<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/539/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Tiivistelmä</title>
<id>https://peda.net/id/064e1d92152</id>
<updated>2025-04-09T13:11:37+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/064e1d92152:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/ylivieska/peruskoulut/kaisaniemi/oppiaineiden-sivut/maantieto/arkisto/ge-8f4ab0861084729/3jjj/lyhyesti#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/539/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Tavoitteet</title>
<id>https://peda.net/id/064e7a6d152</id>
<updated>2016-11-14T15:09:40+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/ylivieska/peruskoulut/kaisaniemi/oppiaineiden-sivut/maantieto/arkisto/ge-8f4ab0861084729/3jjj/lyhyesti/tavoitteet#top" />
<content type="html">&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Tiedät, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet jääkausien syntymiseen Suomessa ja pohjoisella pallonpuoliskolla.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Tiedät, kuinka laaja jäätikkö laajimmillaan oli ja miten se perääntyi takaisin synnyinsijoilleen.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Pystyt löytämään peruskartasta jääkauden etenemis- ja sulamisvaiheessa syntyneitä muodostumia.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Osaat kertoa, miten nämä muodostumat ovat syntyneet.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Tiedät, mitkä tekijät erottavat pitkittäisharjuja ja reunamuodostumia ja tiedät mitä yhteistä niissä on.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;</content>
<published>2025-04-09T13:11:37+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Tiivistelmä</title>
<id>https://peda.net/id/064ef32c152</id>
<updated>2019-01-28T03:39:00+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/ylivieska/peruskoulut/kaisaniemi/oppiaineiden-sivut/maantieto/arkisto/ge-8f4ab0861084729/3jjj/lyhyesti/tiivistelm%C3%A4#top" />
<content type="html">&lt;div class=&quot;eoppi-summary&quot;&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/ylivieska/peruskoulut/kaisaniemi/oppiaineiden-sivut/maantieto/arkisto/ge-8f4ab0861084729/3jjj/lyhyesti/tiivistelm%C3%A4/j#top&quot; title=&quot;jaatikon-laajuus-slide.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/ylivieska/peruskoulut/kaisaniemi/oppiaineiden-sivut/maantieto/arkisto/ge-8f4ab0861084729/3jjj/lyhyesti/tiivistelm%C3%A4/j:file/photo/f1c65cad73f8f43995a14783537b26abea766584/jaatikon-laajuus-slide.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Jäätikön laajuus.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;Jääkausi on aika, jolloin laajoja alueita peittää mannerjää.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Jäätikkö syntyy, kun vuoristoon sataa vuosisatojen aikana enemmän lunta kuin kesäisin ehtii sulaa.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Silokalliot ja moreenimuodostelmat ovat syntyneet, kun jää on edennyt etelämmäs.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Salpausselät, pitkittäisharjut ja hiidenkirnut ovat syntyneet jään sulamisvaiheen aikana.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Avainsanat: jääkausiaika, Veiksel-jääkausi, moreeni, drumliini, silokallio, siirtolohkare, murroslaaksot, järvialtaat, pitkittäisharjut, reunamuodostumat, hiidenkirnu, suppa, lustosavi.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2025-04-09T13:11:37+03:00</published>
</entry>


</feed>