https://peda.net/id/05c09a36754 2019-08-01T00:37:30+03:00 https://peda.net/:static/532/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/05cb99ea754 2019-05-13T08:29:04+03:00 <div class="commentscountwrapper"><a href="https://peda.net/p/Sivula/historia/hishe/koealue#comments" class="commentscount">0 kommenttia</a></div> 2019-05-13T08:29:04+03:00 https://peda.net/id/05cd3066754 2018-10-06T13:16:18+03:00 Kurssikokeen lisäksi <b>kurssin suoritukseen kuuluu propagandaa tutkiva artikkeli</b>. <br/> <br/> Kurssin aikana käydään esimerkkejä ja pohditaan tarkemmin mitä propaganda on. Lyhyesti <b>propaganda on jonkinlaista tekstiä ja mediaa, joka pyrkii tiettyyn tavoitteeseen erityisesti tunteeseen vetoamalla</b>. Propaganda voi olla luonteeltaan todenmukaista, osittain totta tai totuuteen perustuvaa. Onko mikäkin propaganda &quot;hyvän tai huonon asian puolesta&quot; on täysin tulkinnanvarainen asia, eli propagandaa on olemassa muuallakin kuin epädemokraattisissa ja totalistaristisissa yhteyksissä, vaikka II maailmansodan natsit ja kommunistit tulevatkin monille ensmmäisenä mieleen.<br/> <br/> Artikkelin voi tehdä <b>yksin tai parityönä</b>. Korkeaan arvosanaan pyrkiessäsi kannattaa panostaa joko <b>artikkelin laatuun ja/tai tehdä artikkeli yksilötyönä</b>.<br/> <br/> <b>Miten rajata aineisto</b>?<br/> <br/> - Valitse mielummin tarkasti rajattu aineisto, kuin liian yleinen alue. Valitse kurssin sisältöön kuuluva aihealue, eli tutkit propagandaa joltakin aihealueelta ja ajalliselta jaksolta Suomen historiassa 1800-1900-luvulta.<br/> <br/> - Silmäilemällä oppikirjan sisällysluetteloa ja kuvitusta pääset hyvään alkuun aiheen valinnassa. Rajaa sekä aihe että aikakausi. Hyvä otsikko on esimerkiksi &quot;vasemmistolainen propaganda 1960-luvun musiikissa&quot; tai &quot;valkoisten propaganda sisällissodassa&quot;<br/> <br/> <b>Arviointi</b><br/> <br/> - Tutkimusartikkeli arvioidaan äidinkielessä ja historiassa. Saat äidinkielen kurssilla tarkempia ohjeita äidinkielen arviointiin.<br/> <br/> -<b> Historiankurssin näkökulmasta</b> tärkeitä asioita arvioinnissa ovat seuraavat:<br/> <br/> *Tutkittavaksi on valittu jotain aiheeseen kuuluvaa propagandaa, joita tulkitaan <b>historiallisina lähteinä</b>.<br/> <br/> *<b>Historialliset lähteet</b> tulkitaan osana niiden omaa aikaa, eli selitetään auki mihin historialliseen tapahtumaan propaganda kuuluu, kuka se on tehnyt ja kuka on propagandan tavoitteena. Miten propaganda pyrkii vaikuttamaan ja miltä sen tehokkuus vaikuttaa omaan aikakauteensa sijoitettuna?<br/> <br/> *Propagandan tarkkailu on asiallista ja puolueetonta, eli vaikka tutkitut lähteet ovat kantaa ottavia, ei historiantutkimuksessa kuulu näkyä omia mielipiteitä. Propagandan tavoitteena on aiheuttaa esimerkiksi innostusta ja inhoa, ja <b>propagandan aiheuttamia tunteita tulee ymmärtää, mutta niihin ei saa heittäytyä mukaan</b>.<br/> <br/> 2019-05-13T08:29:04+03:00 https://peda.net/id/05cf27ae754 2019-05-13T08:29:04+03:00 <dl><dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/Sivula/historia/hishe/kekkoshommat/dia13-jpg#top" title="Dia13.JPG"><img src="https://peda.net/p/Sivula/historia/hishe/kekkoshommat/dia13-jpg:file/thumbnail/51e5efb5b75e74ad87e1de441a3fc4d2d2c40306/Dia13.JPG" alt="" title="Dia13.JPG" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Dia13.JPG</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/Sivula/historia/hishe/kekkoshommat/dia8-jpg#top" title="Dia8.JPG"><img src="https://peda.net/p/Sivula/historia/hishe/kekkoshommat/dia8-jpg:file/thumbnail/ba18055acd9e4a64e2bf3d6a16cf3525ea815f9e/Dia8.JPG" alt="" title="Dia8.JPG" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Dia8.JPG</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/Sivula/historia/hishe/kekkoshommat/dia24-jpg#top" title="Dia24.JPG"><img src="https://peda.net/p/Sivula/historia/hishe/kekkoshommat/dia24-jpg:file/thumbnail/b6f5b704a476746782f6bc8e50a0b446a727358e/Dia24.JPG" alt="" title="Dia24.JPG" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Dia24.JPG</dd> </dl> 2019-05-13T08:29:04+03:00 https://peda.net/id/05d74a74754 2018-11-07T10:59:12+02:00 <a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/murtuneet-mielet-suomi-vieritti-sotatraumat-sotilaiden-omaksi-syyksi/" rel="nofollow ugc noopener">Sota jätti henkiset traumansa suomalaiseen sukupolveen<br/> <br/> <br/> e</a>d<br/> <br/> <br/> <div class="youtube"><iframe loading="lazy" width="640" height="360" src="https://www.youtube.com/embed/D4cj8eXPGVo?rel=0&amp;modestbranding=1&amp;hl=fi" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe><div><a href="https://www.youtube.com/watch?v=D4cj8eXPGVo" title="https://www.youtube.com/watch?v=D4cj8eXPGVo" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">https://www.youtube.com/watch?v=D4cj8eXPGVo</a></div> </div> 2019-05-13T08:29:04+03:00 https://peda.net/id/05d84da2754 2018-11-05T09:31:45+02:00 <a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/03/16/talvisota-viidella-kuvalla-kerrottuna" rel="nofollow ugc noopener">https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/03/16/talvisota-viidella-kuvalla-kerrottuna</a> 2019-05-13T08:29:04+03:00 https://peda.net/id/05d92ace754 2018-11-05T09:21:21+02:00 <a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/24/suomen-historian-vaikein-paatos-mita-sina-olisit-tehnyt" rel="nofollow ugc noopener">https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/24/suomen-historian-vaikein-paatos-mita-sina-olisit-tehnyt</a> 2019-05-13T08:29:04+03:00 https://peda.net/id/05dc81b0754 2019-05-13T08:29:04+03:00 <dl><dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/Sivula/historia/hishe/asjs/dia12-png#top" title="Dia12.PNG"><img src="https://peda.net/p/Sivula/historia/hishe/asjs/dia12-png:file/thumbnail/31d5a728185135ec75e89837784e82116c651032/Dia12.PNG" alt="" title="Dia12.PNG" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Dia12.PNG</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/Sivula/historia/hishe/asjs/dia7-png#top" title="Dia7.PNG"><img src="https://peda.net/p/Sivula/historia/hishe/asjs/dia7-png:file/thumbnail/cc717a05125e8af1dcf99497066e1b741870a12b/Dia7.PNG" alt="" title="Dia7.PNG" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Dia7.PNG</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/Sivula/historia/hishe/asjs/dia2-png#top" title="Dia2.PNG"><img src="https://peda.net/p/Sivula/historia/hishe/asjs/dia2-png:file/thumbnail/7e93242fad8c632cbf1b7dd856ea9118b4103d64/Dia2.PNG" alt="" title="Dia2.PNG" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Dia2.PNG</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/Sivula/historia/hishe/asjs/dia4-png#top" title="Dia4.PNG"><img src="https://peda.net/p/Sivula/historia/hishe/asjs/dia4-png:file/thumbnail/88ff7cbb2e1176b0b2e0363b37912f2563b5ea2d/Dia4.PNG" alt="" title="Dia4.PNG" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Dia4.PNG</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/Sivula/historia/hishe/asjs/kuva1-png#top" title="Kuva1.png"><img src="https://peda.net/p/Sivula/historia/hishe/asjs/kuva1-png:file/thumbnail/38a9c476e5905266ef925d34f20232743450ad05/Kuva1.png" alt="" title="Kuva1.png" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Kuva1.png</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/Sivula/historia/hishe/asjs/kuva2-png#top" title="Kuva2.png"><img src="https://peda.net/p/Sivula/historia/hishe/asjs/kuva2-png:file/thumbnail/a17b10423a3309179e286d1e091c2099a4ca3961/Kuva2.png" alt="" title="Kuva2.png" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Kuva2.png</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/Sivula/historia/hishe/asjs/f#top" title="forum-iii-luku-7-tehtava-ristiriitatehtava-suomen-hallitusmuotokysymyksesta.png"><img src="https://peda.net/p/Sivula/historia/hishe/asjs/f:file/thumbnail/f5d215bf42085123d1666cabe4263cfdf9282be8/forum-iii-luku-7-tehtava-ristiriitatehtava-suomen-hallitusmuotokysymyksesta.png" alt="" title="forum-iii-luku-7-tehtava-ristiriitatehtava-suomen-hallitusmuotokysymyksesta.png" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>forum-iii-luku-7-tehtava-ristiriitatehtava-suomen-hallitusmuotokysymyksesta.png</dd> </dl> 2019-05-13T08:29:04+03:00 https://peda.net/id/05e2cc14754 2018-10-29T09:30:07+02:00 Jos haluat ottaa tarkemmin selvää sisällissodasta, valitse s. 81 T3<br/> <br/> Jos haluat ottaa selvää miten Suomi yhtenäistyi sisällissodan jälkeen, valitse s. 98 T1 ja T4 2019-05-13T08:29:04+03:00 https://peda.net/id/05e552d6754 2018-10-22T09:37:24+03:00 <a href="https://peda.net/p/Sivula/historia/hishe/veokta/i#top" title="II_Kuvanavaus_ja_johdanto.jpg"><img src="https://peda.net/p/Sivula/historia/hishe/veokta/i:file/photo/3682d95a59b65720d3f4d39a9ccfb7a0a9c1773f/II_Kuvanavaus_ja_johdanto.jpg" alt="" title="II_Kuvanavaus_ja_johdanto.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a> 2019-05-13T08:29:04+03:00 https://peda.net/id/05e732ea754 2018-10-22T08:44:31+03:00 Muistele tai tutki historian oppikirjan sivuja 38-43.<br/> <br/> Kertaa yhteiskuntaopin kappaleesta 3 (tai kalvoista) talouskasvun termejä, erityisesti talouskasvun lähteitä.<br/> <br/> Koekysymys: <b>Suomen teollistuminen alkoi 1800-luvun lopulla. Millaiset tekijät mahdollistivat talouskasvun? Analysoi Suomen historiallista tilannetta taloustiedon termein.</b><br/> <br/> ( Koekysymys: Suomen BKT moninkertaistui 1950-2000. Millaiset tekijät vaikuttivat tähän nousuun? Analysoi soveltaen Suomen historiaa ja tietämystäsi Suomen elinkeinorakenteen muuttumisesta ja globalisaation kasvusta.)<br/> <br/> <a href="https://peda.net/p/Sivula/historia/hishe/thkl/31j#top" title="3_Talouskasvulla_on_rajansa_tuntidiat (1).jpg"><img src="https://peda.net/p/Sivula/historia/hishe/thkl/31j:file/photo/2b30eb12142f1bb1b5c3d92555dbe350d2014bd2/3_Talouskasvulla_on_rajansa_tuntidiat%20%281%29.jpg" alt="" title="3_Talouskasvulla_on_rajansa_tuntidiat (1).jpg" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <a href="https://peda.net/p/Sivula/historia/hishe/thkl/i#top" title="I-03_Teollistuva_maa-esitysaineisto.jpg"><img src="https://peda.net/p/Sivula/historia/hishe/thkl/i:file/photo/2e803b693c0b1c553bee70d916081cce07fac40a/I-03_Teollistuva_maa-esitysaineisto.jpg" alt="" title="I-03_Teollistuva_maa-esitysaineisto.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a> 2019-05-13T08:29:04+03:00 https://peda.net/id/05e96ca4754 2018-10-10T10:41:40+03:00 <a href="https://padlet.com/sivulae/9wcnc264t1of" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">SUOMI-NEIDON ERI PUOLET 1800-luvulla</a> 2019-05-13T08:29:04+03:00 https://peda.net/id/05eb736e754 2018-10-23T15:02:28+03:00 Tässä ajatuksia ja lähteitä siitä, millaista propagandaa kurssin sisällöstä voi esimerkiksi löytää. Propagandateoksia läpi kertaamalla saa myös hyviä muistijälkiä Suomen historiasta 1800-1900-luvuilla.<br/> <br/> <b><span class="editor underline">Sortovuodet<br/> <br/> </span></b>Onko termi <em>Sortovuodet</em> propagandaa?<br/> <br/> <img src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d1/Landsh%C3%B6vdingen_m%C3%A5lning_av_Albert_Edelfelt_1899.jpg/800px-Landsh%C3%B6vdingen_m%C3%A5lning_av_Albert_Edelfelt_1899.jpg"/><br/> <a href="https://peda.net/p/Sivula/historia/hishe/plshl/postimerkit-png#top" title="Postimerkit.png"><img src="https://peda.net/p/Sivula/historia/hishe/plshl/postimerkit-png:file/photo/73110f334d29d711f2f7704f2144f3ddcdb9a903/Postimerkit.png" alt="" title="Postimerkit.png" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <a href="https://peda.net/p/Sivula/historia/hishe/plshl/8#top" title="800px-Suomineito.jpg"><img src="https://peda.net/p/Sivula/historia/hishe/plshl/8:file/photo/e9db317ed03532790294d7387b21c7259387d477/800px-Suomineito.jpg" alt="" title="800px-Suomineito.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <br/> <span class="editor underline"><b><a href="http://itsenaisyys100.fi/lehdet-julistivat-yhta-totuutta-rintaman-kahden-puolen/" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Sisällissodan aikaista propagandaa</a></b></span><br/> <img src="http://itsenaisyys100.fi/wp-content/uploads/2018/03/19.3.voiko_punanen.jpg"/><br/> <br/> <br/> <b><span class="editor underline">II maailmansodan aika</span></b><br/> <br/> <a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/05/20/asemiesillat-viihdyttivat-jermuja-ja-siviileja" rel="nofollow ugc noopener">Sotilaiden viihdeiltoja</a>. Liian selvä propaganda ärsytti sotilaita, joten sitä esitettiin viihteen muodossa. Kannattaa muistaa että viestin lähettäjän lisäksi sen tulkitsija on vähintään yhtä tärkeä.<br/> <br/> <a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/08/13/suomi-nousee-tuhkasta" rel="nofollow ugc noopener">Talvisodan jälkeen tarvittiin propagandaa luomaan toivoa.</a><br/> <br/> Jatkosodan aikana radiossa jouduttiin jo huolella torjumaan liittoutuneiden propagandaa, koska esimerkiksi Englanti oli julistanut sodan Suomelle.<a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/jahvetti-torjui-vihollispropagandaa-radiossa" rel="nofollow ugc noopener"> &quot;Hyvät ystävät ja kylänmiehet, monet teistä kuulivat, mitenkä bolsevikki äsken loikkas taas Lahden radioaalloille ja pyöritti tuttuja levyjä, mutta siitä sen maha ei kyllä paljoja paksune.&quot;</a> Myös teknologinen näkökulma on tärkeä: radioaalloista käytiin taistelua.<br/> <br/> <a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/02/10/ryssat-motissa-messuhallissa" rel="nofollow ugc noopener">Sotasaaliin esittelyä.</a> Kootut sotasaaliit saattavat hyvinkin olla faktaa, mutta tapa jolla faktat esitetään tekee lähteestä propagandaa.<br/> <br/> <a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/05/13/neuvostodokumentti-lapimurto-kannaksella" rel="nofollow ugc noopener">&quot;Kuten kaikki tietävät, 25 vuotta sitten Neuvostoliitto soi Suomelle itsenäisyyden. Kyseessä oli hyvän tahdon osoitus neuvostohallituksen taholta. Valitettavasti Suomi käytti itsenäisyyttään vihamielisiin toimiin Neuvostoliittoa vastaan. Kolme kertaa neljännesvuosisadan kuluessa Suomi soti maatamme vastaan ja muuttui fasismin etuvartioasemaksi Pohjois-Euroopassa.&quot;<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> </a><a href="https://peda.net/p/Sivula/historia/hishe/plshl/200346977-jpg#top" title="200346977.jpg"><img src="https://peda.net/p/Sivula/historia/hishe/plshl/200346977-jpg:file/photo/ac810fb8947ff29a5589753f9217b1db52241644/200346977.jpg" alt="" title="200346977.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a><a href="https://peda.net/p/Sivula/historia/hishe/plshl/b4-jpg2#top" title="b4.jpg"><img src="https://peda.net/p/Sivula/historia/hishe/plshl/b4-jpg2:file/photo/ebc305f8ffbf8a1d64d5a1a039fb4776e7b8fc65/b4.jpg" alt="" title="b4.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a><a href="https://peda.net/p/Sivula/historia/hishe/plshl/m#top" title="Mannerheim_Hitler_propaganda.jpg"><img src="https://peda.net/p/Sivula/historia/hishe/plshl/m:file/photo/83113745bdb7c86ae1e833f07bd4bea2c062191c/Mannerheim_Hitler_propaganda.jpg" alt="" title="Mannerheim_Hitler_propaganda.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a><a href="https://peda.net/p/Sivula/historia/hishe/plshl/s#top" title="sarjatulta_posterit.jpg"><img src="https://peda.net/p/Sivula/historia/hishe/plshl/s:file/photo/3f094f55074a42566e74d592144f0d985ca1ed26/sarjatulta_posterit.jpg" alt="" title="sarjatulta_posterit.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <br/> Ohessa olevat sodan propagandakuvat sijoittuvat samaan kontekstiin, mutta<b> tavoite ja kohdeyleisö vaihtelevat.</b><br/> <br/> <b><span class="editor underline">Kekkosen Suomi<br/> <br/> </span></b><a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/09/30/uusi-tutkimus-osoitti-pirkkalan-marxilaisen-koulukokeilun-vaietut-mittasuhteet" rel="nofollow ugc noopener">Koulukaan ei ole aina ollut neutraali.</a> Suomettuminen on tärkeä termi oppia kurssilla.<br/> <br/> <a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/01/15/jahtiystavat-kekkonen-ja-hrustsov-zavidovossa-1963" rel="nofollow ugc noopener">Kekkonen ja Hruštšov metsällä</a> Miksi näiden miesten toverillisesta metsäreissusta uutisoitiin näin suurella paatoksella? Miksi Suomen presidentti laulaa Moskovan valoista NL:n johtajien kanssa? 2019-05-13T08:29:04+03:00 https://peda.net/id/05f45114754 2018-11-19T09:17:38+02:00 <div class="youtube"><iframe loading="lazy" width="640" height="360" src="https://www.youtube.com/embed/N2DWqnTYGYk?rel=0&amp;modestbranding=1&amp;hl=fi" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe><div><a href="https://www.youtube.com/watch?v=N2DWqnTYGYk" title="https://www.youtube.com/watch?v=N2DWqnTYGYk" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">https://www.youtube.com/watch?v=N2DWqnTYGYk</a></div> </div> <br/> <br/> Monesta murhenäytelmästä kertoo ihmiskunnan historia. Yksi niistä on tarina Hitleristä, sodasta, fasismista, tuhosta. Sen me tunnemme, mutta pakko nyt on kysyä, kenen tuella Hitler hävitti, yhden voima ei terroriin riitä. <br/> <br/> Oli monopolivallan kehitys luonut tarpeen yhdentyä. Yhä lujemmin maailman talous pääoman valtikan alle lyödä. Lisää uhreja vaativat korppikotkat, yhä enemmän riistettäviä. Yhä suurempia markkinoita ahnehti imperialismi.<br/> <br/> Mutta esteeksi pääoman herruudelle oli syntynyt Neuvostoliitto. Sen kansa ja neuvostojen valta, kommunismin nouseva mahti. Eroon esteestä häiritsevästä tahtoivat korppikotkat päästä ja ase metsästystä varten tehtiin Adolf Hitleristä.<br/> <br/> Kimppuun vapaan neuvostomaan, kävi Hitler hirveine joukkoineen. Ja monopolit, pommit aseinaan, oli tukena valtapyyteilleen. Suunnitelman mukaan viikossa Leningrad voitaisiin vallata ja kahden viikon kuluessa Moskovaan jo marssia. <br/> <br/> Mutta länsimaailman mahtavat herrat; Saksan, Ranskan, USAn ja englannin, pian näkivät ettei vapautta voi murskata murhaajan voimin. Neuvostoarmeija mahtava iski vastaan vyöryä purkka-armeijan ja vapaasta maastaan maksuksi kansa uhrasi miljoona sotilasta.<br/> <br/> Näin lyötiin hirveä hirmuvalta, sen teki armeija punainen. Ja armeijan voimana takana sen, seisoi rohkea neuvostokansa. 2019-05-13T08:29:04+03:00 https://peda.net/id/05f51cd4754 2018-10-22T19:43:31+03:00 <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1995/19950971" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Laki säätyjen erioikeuksien lakkauttamisesta<br/> <br/> </a><br/> <b>Käytännössä säätyvalta menetti merkitystään jo ennen, ja lakkasi olemasta eduskuntajärjestelmään siirryttäessä 1906.<br/> <br/> </b>Lait joita ei ole erikseen kumottu ovat kuitenkin voimassa, kuten voi nähdä oheisesta vuoden 1995 -säädöksestä, jossa <em>1700-luvulla(!) Ruotsin aikana</em> säädettyjä erioikeuksia vielä puretaan.<br/> <br/> <b>Laillisuusperiaatteen </b>kannattajat eli <b>perustuslailliset</b> sortovuosien aikaisessa Suomessa varmasti myös arvostaisivat tällaista lain kirjaimen mukaista etenemistä.<br/> <br/> Edelfetlin maalaus ja sen pohjalla oleva Vänrikki Stoolin Tarinoiden runo. Miten tulkitsisit tätä 1899 vuoden maalausta ja runoa tuon ajan <b>propagandana</b>?<br/> <br/> <img src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d1/Landsh%C3%B6vdingen_m%C3%A5lning_av_Albert_Edelfelt_1899.jpg/800px-Landsh%C3%B6vdingen_m%C3%A5lning_av_Albert_Edelfelt_1899.jpg"/><br/> <h3><em><b><em>&quot;Te voiton saitte. Teill on valta nyt,<br/> </em><em>siis minun tehkää, miten miellyttää.<br/> </em><em>Mut laki, ennen mua syntynyt,<br/> </em><em>myös jälkeheni jää.&quot;</em></b></em></h3> <br/> <br/> 2019-05-13T08:29:04+03:00 https://peda.net/id/05f5c29c754 2018-10-19T15:37:46+03:00 <b>Tutkielman laatua nostavat:</b><br/> <br/> <span>- Hyvin rajattu alue ja selvästi määritelty tutkimuskysymys. &quot;Millainen oli antiikin kreikkalaisten maailmankuva?&quot; &quot;Miten tiede kehittyi keskiajalla?&quot;</span><br/> <br/> <span>- Faktoja päätelmien tukena: väitteet perustellaan lähteiden avulla, olivat ne sitten historian tutkimuskirjallisuutta tai tutkitun ajan alkuperäislähteitä.</span><br/> <br/> <span>- Päätelmiä faktojen jatkoksi: tekstissä näkyy kirjoittajan oma ajattelu ja päättely. Historiantutkija saa ottaa kantaa faktoihin nojaten.</span><br/> <br/> <span>- Lähteiksi on hankittu muutakin kuin oppikirja tai google-haun ensimmäinen tulos.</span><br/> <br/> <span>- Kuvien, taiteen, tilastojen yms. käyttö lähteinä. Lähde voi olla periaatteessa mitä vaan.</span><br/> <br/> <span>- Kirjoittaja osaa käyttää historiallista mielikuvitusta, mutta toisaalta arvioida mistä asioista ei voi saada varmuutta. &quot;</span><em>Hauta-aarteiden perusteella voidaan päätellä esihistoriallisten ihmisten olleen uskonnollisia, mutta uskonnon tarkkaa sisältöä on mahdoton tietää ilman kirjallisia lähteitä&quot;.</em><br/> <br/> <span>- Pohdiskelu on kypsää:<span> </span></span><em>antiikin äidit hylkäsivät joskus vastasyntyneitään. Syitä tällaiselle toiminnalle ovat olleet x, y ja z, toisaalta lapsen hylkääminen lienee ollut tuonakin aikana tuskallista.</em><br/> <br/> <span>- Kerro aina syistä ja seurauksista ja taustalla vaikuttavista ilmiöistä sekä vertaa.</span><br/> <br/> <span>- Hyvä rakenne on usein johdanto + käsittely + loppupäätelmät</span><br/> <br/> <span>- Mikä tahansa muu ansio</span><br/> <br/> <b>Laatua heikentävät:</b><br/> <br/> <span>- Liian laaja, yleinen ja mitäänsanomaton aihe. &quot;Keskiaika&quot; tai &quot;Viljelyn historia&quot;</span><br/> <br/> <span>- Päätelmiä ilman faktoja, eli väittämät ovat mutuilua ilman faktojen tukea. </span><br/> <br/> <span>- Kamala kasa täysin turhaa faktapuuroa, esim.</span><em><span> </span>&quot;doorialainen kausi kesti xxxx-xxxx&quot;</em><span><span> </span>ja kirjoittajalla ei ole mitään hajua mitä doorialainen kausi tarkoittaa.</span><br/> <br/> <span>- Faktoja ilman päätelmiä, eli teksti on pelkkää lähteiden referointia. </span><br/> <br/> <span>- Käytettyjä käsitteitä ei ole määritelty tarkasti. &quot;Suomi voitti</span><em><span> </span>talvisodan hengellä(?)</em><span>&quot;</span><br/> <br/> <span>- Teksti on rakenteeltaan epäselvää ja hyppelevää.</span><br/> <br/> <span>- Pohdiskelu on epäkypsää:<span> </span></span><em>antiikin äidit hylkäsivät joskus vastasyntyneitään, vaikka tämä on väärin! He olivat tyhmiä tai julmia</em><span>.</span><br/> <br/> <span>- Mikä tahansa muu puute</span> 2019-05-13T08:29:04+03:00 https://peda.net/id/05f7eacc754 2018-10-08T14:27:16+03:00 <br/> Ilmari Kiannon romaanissa ja samannimisessä elokuvassa päähenkilöt uskaltavat käsi täristen vetää punaisen viivan ja antaa äänensä <span>soli-sali-rateille. Viivan vetäessään köyhästä kainuulaisesta tuleekin lopullisesti <b>kansalainen</b>.</span><br/> <br/> <a href="https://peda.net/p/Sivula/historia/hishe/ekjppv/3803858-jpg#top" title="3803858.jpg"><img src="https://peda.net/p/Sivula/historia/hishe/ekjppv/3803858-jpg:file/photo/95317c8d5380885c35299b21bf6f730d923149ea/3803858.jpg" alt="" title="3803858.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <br/> <br/> <a href="https://www.youtube.com/watch?v=nYk5Hb9h0BE" rel="nofollow ugc noopener">Punainen viiva -elokuvassa</a> esitetään vasemmistolainen agitaattori puhumassa innostavasti. Tämähän on <b>propagandaa</b>. <br/> <br/> Vuonna 1959 kuvattu elokuva ei kuitenkaan ole historiallinen lähde siitä ajasta, josta se kertoo. Sen sijaan elokuvan esitystapa voi olla propagandaa, joka kertoo <b>elokuvan oman ajan yhteiskunnasta (vuodesta 1959)</b>. Voiko elokuvan tulkita oman aikansa propagandaksi jos tarkastelemme kuinka siinä esitetään kiilusilmäinen agitaattori ja suoraselkäinen tolkun mies? 2019-05-13T08:29:04+03:00 https://peda.net/id/05f98ef4754 2018-10-03T11:20:17+03:00 <a href="http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/hi/hi3/3_saatyvallasta_kansanvaltaan/04_yhdistystoiminnan_maa" rel="nofollow ugc noopener">http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/hi/hi3/3_saatyvallasta_kansanvaltaan/04_yhdistystoiminnan_maa</a> 2019-05-13T08:29:04+03:00 https://peda.net/id/05fd7596754 2019-05-13T08:29:04+03:00 <div class="commentscountwrapper"><a href="https://peda.net/p/Sivula/historia/hishe/ilmoitustaulu/lttss#comments" class="commentscount">0 kommenttia</a></div> 2019-05-13T08:29:04+03:00 https://peda.net/id/05fe2a36754 2019-05-13T08:29:04+03:00 <div class="commentscountwrapper"><a href="https://peda.net/p/Sivula/historia/hishe/ilmoitustaulu/koskkk#comments" class="commentscount">0 kommenttia</a></div> 2019-05-13T08:29:04+03:00 https://peda.net/id/05febae6754 2019-05-13T08:29:04+03:00 <div class="commentscountwrapper"><a href="https://peda.net/p/Sivula/historia/hishe/ilmoitustaulu/9oleov#comments" class="commentscount">0 kommenttia</a></div> 2019-05-13T08:29:04+03:00 https://peda.net/id/0601cac4754 2019-05-13T08:29:04+03:00 <div class="commentscountwrapper"><a href="https://peda.net/p/Sivula/historia/hishe/ktjs#comments" class="commentscount">0 kommenttia</a></div> 2019-05-13T08:29:04+03:00