https://peda.net/id/05b37a8e54a 2024-08-07T13:44:28+03:00 https://peda.net/:static/532/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/ccb20dc873f 2024-09-16T10:46:35+03:00 <dl><dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/hanna.hirvela/gsp322/l9rje/eksogeenisetprosessit-kuvia/i202409161052472#top" title="dover.png"><img src="https://peda.net/p/hanna.hirvela/gsp322/l9rje/eksogeenisetprosessit-kuvia/i202409161052472:file/thumbnail/0b3ec833a53d7f9d7da467cb03b36372b83ec231/dover.png" alt="" title="dover.png" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>dover.png</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/hanna.hirvela/gsp322/l9rje/eksogeenisetprosessit-kuvia/i20240916105247#top" title="muodostumaH.png"><img src="https://peda.net/p/hanna.hirvela/gsp322/l9rje/eksogeenisetprosessit-kuvia/i20240916105247:file/thumbnail/9153a522aac8726957536e5246f66fe748f27c90/muodostumaH.png" alt="" title="muodostumaH.png" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>muodostumaH.png</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/hanna.hirvela/gsp322/l9rje/eksogeenisetprosessit-kuvia/i202409161048163#top" title="tippukiviä.png"><img src="https://peda.net/p/hanna.hirvela/gsp322/l9rje/eksogeenisetprosessit-kuvia/i202409161048163:file/thumbnail/25d305ea3e74173fbb5c27eebf6805896d7d9924/tippukivi%C3%A4.png" alt="" title="tippukiviä.png" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>tippukiviä.png</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/hanna.hirvela/gsp322/l9rje/eksogeenisetprosessit-kuvia/i202409161048162#top" title="rakkakivikko.png"><img src="https://peda.net/p/hanna.hirvela/gsp322/l9rje/eksogeenisetprosessit-kuvia/i202409161048162:file/thumbnail/115d32bb488b56182352ab2fe98bd2b9ff5dad64/rakkakivikko.png" alt="" title="rakkakivikko.png" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>rakkakivikko.png</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/hanna.hirvela/gsp322/l9rje/eksogeenisetprosessit-kuvia/i20240916104816#top" title="muodostumaB.JPG"><img src="https://peda.net/p/hanna.hirvela/gsp322/l9rje/eksogeenisetprosessit-kuvia/i20240916104816:file/thumbnail/4a6379fd93623f73c4805b0d5652916098434672/muodostumaB.JPG" alt="" title="muodostumaB.JPG" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>muodostumaB.JPG</dd> </dl> 2024-09-16T10:46:35+03:00 https://peda.net/id/05b3e21d54a 2021-01-14T15:30:09+02:00 <a href="https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/" rel="nofollow ugc noopener">https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/</a> 2024-08-07T13:44:28+03:00 https://peda.net/id/05b5ab1254a 2024-09-16T10:54:43+03:00 <h1>EKSOGEENISET TAPAHTUMAT: rapautuminen ja eroosio </h1> <p><strong><span class="editor underline">RAPAUTUMINEN</span></strong></p> <p>tarkoittaa kallioperän särkymistä pienempiin osiin eri raekokoihin: irtokiviksi, soraksi jne. </p> <ul> <li><b>Mekaaninen rapautuminen</b> <ul> <li>lämpörapautuminen, kuiva ja kuuma ilmasto</li> <li>pakkasrapautuminen, kylmä ja kostea</li> <li>muodostelmia: tunturien rakkakivikot </li> </ul> </li> </ul> <ul> <li><b>Kemiallinen rapautuminen</b> <ul> <li>vesi ja siihen liuenneet aineet liuottavat kiveä.</li> <li>Yleisintä kuumissa ja kosteissa ilmastoissa ja kalkkikivialueilla</li> <li>muodostelmia: karstimaat, doliinit, polkeet ja tippukiviluolat</li> </ul> </li> </ul> <ul> <li><b>Eloperäinen rapautuminen</b> <ul> <li>juurten tunkeutuminen kallioperän rakoihin ja lahoavien kasvien osien humushappojen syövyttävä vaikutus</li> <li>muodostelmia: <em>joskus asfaltissa näkyy esiin punkevia juuria, kestopäällysteen vauriot. Kalliossa valmiina oleviin railoihin voivat juuret tunkeutua ja lisätä rapautumista.</em></li> </ul> </li> </ul> <ul> <li><b>Suolarapautuminen</b> <ul> <li>Kiven raoissa oleva suolainen vesi haihtuu ja jäljelle jäänyt suola kiteytyy ja rikkoo kiveä. </li> <li>muodostelmia: <em>merten rantakallioissa, kivissä halkeamia ja pirstoutumista varsinkin pehmeissä kivilajeissa. </em></li> </ul> </li> </ul> <p><strong><span class="editor underline">EROOSIO</span></strong> </p> <p><span class="editor underline"><b>Eroosio on maanpinnan kulumista ja kulkeutumista pois jonkin eroosiovoiman ansioista</b></span>: <b>tuuli, vesi (virtaava vesi eli joet, aallot ja jääkansi (rantavoimat), jäätiköt</b> ja painovoima. Eroosiovoimiin ja niiden johdosta liittyviin muodostelmiin liittyy kolme K:ta:  KULUTUS, KULJETUS JA KASAUS.</p> <h2><strong>MASSALIIKUNNOT</strong> </h2> <ul> <li>Kallioperän rikkonaisuus, rinteiden jyrkkyys ja kasvipeitteen puuttuminen edesauttavat massaliikuntoja.</li> </ul> <ul> <li>Maa- ja kiviaineksen liikkumista alaspäin <strong><span class="editor underline">PAINOVOIMAN ansiosta.</span></strong> <ul> <li><strong><span class="editor underline">maanvieremät tai vyöryt</span></strong></li> <li><strong><span class="editor underline">kivivyöryt</span></strong></li> <li><strong><span class="editor underline">mutavyöryt</span></strong> tai muravyöryt (liejua, soraa, kiviä)</li> <li><strong><span class="editor underline">lumivyöryt eli laviinit</span></strong> <ul> <li><strong><span class="editor underline">irtolumivyöry</span></strong></li> <li><strong><span class="editor underline">laattalumivyöry</span></strong> </li> </ul> </li> </ul> </li> </ul> <h2><strong>TUULI</strong> </h2> <ul> <li>Tehokas kasvittomilla alueilla ja rannikoilla</li> <li>kuluttaa kallioita hiekkapuhaltamalla esim. <strong><span class="editor underline">sienikallioiksi</span></strong></li> <li>voi kuljettaa vain hiekkaa tai sitä hienompaa ainesta</li> <li>kasaa niistä <strong><span class="editor underline">lössejä ja dyynejä.</span></strong> </li> </ul> <p><strong><span class="editor underline">VIRTAAVA VESI</span></strong> </p> <ul> <li>Maanpinnan korkeuserot ja painovoima saavat pintaveden virtaamaan korkeilta alueilta kohti meriä</li> <li>kulutusmuodostelmat: <ul> <li>pohjaeroosio varsinkin jyrkillä alueilla yleensä jokien<b><span class="editor underline"> yläjuoksulla</span></b> ----<b> v- uomat ( v-laaksot).</b> Kuivissa ilmastoissa V- uomista saattaa tulla suorareunaisia <span class="editor underline"><b>kanjoneita</b></span>, kun sadevesi ei kuluta rinteitä loivemmiksi. </li> <li>sivueroosio loivilla alueilla yleensä jokien alajuoksulla-----<b> meanderit (mutkat) ja makkarajärvet </b></li> </ul> </li> </ul> <ul> <li>kuljettaa <ul> <li>raahaa kiviä, soraa ja hiekkaa pienemmät ainekset liettyneenä kasautuvat vasta virtauksen melkein pysähtyessä</li> </ul> </li> </ul> <ul> <li>kasaus, sillä veden virtauksen hidastuessa aines laskeutuu lajittuneena raekoon mukaan pohjaan <ul> <li><b>suvannot ja särkät</b></li> <li><b>tulvatasangot</b></li> <li><b>suisto eli delta syntyy jokisuulle</b></li> </ul> </li> </ul> <p><strong><span class="editor underline">AALLOKKO (+ jääkansi = rantavoimat muokkaavat rantoja</span></strong><span class="editor underline"><b>)</b></span> </p> <ul> <li>Tuulet synnyttävät aaltoja, joissa vesi pyörii ympyrän muotoista rataa aallonpohjan ja harjan välillä. <ul> <li>kuluttaa <b>rantatörmiä. </b>Jos alueella on voimakas vuorivesi-ilmiö, törmät saatavat olla erittäin korkeita.</li> <li>kuljettaa ja kasaa <b>rantatasanteita, rantakivikoita, särkkiä ja jyrkänpartaita.</b></li> </ul> </li> </ul> 2024-08-07T13:44:28+03:00