18. Uhanalaisia lajeja

Luvun sisällys

2018-12-24T11:18:08+02:00

18.1 Mitä uhanalaisella lajilla tarkoitetaan?
18.2 Mystinen ankerias
18.3 Saimaannorppa on uhanalainen
18.4 Monet vieraslajit ovat haitallisia

18.1 Mitä uhanalaisella lajilla tarkoitetaan?

2018-08-23T12:25:50+03:00

Monissa tilanteissa puhutaan uhanalaisista lajeista ja niiden suojelun tarpeesta. Uhanalaisuudella tarkoitetaan lajin todennäköisyyttä kadota eli kuolla sukupuuttoon. Tämän vuoksi lajien suojelemiseksi on tehtävä suojelutoimenpiteitä. Useimmiten lajien uhanalaisuus johtuu ihmisestä.

Uhanalaisuutta voidaan tarkastella usealla eri tasolla. Kun tarkastellaan jonkin lajin uhanalaisuutta maailmanlaajuisesti, tarkastellaan lajin todennäköisyyttä kadota kokonaan. Sukupuutolla tarkoitetaan siis sitä, että tietyn lajin kaikki yksilöt kuolevat. Tällainen tapahtuma on peruuttamaton.

Toinen yleinen tapa on tarkastella lajeja tietyn valtion osalta. Suomessa on yli 2 000 lajia, joiden säilyminen Suomessa on vaarantunut eli ne ovat uhanalaisia. Valtaosa uhanalaisiksi luokitelluista lajeista elääkin metsissä. Vesiympäristössä elää yli sata uhanalaista lajia. Alla on kuvattu kahden vesiympäristössä elävän lajin, ankeriaan ja saimaannorpan uhanalaisuuden syitä.

Suomen punainen lista

Alli on yksi uhanalaisista vesilintulajeista.

18.2 Mystinen ankerias

2018-08-23T12:31:46+03:00

Ankerias (Anguilla anguila) on yksi mystisimmistä Suomessa tavattavista kalalajeista. Se on maailmanlaajuisesti äärimmäisen uhanalainen laji.

Ankeriaan elintavat ovat monelta osin mystiset, eikä niistä tiedetä riittävästi. Ankerias elää järvissä ja joissa. Se käyttää ravinnoksi muun muassa kaloja ja rapuja.

Ankerias on vaelluskala. Kun se on kasvanut isoksi, se lähtee kutuvaellukselle. Se laskeutuu jokia pitkin mereen. Meressä se aloittaa vaelluksen. Nykyisen tiedon perusteella vaellus suuntautuu kauas, Atlantin toiselle puolelle Sargassomerelle. Lajin oletetaan lisääntyvän siellä.

Sargassomerellä kehittyneet toukat kulkeutuvat Golf-virran mukana kohti Eurooppaa. Lopulta poikaset kasvavat niin sanotuiksi lasiankeriaiksi, jotka nousevat jokia pitkin sisävesiin. Nämä lasiankeriaat kasvavat ja muuttuvat vähitellen meille tutuiksi ankeriaiksi.

Ankerias on pitkäikäinen laji, ja se saattaakin elää sisävesissä usean vuosikymmenen ajan ennen vaellusta mereen.

Pääasiallinen syy ankeriaan uhanalaisuuteen on vesistöjen rakentaminen vesivoimakäyttöön. Ankeriaat vaativat vapaan nousuyhteyden merestä sisävesiin. Esimerkiksi Suomessa tämä ongelma yritetään kiertää tuomalla maahan Länsi-Euroopan joista pyydettyjä lasiankeriaita. Suomessa lajia istutetaankin monin paikoin.

Lajia pidetään Suomessa kuitenkin kalastettavana lajina, eikä sen pyyntiä säädellä lainkaan. Vesiin rakennetut voimalaitokset muodostavat esteen myös kutuvaellukselle lähteville ankeriaille. Ankeriaat eivät useinkaan pysty ohittamaan patoa vaan kulkeutuvat voimalaitoksen turbiineihin, jotka tappavat suurimman osan ankeriaista.

Ankeriaan suojelu on haastavaa, sillä se vaatisi laajemman parannuksen vesivoimaloihin. Vesivoimaloiden yhteyteen tulisikin rakentaa kalatiet, joita pitkin kalat pystyvät ohittamaan voimalaitoksen. Toinen haaste on ankeriaan kalastuksen säätely. Vaikka ankerias on äärimmäisen uhanalainen laji, on se myös monien ihmisten herkkua. Tämän vuoksi sitä kalastetaankin monissa Euroopan maissa suuria määriä.

Ankerias on pyydystetty Italiassa.

18.3 Saimaannorppa on uhanalainen

2018-06-25T13:38:54+03:00

Saimaannorppa on rauhoitettu, äärimmäisen uhanalainen hylje. Se on Itämeren norpan alalaji. Se on monille tuttu suomalaisen luonnonsuojelun symboli.

Saimaannorppa esiintyy maailmassa vain Suomen Saimaassa ja siihen yhteydessä olevissa järvissä. Laji jäi eristyksiin viimeisimmän jääkauden jälkeen Saimaan vesialueisiin, kun maankohoamisen myötä Saimaasta tuli järvi.

Saimaannorppia lasketaan olevan jäljellä vain 380 yksilöä. Vaikka jokainen naaras saisi vuosittain poikasen eli kuutin, ei kannan kasvu olisi kovin nopeaa. Saimaannorppa saavuttaa sukukypsyyden vasta 4–5 vuoden iässä. Emo voi saada enintään yhden jälkeläisen vuodessa. Keväisin syntyy vain noin 80 elävää pikkunorppaa eli kuuttia.

Saimaannorpan suurin uhka on ihminen. Lisääntyvien yksilöiden määrä on pieni ja poikasten kuolleisuus suuri. Kuolleina löytyneistä alle yksivuotiasta norpista lähes kaikki kuolevat verkkoihin. Kuutille elintärkeä lumipesä saattaa keväällä sulaa ennen aikojaan ja kuutti jää suojattomaksi ja menehtyy. Alkukeväällä emo häiriintyy helposti ihmisen tullessa liian lähelle esimerkiksi moottorikelkalla, jolloin kuutti usein menehtyy emon paetessa. Myös Saimaan vesistön korkeuden säännöstelyt voivat tuhota lumipesiä.

Saimaannorppaa voidaan kutsua myös kotoperäiseksi reliktiksi eli jäännelajiksi. Kotoperäisyys eli endeemisyys tarkoittaa sitä, ettei lajia esiinny missään muualla maailmassa. Reliktillä eli jäännelajilla tarkoitetaan lajia, jonka esiintymisalue on jäänne lajin laajemmasta esiintymisalueesta. Esimerkiksi härkäsimppu elää monissa järvissä "muistona" ajasta, jolloin Suomi oli suurelta osin meriveden peitossa.

Yle: Saimaannorppa - uhanalainen alalaji

18.4 Monet vieraslajit ovat haitallisia

2018-12-24T11:19:04+02:00

Suomeen on ihmisen toiminnan seurauksena tullut monia uusia lajeja, jotka ovat haitallisia alkuperäislajeille. Näitä lajeja kutsutaan vieraslajeiksi.

Suomen vieraslajeja

2019-08-06T16:27:47+03:00

: Aasiasta kotoisin oleva kurtturuusu uhkaa syrjäyttää etenkin saariston merenrantojen alkuperäislajistoa. Tiheät kasvistot haittaavat myös rantojen virkistyskäyttöä
: Jättipalsami on vieraslaji, joka tuotiin Suomeen puutarhakasviksi. Se on haitallinen laji, koska se leviää luonnossa nopeasti tukahduttaen alleen muun kasvuston.
: (Komea)lupiini kuuluu hernekasveihin. Kukat värjävät kesäkuussa pientareet violetin kirjaviksi kukkameriksi herättäen intohimoja puolesta ja vastaan. Lupiini pystyy sitomaan ilmakehän typpeä, ja siten se menetyy karuillakin mailla.
: Espanjansiruetana on suurikokoinen etanalaji, joka on levittäytynyt vieraslajina nopeasti Suomen puutarhoissa. Se on kotoisin Ranskasta. Jostain syystä lajia kutsutaan myös tappajaetanaksi, vaikka monet muutkin etanat syövät mm. kuolleita lajitovereita.
: Pohjoisamerikkalainen täplärapu on korvannut kotimaisen ravun monissa vesistöissä.
: Mölysammakosta on viime vuosina havaintoja mm. Turun seudulta.
: Kirjolohia karkaa kasvatusaltaista.
: Fasaani on kotoisin Aasiasta.
: Kanadanhanhi on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva suuri hanhilaji. Sitä on istutettu mm. Suomeen.
: Kaniini on levinnyt pääkapunkiseudulla.
: Minkkiä pidetään haitallisena vieraslajina. Se on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Niitä on karannut aikoinaan turkistarhoista luontoon.
: Piisami on kotoisin P-Amerikasta.
: Isorotta on haitallinen vieraslaji. Se mm. levittää tauteja.
: Valkohäntäpeura eli -kauris on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Sen kanta on kasvanut Suomessa nopeasti.
: Supikoira on Itä-Aasiasta kotoisin oleva koiraeläin. Sitä pidetään haitallisena vieraslajina.

Navigointi

2017-01-24T18:38:54+02:00

Sisällys Tehtävät Tiivistelmä Luvun alkuun