https://peda.net/id/05933fd954a 2024-08-07T13:44:28+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/0594335554a 2024-08-07T13:44:28+03:00 <dl><dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/hanna.hirvela/gsp322/l4vksjm/kuvia-vesikehasta/i20231213104502#top" title="suurimmataavikot.png"><img src="https://peda.net/p/hanna.hirvela/gsp322/l4vksjm/kuvia-vesikehasta/i20231213104502:file/thumbnail/538bc3c4f7869335ae2e1232f40cb413ee80a4ea/suurimmataavikot.png" alt="" title="suurimmataavikot.png" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>suurimmataavikot.png</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/hanna.hirvela/gsp322/l4vksjm/kuvia-vesikehasta/i20231213104335b#top" title="pintamerivirrat.png"><img src="https://peda.net/p/hanna.hirvela/gsp322/l4vksjm/kuvia-vesikehasta/i20231213104335b:file/thumbnail/3b5f69d684793834baa77b5515dbd73ef457e1c2/pintamerivirrat.png" alt="" title="pintamerivirrat.png" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>pintamerivirrat.png</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/hanna.hirvela/gsp322/l4vksjm/kuvia-vesikehasta/i202312131043353#top" title="merivirrattyhjäjasateidenjakautuminen.png"><img src="https://peda.net/p/hanna.hirvela/gsp322/l4vksjm/kuvia-vesikehasta/i202312131043353:file/thumbnail/639409f46f5fa173695432d520402e8bc7756a47/merivirrattyhj%C3%A4jasateidenjakautuminen.png" alt="" title="merivirrattyhjäjasateidenjakautuminen.png" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>merivirrattyhjäjasateidenjakautuminen.png</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/hanna.hirvela/gsp322/l4vksjm/kuvia-vesikehasta/i202312131043352#top" title="ilmio1b.JPG"><img src="https://peda.net/p/hanna.hirvela/gsp322/l4vksjm/kuvia-vesikehasta/i202312131043352:file/thumbnail/69f96d227af7bf6ba7ba8ee0b665a933b604c99e/ilmio1b.JPG" alt="" title="ilmio1b.JPG" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>ilmio1b.JPG</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/hanna.hirvela/gsp322/l4vksjm/kuvia-vesikehasta/i20231213104335#top" title="merivirratkertaus.JPG"><img src="https://peda.net/p/hanna.hirvela/gsp322/l4vksjm/kuvia-vesikehasta/i20231213104335:file/thumbnail/b136d91c5f40babaa5d8fbc5215176d3d470cacd/merivirratkertaus.JPG" alt="" title="merivirratkertaus.JPG" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>merivirratkertaus.JPG</dd> </dl> 2024-08-07T13:44:28+03:00 https://peda.net/id/0597a8d454a 2024-08-21T14:19:03+03:00 <p><strong><span class="editor underline">VESIKEHÄ (hydrosfääri)</span></strong></p> <ul> <li><em>Mikä mahtaa olla maapallon sateisin paikka ja miksi?</em></li> <li><em>Entä kuivin ja miksi?</em><em> </em></li> </ul> <a href="https://www.youtube.com/watch?v=RjsThobgq7Q" rel="nofollow ugc noopener">https://www.youtube.com/watch?v=RjsThobgq7Q</a><br/> <ul> <li>Maapallon vesivarastojen määrä on lähes vakio, mutta vesivarastojen osuuksissa voi ajan mittaan tapahtua suhteellisia muutoksia <ul> <li>suolainen vesi noin 97%</li> <li>makea vesi noin 3% <ul> <li>jäätiköt ja pysyvä lumi</li> <li>pohjavesi</li> <li>järvet ja joet</li> <li>ilmakehän vesi </li> </ul> </li> </ul> </li> </ul> <strong><b><span class="editor underline">Veden (hydrologinen) kierto</span></b> (kuva s.35)</strong> <ul> <li>Auringon lämpöenergian ja Maan painovoiman ylläpitämää veden kiertoa ilmakehässä, maaperässä ja vesistöissä</li> <li>Lämpö haihduttaa vettä vesihöyryksi</li> <li>Veden olomuodon muutokset vapauttavat (<strong>piilevä lämpö</strong>) ja sitovat lämpöenergiaa, millä on suuri merkitys maapallon lämpöoloihin. (kuva s.35 )</li> <li>makea vesi on ihmiskunnan elinehto ja etenkin pohjaveden synty on turvattava. </li> </ul> <br/> <a href="https://peda.net/p/hanna.hirvela/gsp322/l4vksjm/ml4/v#top" title="vedenkiertokulku.PNG"><img src="https://peda.net/p/hanna.hirvela/gsp322/l4vksjm/ml4/v:file/photo/14d13b2b58833ebc85d9f67615d5fc34807fe2b7/vedenkiertokulku.PNG" alt="" title="vedenkiertokulku.PNG" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <p><strong><span class="editor underline">MANNERTEN VEDET</span></strong></p> <ul> <li><strong>pohjavedet </strong></li> </ul> <ol> <li>Kuinka pohjavesi syntyy?</li> <li>Mitä etua pohjavedessä on verrattuna muihin makean veden lähteisiin</li> <li>Mikä on Suomen pohjavesitilanne?</li> <li>Miksi pohjaveden puhtaudesta ollaan erityisen huolissaan?</li> <li><span class="editor underline">vajovesi, salpavesi, orsivesi</span></li> </ol> <a href="https://peda.net/p/hanna.hirvela/gsp322/l4vksjm/ml4/pohjavesi-png#top" title="pohjavesi.PNG"><img src="https://peda.net/p/hanna.hirvela/gsp322/l4vksjm/ml4/pohjavesi-png:file/photo/f11be563cbfdf71bdcb8964baca26c42de6e6452/pohjavesi.PNG" alt="" title="pohjavesi.PNG" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <ul> <li><strong>pintavedet (järvet ja joet) </strong> <ul> <li><b>makean veden varastoista muista myös: jäätiköt </b></li> </ul> </li> </ul> <strong><span class="editor underline">Sade</span></strong> syntyy, kun suhteellinen ilmankosteus on 100% (vrt. absoluuttinen ilmankosteus) ja on tarpeeksi tiivistymisytimiä <ul> <li>ilman täytyy jäähtyä, jotta kastepiste saavutetaan.</li> <li>Ilma jäähtyy yleensä ilmamassojen kohotessa (noin 1 Celsiusastetta/ 100m) , mikä voi tapahtua kolmesta syystä: </li> </ul> <ul> <li> <ul> <li>ilmamassa kohoaa lämmettyään …….<strong><span class="editor underline">konvektiosateet</span></strong></li> <li>ilmamassa kohoaa kohdatessaan rannikon tai vuoriston…….<strong><span class="editor underline">orografiset sateet</span></strong></li> <li>ilmamassa kohoaa eri lämpöisten ilmarintamien kohdatessa…..<strong><span class="editor underline">rintamasateet</span> </strong> liikkuvat matalapaineet</li> </ul> </li> </ul> <p> <span class="editor underline"><b>Maapallon sateiset ja kuivat alueet</b></span></p> <ul> <li><b><span class="editor underline">Sateisia alueita ovat zeniittisateiden alueet päiväntasaajan lähellä ja useat monsuuni-ilmaston alueet ja lämpimien merivirtojen läheisyydessä olevat rannikot.</span></b> <ul> <li>Kun vuotuinen sademäärä <span class="editor underline">ylittää 2500 mm/ a, kyse on sateisesta alueesta </span>esimerkiksi Llro Kolumbian sademäärä 13 300 mm/ vuodessa.</li> </ul> </li> </ul> <ul> <li><b><strong><span class="editor underline">Kuivat eli aridit alueet</span></strong> ovat napa-alueiden ja hepoasteiden pysyvillä korkeapainealueilla, sekä vuoristojen takana ja mantereiden keskiosissa ja kylmien merivirtojen läheisyydessä olevilla rannikoilla.</b> <span class="editor underline">Kun vuotuinen sademäärä jää alle 250 mm/vuosi kyse on kuivasta ilmastosta </span>esimerkiksi Chilen Arica on maailman kuivin asutuut paikka ja sen vuotuinen sademäärä on vain 0,8 mm /vuodessa.</li> <li>Suomi: Suomen ilmasto on sen verran viileää, että haihdunta on meillä pienempää kuin sadanta, joten vaikka <strong><span class="editor underline">meillä sataa vain 500-600 mm /vuodessa,</span></strong> vedestä ei juuri ole pulaa.</li> </ul> <br/> <p><b><span><span class="editor underline">MERET </span><br/> </span></b></p> <ul> <li><b>valtameret:</b> Tyynimeri, Atlantti, Intian valtameri, Eteläinen jäämeri Pohjoinen jäämeri</li> <li><b>sivumeret</b>:</li> </ul> <ol> <li> <ol> <li>välimeret: esim. Välmeri</li> <li>reunameret: esim. Pohjanmeri</li> <li>sisämeret: esim. Itämeri</li> </ol> </li> </ol> <p><b><span> </span></b></p> <p> <b><span class="editor underline">MERIVIRRAT</span></b></p> <ul> <li>pintaveden virtauksia, joiden syvyys on yleensä noin 100m ja leveys voi olla satoja kilometrejä.</li> <li>Syynä planetaariset tuulet, Coriolisilmiö, veden tiheyserot (lämpötila ja suolaisuus)</li> <li>luokitellaan lämpimiin ja kylmiin <ul> <li>lämpimät merivirrat, esim. <ul> <li>lämmittävät rannikkoa varsinkin talvella ja lisäävät sateita.</li> </ul> </li> <li>kylmät merivirrat, esim. <ul> <li>viilentävät rannikkoa kesällä</li> <li>aiheuttavat kuivuutta rannikolla, esim. Perunvirta</li> <li>kummuttaa ravinteita pohjasta merten ravintoketjulle ja näin ollen kylmien merivirtoja mannerrinteet ovat yleensä hyviä kalastusalueita.</li> </ul> </li> </ul> </li> </ul> <p><span class="editor underline"><b> MERIVEDEN PYSTYVIRTAUKSET</b></span></p> <ul> <li>merivesi liikkuu pystysuoraan joko alas pohjaa kohti tai ylös pintaa kohti <ul> <li>Pintaveden tiheyden kasvaessa se alkaa painua alas <ul> <li>Golfvirran pumppu sijaitsee Grönlannin itäpuolella, jossa vettä vajoaa pohjaa kohti, on veden jäätymisestä johtuvaa (veden suolapitoisuus nousee pintaosissa, kun vain liotin jäätyy).</li> </ul> </li> <li>jos tuuli puhaltaa pintavettä pois rannikolta, tilalle kumpuaa vettä ylöspäin syvemmältä: <span class="editor underline">kumpuaminen.</span></li> </ul> </li> </ul> <a href="https://yle.fi/a/74-20062791" rel="nofollow ugc noopener">https://yle.fi/a/74-20062791</a><br/> <p> </p> 2024-08-07T13:44:28+03:00