut ja muut kurinpidolliset keinot kirjataan ylös ja huoltajia tiedotetaan asiasta.

Toimintatavat kurinpidollisissa tilanteissa käsitellään lukuvuoden alussa henkilöstön kanssa ja uusien työntekijöiden taloon tullessa.

Koulukohtainen oppilashuollon asiantuntijaryhmä seuraa ja arvioi kurinpidollisia menettelytapoja.

Toiminta-alueittain järjestettävä opetus

Toiminta-alueittain järjestettävään opetukseen siirrytään moniammatillisessa yhteistyössä tehdyn arvioinnin jälkeen, hallintopäätöksen tästä tekee hyvinvointijohtaja asiantuntijalausunnon perusteella. Toiminta-alueittain järjestettävä opetus järjestetään lähtökohtaisesti toisessa kouluyksikössä.

Opinnoissa eteneminen tavoitekokonaisuuksittain

Opinnoissa etenemisen seurannan periaatteet

Opinnoissa eteneminen tavoitekokonaisuuksittain on yksilöllisen opinnoissa etenemisen mahdollistava joustava järjestely, jota voidaan käyttää yksittäisten oppilaiden opiskelun järjestämisessä.

Hallintopäätöksen opinnoissa etenemisestä tavoitekokonaisuuksittain tekee hyvinvointijohtaja perusopetuslain 18 § nojalla tai oppilaskohtaisen tuen päätöksen yhteydessä. Opinnot kirjataan tuen lomakkeeseen.

Yhdysluokkaopetus

Yhdysluokkaopetusta järjestetään, jos koulun tai luokka-asteen oppilasmäärä on sellainen, että opetusryhmien muodostaminen ei ole tarkoituksenmukaista vuosiluokittain. Luhangan koulussa opetus järjestetään tällä hetkellä pääsääntöisesti yhdysluokkaopetuksena luokille 0.-2., 3.-4. ja 5.-6. Koulun lukuvuosisuunnitelmassa määritellään, toteutetaanko yhdysluokkaopetus vuorokurssiperiaatteen mukaisesti vai opiskeleeko jokainen oppilas oman vuosiluokkansa tavoitteiden ja sisältöjen mukaisesti.

Tuntijaossa noudatetaan kunnan yleistä tuntijakoa. Siitä voidaan yhdysluokkaopetuksessa kuitenkin pedagogisista syistä poiketa niin, että opetusta annetaan resurssien puitteissa enemmän kuin tuntijaon minimituntimäärä.

Mikäli oppilas on opiskellut vuorokursseittain, siitä tiedotetaan vastaanottavaan kouluun oppilaan vaihtaessa koulua.

Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus

Luhangassa etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta ei pääsääntöisesti anneta; harvinaisimmissa katsomusaineissa etäopetus on kuitenkin mahdollista. Jos etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta järjestetään, sen toteuttaminen suunnitellaan lukuvuosisuunnitelman yhteydessä.

Erikoissairaanhoidon potilaana olevan oppilaan opetus ja konsultatiivinen sairaalaopetuspalvelu

Erikoissairaanhoidon potilaana olevan oppilaan opetuksessa noudatetaan oppilaan oman koulun opetussuunnitelmaa. Oppilaan osaamista ja oppimista arvioivat sairaalakoulun opettajat ja oman koulun opettajat yhdessä. Arvioinnista vastaa oman koulun opettaja, jolloin tulee varmistaa, että hän saa arvioinnin kannalta tarvitsemansa tiedon sairaalakoulun opettajilta. Osastoilla olevien oppilaiden kohdalla tehdään yhteistyötä osastojen henkilökunnan ja opetushenkilöstön kanssa. Oppilaan siirtyessä omasta koulustaan sairaalaopetukseen ja hänen palatessaan jälleen omaan kouluunsa, tulee huolehtia opetuksen järjestämisen kannalta olennaisen tiedon siirtymisestä. Palaaminen omaan kouluun valmistellaan yhteistyössä huoltajien, erikoissairaanhoidon ja koulun opetushenkilöstön kanssa.

Kukkulan koulussa järjestetään konsultatiivista sairaalaopetuspalvelua Keski-Suomen hyvinvointialueen kuntien kouluille ja opettajille. Pääsääntöisesti konsultaatio kohdistuu omassa lähikoulussaan koulua käyvän oppilaan koulunkäynnin tukemiseen. Konsultaatio on luonteeltaan pedagogista, ennaltaehkäisevää ja/tai tilannearviokonsultaatiota.

Koulun arvioidessa tarvitsevansa konsultaatiota oppilaan asioissa, opettaja (keskusteltuaan asiasta huoltajien ja koulunjohtajan/hyvinvointijohtajan kanssa) on yhteydessä konsultoiviin erityisopettajiin. Lopullisen päätöksen konsultaatiokäynnistä tekee hyvinvointijohtaja. Oppilaan tukea ja opetuksen järjestämistä suunnitellaan yhteistyössä koulun, huoltajien ja konsultoivan erityisopettajan kanssa.

Konsultaation yhteistyötahoja ovat muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelut sekä erikoissairaanhoito.

Perusopetuksen poikkeava järjestäminen

Perusopetuksen oppimäärän tai osan siitä suorittamisesta erityisessä tutkinnossa sovitaan aina tapauskohtaisesti. Erityisen tutkinnon järjestämisestä päättää hyvinvointijohtaja ja sen käytännön järjestelyistä vastaa koulunjohtaja.

Erityinen tutkinto voi sisältää kokeen ja/tai muita dokumentteja, joilla oppilas osoittaa osaamistaan. Erityisen tutkinnon näytöt sovitaan aina tapauskohtaisesti. Erityisessä tutkinnossa annettavasta oppimäärän suorittamisesta annetaan todistus, ja oppilaan suoritukset kirjataan oppilashallintojärjestelmään.

Opetus erityisissä tilanteissa

Oppilaan siirtyessä Luhangan koulusta toisen opetuksen järjestäjän kouluun tai valtion oppilaitokseen (tai toisinpäin) huolehditaan tiedonkulusta eri tahojen välillä. Oppilaan koulunkäynnistä ja hänen tarvitsemastaan tuesta sovitaan yhteistyössä eri tahojen kanssa. Koulunkäynnin ja tuen järjestämisessä korostuu moniammatillisuus ja yhteistyö vanhempien kanssa.