Suotyypit 9b

1. Lue: Suomi on soinen maa

2020-04-08T11:58:14+03:00

Suomi on melko tasainen maa, jonka ilmasto on viileä ja kostea. Vettä sataa enemmän kuin haihtuu. Lisäksi Suomessa on viimeisen jääkauden jäljiltä paljon erikokoisia altaita ja painanteita, joihin vettä ja kosteutta voi kertyä. Näistä syistä Suomessa on paljon soita.

Suon maaperä on turvetta. Turvetta syntyy, kun hajotustoiminta on hidasta. Tällöin kasvien, erityisesti rahkasammalien kuolleet osat eivät maadu kokonaan. Hajoamaton kasviaines muodostaa ajan mittaan paksunevan turvekerroksen. Esimerkiksi Torronsuolla on turvetta paksuimmassa kohdassa 12 m (yläkuva).

Suot syntyvät kolmella eri tavalla

1. Kun järvi kasvaa umpeen, suokasvillisuus leviää vähitellen järven reunoilta alkaen. Lopulta järvi muuttuu suoksi.

2. Metsä voi muuttua suoksi. Kosteissa painanteissa, joissa pohjavesi yltää lähelle maan pintaa, rahkasammalet ja muut suokasvit alkavat vallata alaa.

3. Merestä kohoava maa muuttuu suoksi. Jääkauden aikana mannerjäämassa painoi kallioperää alaspäin. Jäätikön sulettua maa on noussut takaisin, ja tuo kohoaminen jatkuu edelleen.

3. Video: Suon elämää

2020-04-08T11:48:08+03:00

Avaa tältä sivulta ensimmäinen video eli Suon elämää.

Katso ensimmäiset 4 min ja vastaa videon perusteella alla oleviin kysymyksiin.

5. Lue: soiden luokittelu

2024-04-11T08:59:08+03:00

Suot luokitellaan pinnanmuodon perusteella keidas-, aapa- ja palsasoihin. Linkki kuvaan.

Keidassoita on Etelä-Suomessa. Ne ovat keskeltä korkeampia kuin reunoilta.

Aapasoita on Keski- ja Pohjois-Suomessa. Ne ovat keskeltä matalammalla kuin reunoilta.

Palsasoita on pohjoisimmassa Lapissa. Palsasoilla on kumpuja, joiden sisällä oleva turve on aina jäässä.

Suot voidaan luokitella myös kasvillisuuden perusteella.

Korpi on suo, jonka pääpuulaji on kuusi.

Räme on suo, jonka pääpuulaji on mänty.

Neva on avosuo (ei puita), joka on karu.

Letto on avosuo (ei puita), joka on rehevä.