https://peda.net/id/05bb381254a 2024-08-07T13:44:28+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/05bbb28954a 2024-09-19T09:39:32+03:00 <p><strong class="editor red">JÄÄTIKÖT OVAT EROOSIOVOIMISTA VOIMAKKAIMPIA</strong></p> <p>Maapallon geologinen historia voidaan jakaa karkeasti ottaen </p> <ul> <li>kokonaan<span> </span><strong><span class="editor underline">jäättömiin vaiheisiin</span></strong>, jolloin maapallolla ei ole jäätiköitä</li> <li><strong></strong><strong><span class="editor underline">jääkausijaksoihin, jotka taas jaetaan</span></strong> <ul> <li><strong><span class="editor underline">1) jäätiköitymisiin (yleiskielessä jääkausi), jolloin jäätiköt kasvavat tai niitä on laajalla alueella.</span></strong></li> <li><strong><span class="editor underline">2) lämpökausiin (interglasiaalit), jolloin jäätiköitä on vain vähän.</span></strong></li> </ul> </li> <li>Nykyinen jääkausijakso alkoi 2,6 miljoonaa vuotta sitten, ja sen aikana on ollut useita jäätiköitymisiä ja lauhoja välikausia (interglasiaaleja). Viimeisin jäätiköityminen alkoi noin 115 000 vuotta sitten tämän kauden ja päättyi noin 10 000 vuotta sitten ja nyt elämme pitkän jääkausijakson lämpökautta.</li> <li>Suomessa on paljon jäätiköitymisten aiheuttamia pinnanmuotoja.</li> </ul> <p><strong><span class="editor underline"><br/> <span class="pn-code-cc-wrap"><a href="https://peda.net/p/hanna.numminen/gsp/l1jmm/l1m/j" title="jaatonvaihejaakausiaika.PNG"><img src="https://peda.net/p/hanna.hirvela/gsp322/l1jmm/l1m/jaatonvaihejaakausiaika.png:file/photo/8d13d6841891fee12ac33d6399f36cd05887a73e/jaatonvaihejaakausiaika.PNG" alt="" title="jaatonvaihejaakausiaika.PNG" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> </span></strong></p> <p>Kuva: jäättömät vaiheet ja vaaleansiniset jääkausivaiheet</p> <ul> <li><strong><span class="editor underline">Jäätikkö<span> </span></span></strong>on ylivuotista kovettunutta lunta eli, jos lumet eivät ehdi sulaa kesällä esim. vuoren rinteellä olevaan kuoppaan voi kertyä sulamatonta lunta, joista alkaa kertyä jäätikkö. Kun jäätä kertyy tarpeeksi paksulti, sen alaosa vettyy paineessa ja jäätikkö voi alkaa virrata<span> </span><span class="editor underline"><b>laaksojäätikkönä</b></span>. Erilliset laaksojäätiköt yhdistyvät tuhansien vuosien kuluessa<span class="editor underline"><b><span> </span>mannerjäätiköksi.</b></span> </li> </ul> <p><strong><span class="editor underline"><br/> <strong class="editor red">A) JÄÄTIKÖIDEN ETENEMISEN<span> AIHEUTTAMIA MUODOSTELMIA </span></strong><br/> </span></strong></p> <ul> <li>(kulutusmuodostumat) kuluttaa<span> </span><strong><span class="editor underline">u- laaksoja, riippuvia laaksoja, onsiloja, silokallioita, kouruja ja uurteita.</span></strong>kuljettaa<span> </span><strong><span class="editor underline">siirtolohkareita ja moreenia</span></strong></li> <li>(kasausmuodostumat) kasaa<span> </span><strong><span class="editor underline">reunamoreeneja</span></strong><span class="editor underline"> ja<span> </span><b>drumliineja</b></span></li> </ul> <p><strong class="editor red"><span class="editor underline"><b>B) JÄÄTIKÖIDEN SULAMISESTA AIHEUTTAMIA KULUTUSMUODOSTELMIA</b></span></strong><span> </span><span> Näitä syntyy koko ajan, koska jäätiköt aina hieman sulavat kesäisin, mutta etenkin sulavesi kuluttaa jäätiköitymiskauden lopulla): </span></p> <ul> <li>kuluttivat<span> </span><strong><span class="editor underline">hiidenkirnuja</span>, suppia ja pyöristivät kiviainesta</strong> </li> </ul> <p><strong><span class="editor underline"><b><strong class="editor red">C) JÄÄTIKÖIDEN SULAMISVESIVIRTOJEN AIHEUTTAMIA KASAUSMUODOSTELMIA</strong> </b><span>(Näitä syntyy aina, koska jäätiköt aina hieman sulavat kesäisin, mutta etenkin jäätiköitymiskauden lopulla): </span><br/> </span></strong></p> <ul> <li>kasasivat<span> </span><strong><span class="editor underline">harjuja, sandureita</span></strong><span class="editor underline"><span> </span>(kuivalle maalle syntynyt delta),<span> </span><b>deltoja eli suistoja ja lustosavikoita</b></span> <ul> <li> Delta eli jäätikköjokisuisto muodostui jäätikköjoen päättyessä mereen, sandur silloin kun jäätikköjoki päättyi kuivalle maalle. </li> </ul> </li> <li>Jos jäätikön reuna pysähtyy vuosisadoiksi samaan paikkaan, ehtii reunamoreenin päälle kerrostua sulamisvesivirtojen kasaamaa lajittunutta ainesta. Näitä suuria vallimaisia jäätikön reunan suuntaisia mäkiä kutsutaan<span> </span><b><span class="editor underline">reunamuodostumiksi (esim. Salpausselät 1 2 ja 3) </span></b></li> </ul> <p><strong><span class="editor underline"><strong class="editor red"><b><span>MAANKOHOAMINEN</span></b></strong><br/> </span></strong></p> <ul> <li>Viimeisimmän jäätiköitymisen (Veiksel) paksu jäämassa painoa litosfäärilaattaa lommolle. Jään sulettua laatta alkaa kohota alkuperäiseen asentoon, mitä kutsutaan maankohoamiseksi. <ul> <li>Rannikoilla tämä siirtää rantaviivaa kauemmas merelle ja veden alta voi paljastuu matalaa<span> </span><b>maankohoamisrantaa, silokallioita</b><span> </span>(luotoja) ja yhdensuuntaisia reunamoreenivalleja:<span> </span><b>De Geer-moreenit. -&gt; Porissa Makholmassa</b></li> </ul> </li> </ul> <p> </p> <p><b>USEIN TOISTUVA TEHTÄVÄTYYPPI EKSOGEENISISTÄ ILMIÖISTÄ ON KUVA- JA KARTTATULKINTA. SILLOIN PITÄÄ OSATA SELITTÄÄ MUODOSTUMAN SYNTY SEKÄ TUNNISTAA JA NIMETÄ SE KUVASTA. OPPIKIRJAN KUVAT KANNATTAA KATSOA TARKKAAN! MYÖSKIN KARTALTA ON HYVÄ HARJOITELLA TUNNISTAMAAN ESIMERKIKSI HARJU, REUNAMOREENI, SUISTO.</b></p> 2024-08-07T13:44:28+03:00