https://peda.net/id/06a64d38754 2019-05-13T08:29:04+03:00 https://peda.net/:static/533/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/06a721ea754 2019-05-02T11:24:26+03:00 <table border="1"> <tbody> <tr> <td><b>Tutkielman tekijä</b></td> <td><b>Tutkielmaa opponoi</b></td> <td><b>PVM</b></td> </tr> <tr> <td>Honkanen Jutta<br/> <br/> </td> <td>Reunanen Aleksi </td> <td>8.5</td> </tr> <tr> <td>Karonen Linda<br/> <br/> </td> <td>Vuori Minttu </td> <td>8.5</td> </tr> <tr> <td>Leikkilä Sofié <br/> <br/> </td> <td>Junna Jantunen</td> <td>8.5</td> </tr> <tr> <td>Mäkinen Teemu <br/> <br/> <br/> </td> <td>Syrjälä Onni </td> <td>8.5</td> </tr> <tr> <td>Reunanen Aleksi <br/> <br/> </td> <td>Leikkilä Sofié </td> <td>9.5</td> </tr> <tr> <td>Syrjälä Onni <br/> <br/> </td> <td>Karonen Linda</td> <td>9.5</td> </tr> <tr> <td>Vuori Minttu </td> <td>Honkanen Jutta</td> <td>9.5</td> </tr> <tr> <td>Junna Jantunen</td> <td>Mäkinen Teemu </td> <td>9.5</td> </tr> <tr> <td> </td> <td> </td> <td> </td> </tr> </tbody> </table> 2019-05-13T08:29:04+03:00 https://peda.net/id/06a99ca4754 2019-05-01T18:33:05+03:00 Hyvä keino on lukea teksti alusta loppuun ja antaa palautetta siitä miten teksti toimii lukijalle jolle asia ei ole tuttu ennestään: Onko asiat selitetty niin että lukija ymmärtää? Tuleeko lukijalle mieleen asioita joista haluaisi kuulla lisää tai kysymyksiä joihin voisi vastata, mutta ne puuttuvat tutkielmasta? Kun lukija on lukenut loppupäätelmät, tuleeko sellainen olo että lukija on saanut vastauksen asioihin mitä tutkielma lupaa tutkivansa? Tuleeko lukiessa vastaan väitteitä joita ei ole perusteltu tai oletko kirjoittajan kanssa jostain päätelmästä aivan eri mieltä? Ovatko lähteet sellaisia että tutkimusta varten on tosiaan tutkittu asiaa syvemmin kuin mitä wikipedia kertoo? Onko asiat laitettu selkeästi omiin kappaleisiinsa? <br/> <br/> <br/> * käytä hyvän/huono historiallisen tutkielman piirteitä avuksesi<br/> * osoita hyviä ja huonoja puolia<br/> * miten virheitä tai puutteita voisi korjata?<br/> * mistä aiheista voisi kertoa enemmän?<br/> * hyvä palaute on sellaista, jonka avulla kirjoittaja saa selkeitä parannusehdotuksia<br/> * palautteenantajakin on vain ihminen :)<br/> <br/> Opponoijan palautteen lisäksi <b>jokainen muukin varautuu antamaan tutkielmasta ainakin yhden kommentin.</b> 2019-05-13T08:29:04+03:00 https://peda.net/id/06ae221a754 2019-04-23T12:21:37+03:00 <p>Keskiajan paavinvalta yhdisti keskiaikaista Eurooppaa. Tutustu artikkeeliin:<br/> <br/> <a href="https://aikalainen.uta.fi/2014/05/23/eurooppa-syntyi-sattumalta/" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">https://aikalainen.uta.fi/2014/05/23/eurooppa-syntyi-sattumalta/</a></p> <p>Pohditaa ensi tunnilla</p> <ol> <li><strong> </strong><strong>Miten artikkelin mukaan meidän tuntemamme Eurooppa sai alkunsa?</strong></li> </ol> <ol start="2"> <li><b>Mitä ajatuksia olemme perineet keskiajalta tämän päivän Eurooppaan?</b></li> </ol> 2019-05-13T08:29:04+03:00 https://peda.net/id/06af6cb0754 2019-04-17T10:25:19+03:00 Kurssikokeen sijasta jokainen laatii yksilötyönä <b>1. historiallisen tutkielman</b> Lisäksi suoritukseen kuuluu <b>2. oman keskeneräisen tekstin esittely</b> muille ja<b> 3. muiden tekstien rakentava kommentointi.</b> <br/> <br/> Tutkielman kirjoittaminen ja hiominen tapahtuu siis pitkin kurssia, eikä vasta synkkänä ja myrskyisenä koeviikon yönä.<br/> <br/> Opit muun kurssin sisällön joka ei liity tutkielmaasi oppituntien luennoilla ja itsenäisesti kurssikirjan lukemalla.<br/> <br/> <b>Aikataulu<br/> <br/> </b> <h2><a class="text-style-link" href="https://wilma.urjala.fi/schedule?date=18.4.2019" rel="nofollow ugc noopener">to 18.4. oma aihe mietittynä ja kirjoittaminen voi alkaa</a><br/> <br/> </h2> <h2><a class="text-style-link" href="https://wilma.urjala.fi/schedule?date=5.5.2019" rel="nofollow ugc noopener">su 5.5. </a><a class="text-style-link" href="https://wilma.urjala.fi/schedule?date=5.5.2019" rel="nofollow ugc noopener">mennessä oman tutkielman ensimmäinen versio/luonnos palautetaan muiden luettavaksi</a><br/> <br/> Tässä välissä luetaan muiden tekstit ja <em>valmistaudutaan palautteen antamiseen</em><br/> <br/> </h2> <h2>8.5 töiden käsittelyä yhdessä<br/> 9.5 töiden käsittelyä yhdessä </h2> <br/> <h2><a class="text-style-link" href="https://wilma.urjala.fi/schedule?date=26.5.2019" rel="nofollow ugc noopener">29.5.</a> valmis työ oltava palautettu Eetulle<br/> <br/> <span class="center medium"><a href="https://peda.net/p/Sivula/historia/hemk/kstl/1532472149682-jpg#top" title="1532472149682.jpg"><img src="https://peda.net/p/Sivula/historia/hemk/kstl/1532472149682-jpg:file/photo/1af9c9f8c2ed66ee67d96b36efd101782b09c215/1532472149682.jpg" alt="" title="1532472149682.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span></h2> 2019-05-13T08:29:04+03:00 https://peda.net/id/06b0bf84754 2019-04-13T23:09:47+03:00 <b>Tutkielman laatua nostavat:</b><br/> <br/> - Hyvin rajattu alue ja selvästi määritelty tutkimuskysymys. &quot;Millainen oli antiikin kreikkalaisten maailmankuva?&quot; &quot;Miten tiede kehittyi keskiajalla?&quot;<br/> <br/> - Faktoja päätelmien tukena: väitteet perustellaan lähteiden avulla, olivat ne sitten historian tutkimuskirjallisuutta tai tutkitun ajan alkuperäislähteitä.<br/> <br/> - Päätelmiä faktojen jatkoksi: tekstissä näkyy kirjoittajan oma ajattelu ja päättely. Historiantutkija saa ottaa kantaa faktoihin nojaten.<br/> <br/> - Lähteiksi on hankittu muutakin kuin oppikirja tai google-haun ensimmäinen tulos.<br/> <br/> - Kuvien, taiteen, tilastojen yms. käyttö lähteinä. Lähde voi olla periaatteessa mitä vaan.<br/> <br/> - Kirjoittaja osaa käyttää historiallista mielikuvitusta, mutta toisaalta arvioida mistä asioista ei voi saada varmuutta. &quot;<em>Hauta-aarteiden perusteella voidaan päätellä esihistoriallisten ihmisten olleen uskonnollisia, mutta uskonnon tarkkaa sisältöä on mahdoton tietää ilman kirjallisia lähteitä&quot;.</em><br/> <br/> - Pohdiskelu on kypsää: <em>antiikin äidit hylkäsivät joskus vastasyntyneitään. Syitä tällaiselle toiminnalle ovat olleet x, y ja z, toisaalta lapsen hylkääminen lienee ollut tuonakin aikana tuskallista.</em><br/> <br/> - Kerro aina syistä ja seurauksista ja taustalla vaikuttavista ilmiöistä sekä vertaa.<br/> <br/> - Hyvä rakenne on usein johdanto + käsittely + loppupäätelmät<br/> <br/> - Mikä tahansa muu ansio<br/> <br/> <b>Laatua heikentävät:</b><br/> <br/> - Liian laaja, yleinen ja mitäänsanomaton aihe. &quot;Keskiaika&quot; tai &quot;Viljelyn historia&quot;<br/> <br/> - Päätelmiä ilman faktoja, eli väittämät ovat mutuilua ilman faktojen tukea. <br/> <br/> - Kamala kasa täysin turhaa faktapuuroa, esim.<em> &quot;doorialainen kausi kesti xxxx-xxxx&quot;</em> ja kirjoittajalla ei ole mitään hajua mitä doorialainen kausi tarkoittaa.<br/> <br/> - Faktoja ilman päätelmiä, eli teksti on pelkkää lähteiden referointia. <br/> <br/> - Käytettyjä käsitteitä ei ole määritelty tarkasti. &quot;Suomi voitti<em> talvisodan hengellä(?)</em>&quot;<br/> <br/> - Teksti on rakenteeltaan epäselvää ja hyppelevää.<br/> <br/> - Pohdiskelu on epäkypsää: <em>antiikin äidit hylkäsivät joskus vastasyntyneitään, vaikka tämä on väärin! He olivat tyhmiä tai julmia</em>.<br/> <br/> - Mikä tahansa muu puute 2019-05-13T08:29:04+03:00 https://peda.net/id/06b171fe754 2019-04-17T10:32:20+03:00 <h2>Esseevastauksen laatiminen</h2> <p>Kirjoittamisprosessi kannattaa aloittaa perehtymällä aiheeseen ja kokoamalla lähdeaineistoa. Kurssin oppikirjaan perehtymällä selvität yleensä kätevimmin aiheeseen liittyvät käsitteet, keskeiset ongelmat ja luot viitekehyksen eli liität asian laajempiin yhteyksiin. Kokonaiskäsityksen luominen aiheesta on välttämätöntä, jotta onnistut tekemään onnistuneen tehtävänrajauksen ja selkeän jäsentelyn. Tehtävän otsikko (= kysymys) antaa viitteen siitä, miten aihepiiri on syytä rajata vastauksessa. Kysymys antaa myös vihjeen siitä, mikä tehtävässä on oleellista. Ennen kirjoittamista ja kirjoittamisen aikana on siis syytä pohtia huolellisesti kysymystä. Prosessikirjoittamisen periaatteiden mukaan kysymykseen on syytä palata uudelleen ja uudelleen kirjoittamisen edetessä. Sinun kannattaa hyödyntää aineenopettajaa jo esseenkirjoittamisen alkuvaiheessa ja pyytää häntä kommentoimaan vastausluonnostasi.</p> <p>Varsinaisen tekstin muokkaaminen on usein pitkä prosessi, jossa lopullinen teksti muotoutuu vähitellen poistojen, täydennysten, tarkennusten ja lisäysten kautta. Koko ajan pitää pyrkiä kuitenkin siihen, että essee etenee johdonmukaisesti, vaikka käyttäisitkin useita eri lähteitä. Käsiteltävän aiheen ydinkohdat tulee nostaa esiin. Hyväksi koettuja tapoja ovat esimerkiksi yhteenvetokappale esseen lopussa, jossa ydinkohdat nostetaan esiin, tai selkeän jäsentelyn tekeminen alaotsikoita käyttämällä. Samalla kun alaotsikoiden käyttäminen nostaa keskeisiä asioita otsikkotasolle, joudut miettimään esseevastaustesi eri osien yhteenkuuluvuutta, päällekkäisyyttä ja johdonmukaisuutta.</p> <p>Älä jäljennä suoraan lähdeteosten tekstiä, vaan kerro asiat omin sanoin. Määrittele käyttämäsi käsitteet, jotta osoitat ymmärtäväsi ne. Jos käytät suoraa lainausta lähdeteoksesta, tulee sinun erottaa se selkeästi muusta tekstistä esimerkiksi lainausmerkeillä. Käytännön esimerkein voit osoittaa, että olet ymmärtänyt aihepiirin syvällisesti. Jos esimerkit ovat sinun omasta elämänpiiristäsi, niin sitä parempi.</p> <h3>Erinomaisen esseevastauksen tunnusmerkit</h3> <p> </p> <div> <ul> <li>Laajuus ja tehtävänrajaus ovat ohjeiden mukaiset</li> <li>Jäsennelty, selkeä ja asiasisällöltään johdonmukainen kokonaisuus</li> <li>Tehtävän kannalta keskeisimmät asiat nostetaan selkeästi esiin</li> <li>Syitä ja seurauksia tarkastellaan perustellen monista eri näkökulmista</li> <li>Esitetyt väitteet ja mielipiteet perustellaan selkeästi</li> <li>Faktat erotetaan selvästi mielipiteistä</li> <li>Asioiden käsittelytapa ilmentää tietojen ja taitojen itsenäistä hallintaa ja kykyä niiden soveltamiseen ja omakohtaiseen ymmärtämiseen</li> <li>Esitetyt tiedot asetetaan laajempiin asiayhteyksiin eli viitekehykseen</li> <li>Aihepiiriin liittyvät käsitteet hallitaan erinomaisesti ja niitä käytetään, mutta vierasperäiset termit myös aina selitetään</li> <li>Aihepiiriä on lähestytty analyyttisesti ja ongelmakeskeisesti, eikä pelkästään ilmiöitä kuvaillen</li> </ul> </div> <p> </p> <h3>Esseevastauksen arvoa laskevat</h3> <p> </p> <div> <ul> <li>Selkeät asiavirheet</li> <li>Epäonnistuminen tehtävän rajauksessa</li> <li>Epäselvästi tai epätarkasti ilmaistut ajatukset</li> <li>Vastauksen rakentuminen pelkästään mielipiteiden varaan</li> <li>Tehtävän väärinkäsittäminen tai selvästi epäolennaisten tietojen laaja esittely</li> <li>Lähdeluettelon puuttuminen</li> </ul> </div> <p>© Petri Louhivuori/Nettilukio</p> <a href="http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/hi/hi5/7._tehtavat/06_essee_ohje" rel="nofollow ugc noopener"><br/> (Internetix)</a> (Creative Commons) 2019-05-13T08:29:04+03:00 https://peda.net/id/06b22d06754 2019-04-13T23:10:36+03:00 <b>Johdanto<br/> </b>- Aiheen esittely, eli:<br/> - Mikä on tutkimuskysymys johon yritetään vastata?<br/> - Määritellään tärkeimmät käsitteet, eli mitä aikaa ja mitä asiaa tutkitaan.<br/> <br/> <b>Käsittely<br/> </b>Suurin osa tutkielmaa, esitetään väitteitä ja faktoja, ja käytetään lähteitä niiden tukena.<br/> <br/> Käsittelyssä voi olla monia eri alakappaleita.<br/> <br/> Käsittelyosio ei ole pelkkää faktojen latomista, vaan mukana on myös kirjoittajan omia ajatuksia ja perusteltuja kannanottoja.<br/> <br/> <b>Lopetus<br/> </b>Yhteenveto, ja vastaus tutkimuskysymykseen. Käsittelyssä olevien asioiden vuoksi voidaan todeta että tilipitäppi, eikä dibbidäbbi. <br/> <br/> Lopetuksessa voidaan myös pohtia mihin asioihin ei tullut vastauksia, tai mitkä asiat kaipaisivat jatkotutkimusta.<br/> <br/> <b>Lähdeluettelo<br/> </b>Lähteet täytyy mainita luettelossa, mutta lausekohtaisia alaviitteitä ei tarvitse käyttää.<br/> <br/> <a href="https://peda.net/p/Sivula/historia/hiyjyme/rt/b#top" title="Bloomin-taksonomia.png"><img src="https://peda.net/p/Sivula/historia/hiyjyme/rt/b:file/photo/f5bbae6d445acc61cd1755999e03b6088fbcd5c0/Bloomin-taksonomia.png" alt="" title="Bloomin-taksonomia.png" class="inline" loading="lazy"/></a> 2019-05-13T08:29:04+03:00 https://peda.net/id/06b2bb18754 2019-04-11T10:25:18+03:00 <a href="https://peda.net/p/Sivula/historia/hemk/nimet%C3%B6n-928f/kuva2-png#top" title="Kuva2.png"><img src="https://peda.net/p/Sivula/historia/hemk/nimet%C3%B6n-928f/kuva2-png:file/photo/be1a43f6e552e0f73ca6920a264e09174bdce277/Kuva2.png" alt="" title="Kuva2.png" class="inline" loading="lazy"/></a> 2019-05-13T08:29:04+03:00 https://peda.net/id/06b4d236754 2019-04-09T11:43:07+03:00 <a href="https://yle.fi/plus/abitreenit/2018/syksy/YH-fi/#q7" rel="nofollow ugc noopener">https://yle.fi/plus/abitreenit/2018/syksy/YH-fi/#q7</a> 2019-05-13T08:29:04+03:00 https://peda.net/id/06b8a956754 2019-04-08T22:48:06+03:00 <img src="https://digikirja-kehys.otava.fi/wp-content/uploads/asteikko_issues/issue86/page27309/41ec5a8e56b2d5a7bc8194184a337d36.jpg"/><br/> <a href="https://peda.net/p/Sivula/historia/hemk/nimet%C3%B6n-1dfa/5#top" title="57b97c4687a4aa195ce9bf7004bce323.jpg"><img src="https://peda.net/p/Sivula/historia/hemk/nimet%C3%B6n-1dfa/5:file/photo/00d1902af762a1d8f41997eeca653bfb04f12bcd/57b97c4687a4aa195ce9bf7004bce323.jpg" alt="" title="57b97c4687a4aa195ce9bf7004bce323.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a> 2019-05-13T08:29:04+03:00