https://peda.net/id/05a6ed1e54a 2024-08-07T13:44:28+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/05a92f4154a 2021-01-11T11:50:42+02:00 <h1><span class="editor underline">1) MAAPERÄ JA MAANNOKSET<strong> </strong></span></h1> <ul> <li><strong><em>Maapallolla ilmastoalueet, kasvillisuusalueet ja maannosalueet ovat yhteydessä toisiinsa. </em></strong></li> <li>Ilmastoalueilla on omat maannoksensa, jonka kehittymiseen vaikuttavat <span class="editor underline"><b> ilmaston lisäksi kasvillisuus ja sekä maa- ja kallioperä</b></span>.</li> </ul> <ul> <li><b><span>MAANKAMARA = MAAPERÄ + KALLIOPERÄ:</span></b></li> <li><b><span class="editor underline">Maaperällä</span></b> tarkoitetaan kallioperän päällä olevaa rapautunutta, irtainta ainesta. Siinä olevia irtaimia maa-aineita kutsutaan maalajeiksi.</li> <li><span class="editor underline"><b>Maalajit</b> </span>luokitellaan:  <ul> <li><span class="editor underline">1) kivennäismaalajeihin</span> <ul> <li><span class="editor underline">lajittumattomissa maalajeissa on raekoot sekaisin, esim. moreeni</span></li> <li><span class="editor underline">lajittuneissa maalajeissa on tietty raekoko, esim. sora, hiekka, savi</span></li> </ul> </li> <li><span class="editor underline">2) eloperäisiin </span>maalajeihin, joissa on mukuna eloperäistä ainesta, humusta <ul> <li>esim. turve, multa, lieju</li> </ul> </li> </ul> </li> </ul> <ul> <li><b><span class="editor underline">Maannos</span></b> on maaperän osa eli sen pintaan kehittynyt kerroksellinen rakenne. Se on kehittynyt ajan kuluessa ilmaston, kasvillisuuden, eläinten ja muiden maaperässä olevien hajottajien yhteisvaikutuksesta.</li> <li>Maannoksen kerrokset syntyvät, kun maaperässä ylös- tai alaspäin kulkeva vesi liuottaa maaperästä suoloja (joista monet ovat kasvien ravinteita) ja kuljettaa niitä mukanaan toiseen kerrokseen.</li> <li>Suoloja poistuu huuhtoutumiskerroksesta ja kertyy rikastumiskerrokseen. </li> </ul> <ul> <li>Tärkeimmät maannostyypit: <ul> <li><strong><span class="editor underline">podsoli</span></strong> – havumetsä</li> <li><strong><span class="editor underline">mustamulta</span></strong>- lauhkean ilmaston arot</li> <li><strong><span class="editor underline">latosoli</span></strong> – trooppisen ilmaston kasvillisuusvyöhykkeet eli sademetsät ja savannit</li> </ul> </li> </ul> <h3><span class="editor underline"><b>2) KASVILLISUUSALUEET</b></span></h3> <ul> <li>Alueen kasvillisuuteen vaikuttavat <strong><span class="editor underline">ilmasto ja maaperä.</span></strong> </li> </ul> <ul> <li><strong><span class="editor underline">Biomilla </span></strong>tarkoitetaan suurekosysteemiä, joka käsittää laajan alueen ilmaston, maaperän, kasvillisuuden ja muun eliöstön muodostaman kokonaisuuden. <ul> <li>Koska kasvillisuus on biomien näkyvin osa, puhutaan yleensä <strong><span class="editor underline">kasvillisuusalueista, jolla siis tarkoitetaan vain alueella olevia kasveja.</span></strong>. </li> </ul> </li> </ul> <ul> <li><strong> </strong><span class="editor underline"><b>Trooppisilla alueilla</b></span> sademäärät pienenevät päiväntasaajalta poispäin mentäessä. <strong><span class="editor underline">Sademetsistä </span></strong>siirrytään <strong><span class="editor underline">savannien </span></strong>kautta lähes kasvittomille <strong><span class="editor underline">aavikoille. Monsuunialueilla</span> </strong><b></b>on savannien tilalla usein <strong><span class="editor underline">monsuunimetsää, </span></strong>koska ilmasto on kosteampi.</li> </ul> <ul> <li><span class="editor underline"><b>Subtrooppisten alueiden</b></span> länsirannikoilla on kuiviin kesiin sopeutunutta <strong><span class="editor underline">nahkealehtistä kasvillisuutta,</span></strong> itärannikolla <strong><span class="editor underline">ikivihreitä lehtimetsiä</span></strong>. </li> </ul> <ul> <li><strong> </strong><span class="editor underline"><b>Lauhkean vyöhykkeen</b></span> sateisimmilla alueilla on <strong><span class="editor underline">lehtimetsiä ja havumetsiä on </span></strong>mantereiden kuivissa sisäosissa.</li> </ul> <ul> <li><strong> </strong><span class="editor underline"><b>Kylmällä vyöhykkeellä</b> </span>ja korkealla vuoristossa on puutonta <strong><span class="editor underline">tundrakasvillisuutta ja tietenkin kasvittomia jäätiköitä.</span></strong></li> </ul> <br/> Rain Forests<br/> <br/> <a href="https://www.youtube.com/watch?v=3vijLre760w&amp;t=22s" rel="nofollow ugc noopener">https://www.youtube.com/watch?v=3vijLre760w&amp;t=22s</a><br/> <p> </p> <p> </p> 2024-08-07T13:44:28+03:00 https://peda.net/id/05a9a42c54a 2024-08-07T13:44:28+03:00 <dl><dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/hanna.hirvela/gsp322/l7mmjk/mmmk/i20240904094449#top" title="kasvillisuusalueettyhja.JPG"><img src="https://peda.net/p/hanna.hirvela/gsp322/l7mmjk/mmmk/i20240904094449:file/thumbnail/a4ee9eb3a1dc2348245f79453164a1159e61bfa5/kasvillisuusalueettyhja.JPG" alt="" title="kasvillisuusalueettyhja.JPG" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>kasvillisuusalueettyhja.JPG</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/hanna.hirvela/gsp322/l7mmjk/mmmk/m2#top" title="maannoksetsuomessa.PNG"><img src="https://peda.net/p/hanna.hirvela/gsp322/l7mmjk/mmmk/m2:file/thumbnail/f2a1cc2c9d6435e80fbe6ea5d4b196835184f123/maannoksetsuomessa.PNG" alt="" title="maannoksetsuomessa.PNG" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>maannoksetsuomessa.PNG</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/hanna.hirvela/gsp322/l7mmjk/mmmk/m#top" title="maannoskerrokset.PNG"><img src="https://peda.net/p/hanna.hirvela/gsp322/l7mmjk/mmmk/m:file/thumbnail/34a8171212b550626193660fde370ecd90a5358c/maannoskerrokset.PNG" alt="" title="maannoskerrokset.PNG" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>maannoskerrokset.PNG</dd> </dl> 2024-08-07T13:44:28+03:00