https://peda.net/id/06025ef8754 2019-05-13T08:29:04+03:00 https://peda.net/:static/533/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/0608ab46754 2019-05-13T08:29:04+03:00 2019-05-13T08:29:04+03:00 https://peda.net/id/06094484754 2019-05-13T08:29:04+03:00 <div class="commentscountwrapper"><a href="https://peda.net/p/Sivula/historia/hrise/mtpek#comments" class="commentscount">0 kommenttia</a></div> 2019-05-13T08:29:04+03:00 https://peda.net/id/060b2ccc754 2019-05-13T08:29:04+03:00 <div class="commentscountwrapper"><a href="https://peda.net/p/Sivula/historia/hrise/ku1#comments" class="commentscount">0 kommenttia</a></div> 2019-05-13T08:29:04+03:00 https://peda.net/id/060bae22754 2018-09-12T14:15:14+03:00 <div> <div> <div> <h2>1. Millä perusteilla Ruotsin suurvalta-ajan jälkeistä aikaa voi kutsua toisaalta vapauden ajaksi ja toisaalta säätyvallan ajaksi?</h2> </div> </div> <div><br/> <span class="editor underline">Vapauden aika</span> on sopiva käsite kuvaamaan aikaa, koska kuninkaan itsevaltiutta rajoitettiin. Uskottiin, että suurvalta-ajan romahduksen syynä oli kuninkaiden omavaltaisuus. <br/> <span class="editor underline">Säätyjen aika </span>on sopiva käsite, koska kuninkaan vähenevään valtaan vastapainona oli säätyjen kasvava valta. Valta keskittyi erityisesti aatelistolle, papistolle ja vauraalle porvaristolle. Porvaristo oli uusi nouseva sääty. Talonpoikaissääty oli yhä vailla todellista vaikutusvaltaa (lisäksi maattomia palkollisia).<br/> <br/> </div> </div> <div class="content-view-wrapper"> <div> <div class="section freeform-section"> <div class="froala-editor form-group"> <div id="editor_view97" class="froala-editor-content fr-box fr-ltr fr-basic fr-top"> <div class="fr-wrapper show-placeholder" dir="ltr"><b>2. a) Millaisia asioita myssy- ja hattupuolue ajoivat valtiopäivillä?</b><br/> <br/> <span class="editor underline">Myssyt kannattivat: </span>Maltillista ulkopolitiikkaa, hyviä välejä Venäjän &amp; Preussin kanssa, vallan hajautusta<br/> <span class="editor underline">Myssyt </span>kannattivat vapaata kauppapolitiikkaa<span class="editor underline"><br/> <br/> Hatut kannattivat:</span> Sotaisaa ulkopolitiikkaa, liittoa Ranskan kanssa, vahvaa keskushallintoa<br/> Hatut kannattivat <span class="editor underline">merkantilismia </span>(kauppaa rajoittamalla ja tulleilla pyrittiin pitämään vaurautta omassa maassa)<br/> <br/> <b>b) Ketkä kannattivat puolueita?</b><br/> <br/> <span class="editor underline">Myssyjä</span> kannatti alempi porvaristo ja papisto<br/> <span class="editor underline">Hattuja</span> kannatti ylempi porvaristo ja aatelisto<br/> <br/> <b>3. Määrittele:</b><br/> <br/> <b>a) hattujen sota</b><br/> <br/> Venäjän ja Ruotsin välinen sota, jota hattujen puolue kannatti. Motiiveina menetettyjen alueiden takaisinsaanti. Sota epäonnistui ja seurauksena Suomi miehitettiin taas -&gt; <b>pikkuviha</b><br/> <br/> Käytyjen sotien seurauksena rajat eivät muuttuneet, eli vanhoja alueita ei saatu takaisin.<br/> <br/> <b>b) Anjalan liittokirja.<br/> <br/> </b>(Upseerien allekirjoittama julkinen vetoomus sodan lopettamisesta, 1788) <b><br/> <br/> 4. Kustaa III palautti itsevaltiuden. Millä keinoin hän tämän teki?<br/> <br/> </b>Kustaalla oli upseerien tuki, joiden avulla hän teki <span class="editor underline">vallankaappauksen</span>. Silloinen hallinto ei toiminut, johtuen hattujen ja myssyjen jatkuvasta valtataistelusta. <b><br/> <br/> 5. Ota kantaa väitteeseen: Kustaa III oli <em>valistunut itsevaltias</em>.<br/> <br/> <br/> <br/> </b></div> </div> </div> </div> </div> </div> 2019-05-13T08:29:04+03:00 https://peda.net/id/0612ac40754 2019-05-13T08:29:04+03:00 <div class="commentscountwrapper"><a href="https://peda.net/p/Sivula/historia/hrise/vp#comments" class="commentscount">0 kommenttia</a></div> 2019-05-13T08:29:04+03:00 https://peda.net/id/06131c20754 2019-05-13T08:29:04+03:00 <div class="commentscountwrapper"><a href="https://peda.net/p/Sivula/historia/hrise/kurssi-on-haastava#comments" class="commentscount">0 kommenttia</a></div> 2019-05-13T08:29:04+03:00 https://peda.net/id/06139632754 2018-09-03T22:28:06+03:00 Tiivistettynä:<br/> <br/> - valitse aiheeksi mielummin <b>tarkkaan rajatt</b>u kuin liian laaja aihe (keskiajan suomi on huono aihe, keskiajan uskonto on myös liian laaja, naisen asema keskiajan kirkossa on parempi, keskiajan naispyhimykset naisten roolimalleina oikein hyvä)<br/> <br/> - analysoi, älä kuvaile liikaa - myös otsikko voi olla mielummin <b>tutkimuskysymys</b> kuin vain pelkkä aihe (suurvalta-ajan loppu---&gt; miksi ruotsin suurvalta romahti? suomen talonpojat-&gt; miten talonpoikien asema muuttui? suomen autonomia-&gt; miksi venäjän keisari antoi autonomian? ruotsin kuninkaat -&gt; miten ruotsin kuninkaiden valta muuttui keskiajasta uuteen aikaan? )<br/> <br/> - käytä jotain <b>muuta lähdettä kirjan lisäks</b>i (riittää että listaat lähteet lopussa)<br/> <a href="http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/hi/hi5/7._tehtavat/06_essee_ohje" rel="nofollow ugc noopener"><br/> <br/> </a> <h2>Esseevastauksen laatiminen</h2> <p>Kirjoittamisprosessi kannattaa aloittaa perehtymällä aiheeseen ja kokoamalla lähdeaineistoa. Kurssin oppikirjaan perehtymällä selvität yleensä kätevimmin aiheeseen liittyvät käsitteet, keskeiset ongelmat ja luot viitekehyksen eli liität asian laajempiin yhteyksiin. Kokonaiskäsityksen luominen aiheesta on välttämätöntä, jotta onnistut tekemään onnistuneen tehtävänrajauksen ja selkeän jäsentelyn. Tehtävän otsikko (= kysymys) antaa viitteen siitä, miten aihepiiri on syytä rajata vastauksessa. Kysymys antaa myös vihjeen siitä, mikä tehtävässä on oleellista. Ennen kirjoittamista ja kirjoittamisen aikana on siis syytä pohtia huolellisesti kysymystä. Prosessikirjoittamisen periaatteiden mukaan kysymykseen on syytä palata uudelleen ja uudelleen kirjoittamisen edetessä. Sinun kannattaa hyödyntää aineenopettajaa jo esseenkirjoittamisen alkuvaiheessa ja pyytää häntä kommentoimaan vastausluonnostasi.</p> <p>Varsinaisen tekstin muokkaaminen on usein pitkä prosessi, jossa lopullinen teksti muotoutuu vähitellen poistojen, täydennysten, tarkennusten ja lisäysten kautta. Koko ajan pitää pyrkiä kuitenkin siihen, että essee etenee johdonmukaisesti, vaikka käyttäisitkin useita eri lähteitä. Käsiteltävän aiheen ydinkohdat tulee nostaa esiin. Hyväksi koettuja tapoja ovat esimerkiksi yhteenvetokappale esseen lopussa, jossa ydinkohdat nostetaan esiin, tai selkeän jäsentelyn tekeminen alaotsikoita käyttämällä. Samalla kun alaotsikoiden käyttäminen nostaa keskeisiä asioita otsikkotasolle, joudut miettimään esseevastaustesi eri osien yhteenkuuluvuutta, päällekkäisyyttä ja johdonmukaisuutta.</p> <p>Älä jäljennä suoraan lähdeteosten tekstiä, vaan kerro asiat omin sanoin. Määrittele käyttämäsi käsitteet, jotta osoitat ymmärtäväsi ne. Jos käytät suoraa lainausta lähdeteoksesta, tulee sinun erottaa se selkeästi muusta tekstistä esimerkiksi lainausmerkeillä. Käytännön esimerkein voit osoittaa, että olet ymmärtänyt aihepiirin syvällisesti. Jos esimerkit ovat sinun omasta elämänpiiristäsi, niin sitä parempi.</p> <h3>Erinomaisen esseevastauksen tunnusmerkit</h3> <p> </p> <div> <ul> <li>Laajuus ja tehtävänrajaus ovat ohjeiden mukaiset</li> <li>Jäsennelty, selkeä ja asiasisällöltään johdonmukainen kokonaisuus</li> <li>Tehtävän kannalta keskeisimmät asiat nostetaan selkeästi esiin</li> <li>Syitä ja seurauksia tarkastellaan perustellen monista eri näkökulmista</li> <li>Esitetyt väitteet ja mielipiteet perustellaan selkeästi</li> <li>Faktat erotetaan selvästi mielipiteistä</li> <li>Asioiden käsittelytapa ilmentää tietojen ja taitojen itsenäistä hallintaa ja kykyä niiden soveltamiseen ja omakohtaiseen ymmärtämiseen</li> <li>Esitetyt tiedot asetetaan laajempiin asiayhteyksiin eli viitekehykseen</li> <li>Aihepiiriin liittyvät käsitteet hallitaan erinomaisesti ja niitä käytetään, mutta vierasperäiset termit myös aina selitetään</li> <li>Aihepiiriä on lähestytty analyyttisesti ja ongelmakeskeisesti, eikä pelkästään ilmiöitä kuvaillen</li> </ul> </div> <p> </p> <h3>Esseevastauksen arvoa laskevat</h3> <p> </p> <div> <ul> <li>Selkeät asiavirheet</li> <li>Epäonnistuminen tehtävän rajauksessa</li> <li>Epäselvästi tai epätarkasti ilmaistut ajatukset</li> <li>Vastauksen rakentuminen pelkästään mielipiteiden varaan</li> <li>Tehtävän väärinkäsittäminen tai selvästi epäolennaisten tietojen laaja esittely</li> <li>Lähdeluettelon puuttuminen</li> </ul> </div> <p>© Petri Louhivuori/Nettilukio</p> <a href="http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/hi/hi5/7._tehtavat/06_essee_ohje" rel="nofollow ugc noopener"><br/> (Internetix)</a> (Creative Commons) 2019-05-13T08:29:04+03:00 https://peda.net/id/0614b756754 2018-08-31T15:18:05+03:00 <p><strong>Historian käyttö nykypäivänä</strong></p> <p>Kustaa Adolfin kuolinpäivän muistolle vietetään <em>Gustav Adolfsdagenia </em>Ruotsissa ja Suomessa sama päivä on ruotsalaisuuden päivä. Ruotsalaiset hevibändit lainaavat genrelle tuttuun tapaan kappaleidensa aiheita historiallisilta sotapäälliköiltä. Myös muu viihde lainaa usein aineistoa historiasta.</p> <p>-  Arvioi Kustaa Adolfin vaikutusta aikansa Ruotsille ja sen kansalaisille. Voiko mielestäsi Kustaa Adolfia muistella hyvänä tai huonona hallitsijana?</p> <p>-  Onko oikein, että historialliset sodat ja kärsimykset muutetaan viihteeksi? </p> <p>-  Ovatko jotkut sodat niin kaukaisia ja vanhoja, että niistä voi vapaasti tehdä viihdettä? Mitkä sodat ovat mielestäsi niin lähellä, että niiden käsittelyssä on oltava varovainen? Mieti esimerkkejä maailman tai Suomen historiasta.</p> 2019-05-13T08:29:04+03:00 https://peda.net/id/061731de754 2019-05-13T08:29:04+03:00 <div class="commentscountwrapper"><a href="https://peda.net/p/Sivula/historia/hrise/vp7#comments" class="commentscount">0 kommenttia</a></div> 2019-05-13T08:29:04+03:00 https://peda.net/id/06180794754 2019-05-13T08:29:04+03:00 <div class="commentscountwrapper"><a href="https://peda.net/p/Sivula/historia/hrise/klmpomk#comments" class="commentscount">0 kommenttia</a></div> 2019-05-13T08:29:04+03:00 https://peda.net/id/0619070c754 2018-08-22T18:17:45+03:00 Suomen alueelle eivät vaikuttaneet pelkästään ruotsalaiset, vaan myös idästä on saapunut vaikutteita, Nykyinen Itä-Suomi oli pitkään Novgorodin (Venäjän alueen) vaikutuspiirissä. Suomea onkin pidetty idän ja lännen kohtaamispisteenä. Tämä on tarkoittanut Suomen alueista käytäviä rajasotia, mutta toisaalta myös idästä ja lännestä saapuneita kulttuurisia vaikutteita.<br/> <br/> Pähkinäsaaren rauha 1323 ja siitä syntynyt Pähkinäsaaren raja eivät ole välttämättä poliittisen historian kannalta kovin merkittäviä, eikä raja ollut juurikaan asuttu eikä vartioitu. Pähkinäsaaren rajanveto kuitenkin jakaa hyvänä nyrkkisääntönä Suomen kahteen osaan, joiden erot näkyvät tänäkin päivänä. <br/> <br/> Tutustu seuraaviin linkkeihin. Voit tutkia myös muita lähteitä.<br/> <br/> 1.<a href="https://yle.fi/uutiset/3-9320360" rel="nofollow ugc noopener"><br/> Idän ja lännen erot näkyvät geeneissä ja kulttuurissa</a><br/> 2.<br/> <a href="https://historiatieto.wordpress.com/suomen-rajat-pahkinasaaren-rauha-1323/" rel="nofollow ugc noopener">Itärajan synty</a><br/> 3.<br/> <a href="http://tuomasenbuske.puheenvuoro.uusisuomi.fi/59607-pahkinasaaren-rauhan-raja-suomen-rajoiksi" rel="nofollow ugc noopener">Pähkinäsaaren rauha nenäkkään helsinkiläisen kolumnissa</a><br/> <br/> <br/> Ilmiöille ei ole koskaan yksittäistä selitystä, ja taitava historiantutkimus osaa myös osoittaa lukuisia vaikuttavia syitä. <br/> <br/> <br/> 2019-05-13T08:29:04+03:00 https://peda.net/id/0619816e754 2018-08-22T14:06:22+03:00 <a href="https://areena.yle.fi/1-2886833" rel="nofollow ugc noopener">https://areena.yle.fi/1-2886833</a> 2019-05-13T08:29:04+03:00 https://peda.net/id/061b0a84754 2018-08-21T14:01:56+03:00 <b>Varhaisella keskiajalla tarkoitan tässä yhteydessä aikaa <span class="editor underline">ennen kuningas KUSTAA VAASAA</span><br/> <br/> </b>Googlaa: vaalikuninkuus, Moran kivet<b><br/> <br/> Miten Ruotsin kuninkaat valittiin varhaisella keskiajalla? Vastaako käsitys ennakkoluulojasi kuninkaan vallasta?<br/> <br/> Arvioi kuinka suuri valta Ruotsin kuninkaalla oli keskiajan alussa?<br/> <br/> </b> 2019-05-13T08:29:04+03:00