<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/548/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Mistä eliökunta muodostuu?</title>
<id>https://peda.net/id/070eb972527</id>
<updated>2024-08-04T18:27:14+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/070eb972527:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/es/luokkien-sivut/9-luokka/biologia/arkisto/1.-jakso-9.8.-11.10.2024/perjantai-16.8/mista-eliokunta-muodostuu#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/548/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Eliökunta</title>
<id>https://peda.net/id/63b1292a5fd</id>
<updated>2024-08-21T19:15:15+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/es/luokkien-sivut/9-luokka/biologia/arkisto/1.-jakso-9.8.-11.10.2024/perjantai-16.8/mista-eliokunta-muodostuu/eliokunta#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Mistä eliökunta muodostuu?&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Ihminen on aina halunnut ymmärtää ja tutkia maapallon elämää. Yksi tapa tutkia sitä on luokittelu.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Arkeonit , bakteerit, alkueliöt, kasvit, sienet ja eläimet muodostavat yhdessä eliökunnan.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Eliöitä luokitellaan vielä tarkemmin pääjaksoihin, luokkiin, lahkoihin, heimoihin, sukuihin ja lopulta yksittäisiin lajeihin. Luokittelun perusyksikkö on laji. Saman lajin yksilöt voivat lisääntyä keskenään.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Maapallon eliöt muodostavat eliökunnan&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Elämä maapallolla on hyvin monimuotoista. Pallomme suorastaan kuhisee elämää. Yksi tapa tutkia maapallon elämää on luokitella ja järjestää eliöt yhtenäiseksi sukupuuksi. Maapallon kaikki elävät eliöt muodostavat &lt;strong&gt;eliökunnan.&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Maapallon eliöt luokitellaan kuuteen kuntaan&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Eliökunta jaetaan kuuteen kuntaan, joita ovat arkeonit, bakteerit, alkueliöt, kasvit, sienet ja eläimet.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Arkeoneja &lt;/strong&gt;esiintyy maapallolla paikoissa, jossa mitkään muut eliöt eivät selviytyisi, kuten kuumissa lähteissä ja syvänmeren haudoissa. &lt;strong&gt;Bakteerit&lt;/strong&gt; ovat rakenteeltaan hyvin yksinkertaisia, mikroskooppisen pieniä eliöitä. &lt;strong&gt;Alkueliö &lt;/strong&gt;on yleisnimitys monille erilaisille alkeellisille eliöryhmille, jotka eivät kuulu rakenteensa perusteella muihin kuntiin. Niitä ovat yksisoluiset eliöt, limasienet ja monisoluiset levät sekä alkueläimet, kuten tohvelieläin. &lt;strong&gt;Kasvit &lt;/strong&gt;ovat paikallaan pysyviä eliöitä, joita tavataan monissa eri ympäristöissä. Niiden rakenne vaihtelee ympäristötekijöiden mukaan. &lt;strong&gt;Sienet &lt;/strong&gt;ovat rakenteellisesti yksinkertainen, mutta hyvin monimuotoinen ja laajalle levinnyt ryhmä. &lt;strong&gt;Eläimet &lt;/strong&gt;ovat yleensä liikkuvia eliöitä, joiden hermosto mahdollistaa erilaiset toiminnot ja aistit.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Eliöiden luokittelu perustuu niiden sukulaisuussuhteisiin&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Eliöitä voidaan luokitella esimerkiksi rakenteen, ulkonäön, käyttäytymisen ja perintötekijöiden perusteella. Luokittelu muuttuu sitä mukaa, kun eliöistä saadaan uutta tietoa. Esimerkiksi eliöiden perintötekijöiden tutkiminen on tuonut uutta tietoa eri lajien sukulaisuussuhteista.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Eläinten luokittelun tasot ylhäältä alaspäin ovat kunta, pääjakso, luokka, lahko, heimo, suku ja laji. Kasvit luokitellaan muuten samalla tavalla kuin eläimet, mutta pääjakson sijaan käytetään nimitystä kaari. Mitä alemmas luokittelujärjestelmässä edetään, sitä läheisempää sukua samaan tasoon kuuluvat lajit ovat toisilleen.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Luokittelun perusyksikkö on laji. Se on eliöjoukko, jonka yksilöt voivat lisääntyä keskenään ja tuottaa lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Saman lajin yksilöt muistuttavat toisiaan ulkonäöltään ja käyttäytymiseltään.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Kaikilla lajeilla on oma tieteellinen nimi&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Jokaisella tunnistetulla lajilla maailmassa on kaksiosainen kansainvälinen latinankielinen nimi eli lajin &lt;strong&gt;tieteellinen nimi. &lt;/strong&gt;Se annetaan usein ulkonäön, löytäjän tai löytöpaikan perusteella. Tieteellisessä nimessä on aina ensin suku- ja sitten lajinimi. Nokkosperhosen sukunimi &lt;em&gt;Aglais &lt;/em&gt;kertoo sen kuuluvan nokkosperhosten sukuun ja &lt;em&gt;urticae &lt;/em&gt;on sen oma lajinimi, joka tarkoittaa suomeksi nokkosta. Kun lajista käytetään latinankielistä tieteellistä nimeä, kaikki tutkijat maailmassa tietävät, mistä lajista on kyse. Tämän eliöiden nimeämisjärjestelmän loi ruotsalainen luonnontutkija Carl von Linnè 1700-luvulla. Hänen lempikasvinsa oli vanamo, jonka tieteellinen nimi on Linnaea borealis. Linnè nimesi vanamon suvun oman sukunimensä mukaan. Lajinimi borealis merkitsee pohjoista.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/es/luokkien-sivut/9-luokka/biologia/arkisto/1.-jakso-9.8.-11.10.2024/perjantai-16.8/mista-eliokunta-muodostuu/eliokunta/vanamo.jpg#top&quot; title=&quot;Vanamo.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/es/luokkien-sivut/9-luokka/biologia/arkisto/1.-jakso-9.8.-11.10.2024/perjantai-16.8/mista-eliokunta-muodostuu/eliokunta/vanamo.jpg:file/photo/89a7eff3cf09c7de154cc2402a45208eb9671066/Vanamo.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Vanamo.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Kuva vanamosta on Suomenluonto.fi sivulta Valokuvaaja: Hannu Rasiranta, Hauho 22. 06. 2016&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2024-08-21T19:14:06+03:00</published>
</entry>


</feed>