<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/532/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Knossoksen palatsi</title>
<id>https://peda.net/id/0336366a45b</id>
<updated>2020-02-02T13:56:14+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/0336366a45b:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/Pasi%20Vahvaselk%C3%A4/o5l/historia/forum-5/ijak/1keek/knossoksen-palatsi#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/532/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Knossoksen palatsi</title>
<id>https://peda.net/id/108b7c9445b</id>
<updated>2020-02-10T08:50:58+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Pasi%20Vahvaselk%C3%A4/o5l/historia/forum-5/ijak/1keek/knossoksen-palatsi/knossoksen-palatsi#top" />
<content type="html">&lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=ufni7kYa60U&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;&lt;b&gt;Knossoksen palatsi&lt;/b&gt; &lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;Kreetalla oli useita palatseja, mutta ilmeisesti &lt;a href=&quot;https://kerranelamassa.fi/kreikka-matkailu/kreeta/knossoksen-palatsi/&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Knossoksen palatsi&lt;/a&gt; oli mahtavin, sillä muista palatseista ei ole löydetty valtaistuinsalia. &lt;a href=&quot;https://www.google.fi/maps/place/Knossos+714+09,+Kreikka/@35.3006621,25.1636806,3158m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x149a591702f72bc7:0xa00bd2f74c28630!8m2!3d35.2984804!4d25.1595555?hl=fi&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Knossosta alettiin rakentaa noin 2000 eaa&lt;/a&gt;. Palatsi oli viisikerroksinen, ja siinä oli arvioiden mukaan noin 1 300 huonetta. Palatsin seinillä oli &lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Knossoksen_sein%C3%A4maalaukset#/media/Tiedosto:Knossos_-_06.jpg&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;minolaisesta kulttuurista kertovia maalauksia&lt;/a&gt;. Palatsissa on arveltu asuneen noin 300–400 henkilöä. Siellä vieraili päivittäin paljon enemmän ihmisiä, kenties jopa tuhat. Palatsin lähialueella asui arvioiden mukaan noin 50 000 ihmistä. 1200-luvulla eaa. merikansat saapuivat Kreetan saarelle ja tuhosivat Knossoksen palatsia. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Luultavasti 1400-luvulla eaa. Knossoksen palatsi kärsi maanjäristyksistä ja tulipaloista. Palatsin löysi &lt;b&gt;kreetalainen muinaistutkija, Milos Kalokairinos vuonna 1878&lt;/b&gt;. Englantilainen tutkija &lt;b&gt;Arthur Evans&lt;/b&gt; aloitti kaivaukset &lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=0hDTjwbD8JM&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Knossoksessa vuonna 1900&lt;/a&gt;. Evans ei ollut arkeologi, ja kaivauksissa myös tuhoutui Knossoksen alkuperäisiä osia. Lisäksi Evans entisöi palatsia tavalla, joka ei vastannut sen historiallista todellisuutta. Esimerkiksi raunioiden osien maalaamisessa tukeuduttiin olettamukseen, jonka mukaan palatsi oli ollut värikäs.&lt;br/&gt;&#10;​&lt;div class=&quot;youtube&quot;&gt;&lt;iframe loading=&quot;lazy&quot; width=&quot;640&quot; height=&quot;360&quot; src=&quot;https://www.youtube.com/embed/Y6ldM2pbSBQ?rel=0&amp;amp;modestbranding=1&amp;amp;hl=fi&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=Y6ldM2pbSBQ&quot; title=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=Y6ldM2pbSBQ&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.youtube.com/watch?v=Y6ldM2pbSBQ&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;​&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Kirjoita kommenttiin viesti Pasille, kun olet kirjoittanut muistiinpanot historian vihkoosi ja kopioinut muistiinpanot Peda.netin OmaanTilaan historian hakemistoosi. Muistathan katsoa&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/Pasi%20Vahvaselk%C3%A4/o5l/historia/forum-5/iee/ll&quot; rel=&quot;noopener&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;linkkien videot&lt;/a&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;ja lukea tekstit. Kiitos!&lt;/strong&gt;&lt;/b&gt;</content>
<published>2020-02-02T13:56:36+02:00</published>
</entry>


</feed>