https://peda.net/id/031617ac051 2022-08-08T22:11:09+03:00 https://peda.net/:static/532/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/b7ad3438051 2021-08-24T23:56:13+03:00 <p><strong>AI 1 </strong></p> <p> </p> <p><strong><span class="editor underline">Teksti ja tekstin osat<br/> </span></strong></p> <p>Teksti on tarkoituksellinen <strong>merkityskokonaisuus.</strong></p> <p>Se voi olla kirjoitettu tai puhuttu, kuvitettu tai äänitetty.</p> <p>Tekstien <strong>tulkinta riippuu tulkitsijasta</strong> <strong>ja kontekstista</strong>.<br/> <br/> Kaikista teksteistä on hahmotettavissa <b>tekstin osia</b>.</p> <p> </p> <p><strong><span class="editor underline">Konteksti ja kohderyhmä<br/> </span></strong></p> <p>Konteksti tarkoittaa<strong> esitys- ja asiayhteyttä</strong>.</p> <p>Sanan konteksti on lause, lauseen konteksti muut lauseet. Tekstin konteksti on sen esimerkiksi sen esityspaikka.</p> <p>Konteksti <strong>vaikuttaa</strong> ilmauksen tai tekstin saamaan <strong>merkitykseen</strong>. Asia tulkitaan eri tavoin kontekstista riippuen. <br/> <br/> <b>Kohderyhmällä</b> tarkoitetaan kirjoittajan mielikuvaa todennäköisestä lukijasta, kuulijasta tai katsojasta. Yleensä kirjoittaja tietääkin kohderyhmänsä, jolloin teksti on helpompi rakentaa sen suuntaan esimerkiksi aihetta ja tekstin tyyliä miettiessä.</p> <p> </p> <p><strong><span class="editor underline">Tekstilajit</span></strong></p> <p>Eri tarkoituksia varten tehtyjä tekstejä kutsutaan tekstilajeiksi.</p> <p>Osa tekstilajeista on helposti tunnistettavia (esim. ruokalista, mainos, sääntö, kutsu, arkikeskustelu).</p> <p>Tekstilajeja on valtavasti ja niitä syntyy koko ajan lisää.</p> <p>Niiden tunteminen edellyttää<strong> tekstitaitoja</strong>: kykyä tunnistaa, käyttää, kritisoida, ymmärtää ja arvioida erilaisia tekstilajeja.</p> <p>Tekstilajeilla on niille ominaiset tyypilliset rakennusaineksensa, koheesiota luovat piirteet (esimerkiksi tietynlainen tekstin asettelu tai sanasto). Näitä piirteitä kutsutaan lajipiirteiksi.</p> <p>Lajipiirteissä on yleensä samankaltaisuuksia, puhutaan perheyhtäläisyyksistä.</p> <p><strong><span class="editor underline"> </span></strong></p> <p><strong><span class="editor underline">Tekstin tyyppi</span></strong></p> <p>Tekstityypillä tarkoitetaan tekstin pääasiallista <strong>esitystapaa</strong>.</p> <p>Tekstityypit voi jakaa ohjaileviin, kertoviin, kuvaileviin, eritteleviin ja argumentoiviin teksteihin.</p> <p><strong>Ohjailevia tekstejä</strong> ovat ruokareseptit, erilaiset ohjeet sekä mainokset.</p> <p><strong>Kertovaa eli narratiivista</strong> tekstityyppiä edustavat esimerkiksi romaanit, sadut, päiväkirjat, raportit ja uutiset.</p> <p><strong>Kuvailevia eli deskriptiivisiä</strong> tekstityyppejä ovat esimerkiksi matkaesitteet ja säätiedotteet.</p> <p><strong>Erittelevä tekstityyppi</strong> löytyy esim. oppikirjoista ja tietokirjoista.</p> <p><strong>Argumentoiva eli vaikuttamaan pyrkivä tekstityyppi</strong> löytyy mielipidekirjoituksista, usein pääkirjoituksistakin, arvosteluista, kolumneista jne.</p> <p> </p> <p><strong><span class="editor underline">Tekstin tyyli</span></strong></p> <p>Tekstin tyyli, siis tekstin <strong>ilmaisutapa</strong>, <strong>syntyy tekstin rakennusainesten sanojen ja sanamuotojen valinnoista, tekstin asettelusta sekä kuvittamisesta.</strong></p> <p>Tyyli voi olla neutraalia tai kohosteista, poikkeavaa. Jos tyyli on erikoinen, huomio kiinnittyy esitystapaan jopa enemmän kuin tekstiin.</p> <p><strong>Neutraali asiatyyli</strong> noudattaa yleiskielen suosituksia eikä vie huomiota tai uskottavuutta sisällöltä. Sanasto ei ole kovin tunneperäistä eikä voimallista. Näkemykset sopivasta asiatyylistä vaihtelevat. Uutiset (sekä ääneen luetut että sisälukutaitoon tarkoitetut) edustavat neutraalin, asiallisen puheen muotoihannetta, jopa ääntämyksen suhteen.</p> <p>Mitä julkisempi tilanne, sitä herkemmin ihminen pyrkii (tiedostamattaankin) puhumaan huomaamattomasti.</p> <p>Asiatekstin on suositeltavaa olla kirjoitettu <strong>yleiskielen normeilla</strong>, mutta sanastoa ja lauserakenteita voi muokata yleisön mukaan. Asiatekstin ei tarvitse olla kuivaa, kapulaista ja abstraktia. Neutraalius määrittyy tilanteen ja tarkoituksen mukaan.</p> <p><strong>Arkinen tyyli on epämuodollista ja rentoa</strong>. Yleensä myös tilanne on sellainen. Se ilmenee sanasto- ja muotopiirteissä. Arkiseen tyyliin kuuluvat <strong>puhekielisyydet</strong>, esimerkiksi taivutusmuodoissa, pronomineissa, joissakin verbeissä, subjektin muotoon mukautumattomissa predikaattiverbin muodoissa, sinä-passiivissa, tunteisiin vetoavissa kuvailevissa sanoissa jne.</p> <p><strong>Ylätyyli ja juhlava tyyli</strong> ovat arkisen ja epämuodollisen vastakohtia. Niiden tunnuspiirteitä ovat esimerkiksi vanhahtavat verbimuodot, runolliset sanat jne. Juhlavuuden saattaa tekstiin luoda pelkkä konteksti, ei vain kieli.</p> <p><strong><span class="editor underline"> </span></strong></p> <p><strong><span class="editor underline">Tekstin rakennusaineksia</span></strong></p> <p>Tekstin tyyli syntyy <strong>valitsemalla sanoja ja lauseita</strong> monista vaihtoehdoista.</p> <p>Sanoilla on <strong>päämerkityksiä ja sivumerkityksiä</strong>. Ne voivat olla myönteisiä tai kielteisiä. Synonyymeillakin on keskenään erilaisia merkityksiä ja tyylisävyjä.</p> <p>Selviä alatyylisiä sanoja ovat voimakkaat kirosanat sekä eräät sukupuolielimiä ja yhdyntää tarkoittavat sanat.</p> <p>Lausevalinnat vaikuttavat tekstin rytmiin: pää- ja sivulauseiden käyttö sekä lauseiden ja virkkeiden pituus vaikuttavat. Valintoja voi tehdä myös käyttämällä lauseenvastikkeita sekä miettimällä lauseen tehtävää ja sanajärjestystä.</p> <p>Tekstin tyylin rakentaminen vaatii taitoa.</p> <p> </p> <p><strong><span class="editor underline">Intertekstuaalisuus eli tekstienvälisyys</span></strong></p> <p>Intertekstuaalisuudella tarkoitetaan <strong>tekstien keskustelua</strong>. Eri teksteistä peräisin olevat ainekset käyvät vuoropuhelua. Se on siis tekstien välistä yhteyttä: tekstistä on luettavissa viitauksia yhteen tai useampaan tekstiin.</p> <p>Toistensa kanssa yhteen saatetut tekstit muodostavat uuden moniäänisen <strong>tekstiperheen</strong>. Uudessa tekstissä nuo eri tekstien perheet keskustelevat keskenään. Syntyy<strong> moniäänisyyttä, tekstin sisäistä puheensorinaa.<br/> <br/> Moniäänisyys lukio-opiskelijan tekstiin syntyy mm. käyttämällä oman tekstin lähteenä muita tekstejä, viittaamalla niihin ja käymällä vuoropuhelua niiden kanssa.<br/> </strong></p> <p> </p> <p><strong><span class="editor underline">Uutinen ja uutiskuva<br/> </span></strong></p> <p>Uutinen on sanoma- ja aikakauslehtien sekä verkkouutissivustojen (eli siis lehtitekstilajien) <strong>vanhin ja yleisin juttutyyppi</strong>.</p> <p>Rakenne: uutinen etenee tärkeimmästä asiasta vähemmän tärkeisiin. Uutinen pyrkii objektiivisuuteen.</p> <p>Vastaa selkeästi kysymyksiin <strong>mitä, missä </strong>ja<strong> milloin</strong>. Tämä on ns. uutisen kärki. Kärjen jälkeen uutinen vastaa myös mm. kysymyksiin <strong>miksi</strong> ja <strong>miten</strong>.</p> <p><strong>Uutiskynnyksen</strong> ylittyminen tarkoittaa sitä, että jokin asia on kertomisen arvoinen ja päätyy uutiseksi asti.</p> <p>Yleisimpiä<strong> uutiskriteerejä</strong> ovat uutuus, yllättävyys, tärkeys, kiinnostavuus, läheisyys, koskettavuus ja negatiivisuus. Eri viestimet painottavat näitä eri tavoin.</p> <p>Yksittäiset uutisjutut muodostavat usein <strong>uutisjatkumoita</strong>.<strong> Uutiskuvalla</strong> on tärkeä merkitys.</p> <p> </p> <p><strong><span class="editor underline">Reportaasi</span></strong></p> <p>Reportaasi on <strong>monipuolinen juttutyyppi</strong>.</p> <p>Reportaasissa käytetään <strong>uusia näkökulmia, havainnointia ja tunteiden kuvaamista</strong>. Tärkeää on <strong>läsnäolo</strong>n tuntu. Tarkoitus on koukuttaa lukija luomalla jännitteitä. Tyyli on omaperäinen, tekstit ovat<strong> pitkiä</strong>.</p> <p><strong>Kuvat</strong> ovat olennainen osa reportaasia. Kuvareportaasit kertovat tarinan kuvien avulla.<br/> <br/> </p> <p><strong><span class="editor underline">Haastattelu</span></strong></p> <p>Haastattelu on uutisen ohella yleinen juttutyyppi. Tavallisin haastattelu on <strong>henkilöhaastattelu</strong>, joka painottuu joko henkilön elämänkokemukseen tai ammattitaitoon. Kuvalla sisällönluojana on tässäkin juttutyypissä tärkeä tehtävä.<br/> <br/> <br/> <span class="editor underline"><b>Kolumni, kommentti ja blogi<br/> <br/> </b></span><b>Kolumni</b> on<b> </b>lehtien yleisimpiä kantaaottavia juttutyyppejä. Kolumneissa toimittajat, asiantuntijat ja julkisuuden henkilöt pohdiskelevat havaintojaan ajankohtaisista asioista. Netissä ilmestyvissä lehdissä kolumniton usein korvattu <b>blogeilla</b><b>.</b> Blogit ovat verkkosivustoja, joita ylläpitää yksi tai useampi henkilö tietyllä aihekehyksellä, tavallisesti tasaisin väliajoin sisältöä pävittäen. Blogit sisältävät yleensä myös kuvia, videokuvaa ja ääntä.<b> Kommentti</b> puolestaan liittyy johonkin toiseen juttuun, esimerkiksi uutiseen. Se on kuin kolumnin pikkusisarus, lyhyt mielipidekirjoitus toisen jutun perässä.<span class="editor underline"><b><br/> <br/> <br/> Artikkeli<br/> <br/> </b></span><b>Artikkelilla</b><b> </b>on monenlaisia ilmenemismuotoja, ja niitä on yleensä aikakauslehdissä ja sanomalehtien erikoissivuilla. Artikkelit ovat pitkiä, aiheiltaan laajoja, pohtivia ja asiatyylisiä lehtitekstejä.<b> </b><span class="editor underline"><b><br/> <br/> Tiedonhaku, lähdekritiikki, moniäänisyys, aineistoon viittaaminen<br/> <br/> </b></span>Tiedonhaussa on merkittävää<b> tarkoituksenmukainen lukutapa</b>. Usein kannnattaa ensin silmäillä kevyesti läpi erilaisia aineistoja omaa aihetta, näkökulmaa ja keskeisimpiä käsitteitä mielessä pitäen. Vaativampia tesktejä kirjoittaessa joutuu näkemään enemmän <b>vaivaa</b> myös lähteiden kanssa.<b> Lähdekritiikki on lähteiden käytön tarkastelua</b>: mistä ja millaisista tarkoitusperistä tieto on peräisin. Epäluotettava lähde voi olla esimerkiksi vanha, epäpätevä, asialtaan vääristelty tai puolueellinen. Myös lähdettä käyttävän on siis tunnettava vastuunsa ja käytettävämyös itse lähdettä niin, ettei asia vääristy esimerkiki väärän tai huolimattoman tulkinnan takia. Toiseen tekstiin viitattaessa tulee käyttää lähdeviitteitä ja <b>oikeanlaista viittaustekniikkaa</b> (Särmä s. 369-375).<b> Moniaäänisyydellä tarkoitetaan sitä, että tekstissä kuuluu kirjoittajan tai puhujan oman äänen lisäksi yksi tai useampi ääni.</b></p> <p> </p> <p><strong><span class="editor underline">Oikeakielisyys; kirjakieli vs. puhekieli, alkukirjaimet, yhdyssanat: ks. Särmän kielenhuoltosivut<br/> </span></strong></p> <p> Katso myös Särmä 1:n kurssivihkon tehtävät.</p> <p><strong><span class="editor underline"> </span></strong></p> <p><strong><span class="editor underline">Referaatti</span></strong></p> <p>Kirjoittaja <strong>selostaa pohjatekstin pääsisällön sellaisille lukijoille, jotka eivät tunne pohjatekstiä</strong>. Referaatin tekee yleensä muu kuin pohjatekstin kirjoittaja; tiivistelmän usein joku muu. Referoija on puolueeton, paitsi kommentoivassa referaatissa. Laajuudeltaan referaatit eroavat toisistaan, mutta perussääntönä on tuottaa tekstiä <strong>korkeintaan kolmasosa alkuperäisen laajuudesta</strong>.</p> <p><strong><span class="editor underline"> </span></strong></p> 2021-08-24T23:56:13+03:00 https://peda.net/id/4f3fa6ec051 2022-08-10T22:44:49+03:00 <p>11.8. Kurssin esittely, tavoitteet, vaatimukset, lämmittelyä<br/> <br/> <span class="editor underline"><b>Tekstin perusominaisuuksia</b></span><br/> <br/> 15.8. Teksti ja sen osat, tekstilajit <br/> <br/> 17.8. Tekstilajiperheet, vielä tekstilajeja, kontekstin alustus<br/> <br/> 18.8. Konteksti ja intertekstuaalisuus<br/> <strong><br/> </strong>22.8. Tavoite ja kohderyhmä<br/> <br/> 24.8. Moniäänisyys</p> <p>25.8. Kuvan lukeminen</p> <p>29.8. Videon lukeminen<br/> <br/> 31.8. Miten tehdään lukutaidon vastaus?</p> <p>1.9. Kirjoitetaan lukutaidon vastausta, <b>LUKUTAIDON TYÖN PALAUTUS VIIMEISTÄÄN SUNNUNTAINA 4.9. KLO 23.59</b>!<br/> <br/> 5.9. <span class="editor underline"><b>Ko</b></span><span class="editor underline"><b>hti kirjoittamista</b></span><br/> Mikä on kirjoitustaidon työ?<br/> <br/> 7.9. Kielenhuoltoa<br/> <br/> 8.9. Kielenhuoltoa<br/> <br/> 12.9. Näkökulman valinta ja ideointi, aletaan kirjoittaa omaa kirjoitustaidon työtä<br/> <strong><br/> </strong>14.9. <strong>Tekstin rakenne<b>, kirjoitetaan</b></strong><br/> <br/> 15.9. Kirjoitetaan<br/> <br/> 19.9. <strong>Aineiston käyttö, kirjoitetaan</strong><strong><br/> </strong><br/> <strong>21.9. kirjoitetaan, KIRJOITUSTAIDON TYÖT VALMIITA!<br/> <br/> 22.9. Ei tuntia, jo päättöviikkoa? Jos on tunti, niin aloitetaan tässä romaanin läpikäymistä.<br/> ____________________________________________________________________________________________________________________<br/> <br/> </strong><b><em>Päättöviikolla käsitellään luettua kirjaa. (NUORGAMIN VETTÄ, JONKA SIIS ON OLTAVA LUETTUNA AI 1.2:N &quot;KOEPÄIVÄÄN&quot; MENNESSÄ! Koepäivä ilmoitetaan myöhemmin.)</em></b></p> 2021-08-24T23:53:18+03:00