https://peda.net/id/02f3ec6e020 2016-04-14T09:34:59+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/5e6afb08f47 2025-03-18T09:33:52+02:00 <p>v. 400-1420 KESKIAIKA  (400-1400 -LUVUT)<br/> v. 1420-1600 RENESSANSSI  (1500-LUKU)<br/> v. 1<span>600-1750 BAROKKI  (1600-LUKU)<br/> v. </span><span>1750-1800 WIENILÄIS-KLASSISM (1700-LUKU)<br/> </span><span>v. 1800-1910 ROMANTIIKKA (kansallisromantiikka)  (1800-LUKU)</span></p> 2023-05-17T09:30:51+03:00 https://peda.net/id/65bc236cecf 2024-10-28T17:09:45+02:00 <p><b><span>Keskiaika</span></b><br/> <span>Gregoriaaninen kirkkomusiikki (alkaa n. 0:40): </span><a href="http://www.youtube.com/watch?v=sKm54iQ1i-M" rel="nofollow ugc noopener"><span>http://www.youtube.com/watch?v=sKm54iQ1i-M<br/> </span></a>Organum: <a href="https://www.youtube.com/watch?v=67qSXkksrz4" rel="nofollow ugc noopener">https://www.youtube.com/watch?v=67qSXkksrz4</a><br/> <br/> <b><span>Renessanssi:</span></b><br/> <span>Kirkollinen musiikki: Allegri – Miserere: </span><a href="http://www.youtube.com/watch?v=24UnJlSKgYk" rel="nofollow ugc noopener"><span>http://www.youtube.com/watch?v=24UnJlSKgYk</span></a><br/> <span>Maallinen musiikki: La rotta: </span><a href="http://www.youtube.com/watch?v=BhDzOb1o1fE" rel="nofollow ugc noopener"><span>http://www.youtube.com/watch?v=BhDzOb1o1fE</span></a><br/> <br/> <b><span>Barokki</span></b><br/> <span>Bach: Toccata and fugue d minor: </span><span><a href="http://www.youtube.com/watch?v=ipzR9bhei_o" rel="nofollow ugc noopener">http://www.youtube.com/watch?v=ipzR9bhei_o<br/> </a></span><span>Vivaldi: Neljä vuoden aikaa, kevät: </span><span><a href="http://www.youtube.com/watch?v=l-dYNttdgl0" rel="nofollow ugc noopener">http://www.youtube.com/watch?v=l-dYNttdgl0<br/> </a></span>Händel: Messias oratorio, Halleluja-kuoro: <a href="https://www.youtube.com/watch?v=usfiAsWR4qU" rel="nofollow ugc noopener">https://www.youtube.com/watch?v=usfiAsWR4qU</a><br/> silent monks? </p> <p><b><span>Wieniläis-klassismi</span></b><br/> Mozart: Pieni yösoitto: <a href="https://www.youtube.com/watch?v=hcpM0yN7p0c" rel="nofollow ugc noopener">https://www.youtube.com/watch?v=hcpM0yN7p0c</a><br/> <span>Beethoven: Für elise: <a href="https://www.youtube.com/watch?v=wfF0zHeU3Zs" rel="nofollow ugc noopener">https://www.youtube.com/watch?v=wfF0zHeU3Zs</a></span><br/> <span>Beethoven: 5 sinfonia (kohtalon sinfonia) </span><a href="http://www.youtube.com/watch?v=S48EktOqsbg" rel="nofollow ugc noopener"><span>http://www.youtube.com/watch?v=S48EktOqsbg</span></a><br/> <br/> <b><span>Romantiikka/kansallisromantiikka</span></b><br/> <span>Chopin: Minuuttivalssi: </span><a href="http://www.youtube.com/watch?v=X2JCxapd5hU" rel="nofollow ugc noopener"><span>http://www.youtube.com/watch?v=X2JCxapd5hU</span></a><br/> <span>Paganini: Kapriisi nro. 24: </span><a href="https://www.youtube.com/watch?v=PZ307sM0t-0" rel="nofollow ugc noopener">https://www.youtube.com/watch?v=PZ307sM0t-0</a><br/> <span>Sibelius: Finlandia: <a href="https://www.youtube.com/watch?v=F5zg_af9b8c" rel="nofollow ugc noopener">https://www.youtube.com/watch?v=F5zg_af9b8c</a></span><br/> <span>Grieg: Aamutunnelmia: <a href="https://www.youtube.com/watch?v=-rh8gMvzPw0&amp;nohtml5=False" rel="nofollow ugc noopener">https://www.youtube.com/watch?v=-rh8gMvzPw0&amp;nohtml5=False</a></span><br/> <span>Tsaikovsky: Joutsenlampi </span><a href="http://www.youtube.com/watch?v=1ea90L91eZk" rel="nofollow ugc noopener"><span>http://www.youtube.com/watch?v=1ea90L91eZk</span></a></p> 2016-03-18T12:51:41+02:00 https://peda.net/id/21faa796573 2023-03-01T11:08:30+02:00 <p><b>KESKIAIKA N. 450-1450</b></p> <p>1. Kirkollinen musiikki</p> <ul> <li>gregoriaaninen kirkkolaulu: kuorolaulua, yksiäänistä, vapaa rytmi, latinaksi</li> <li>organum: kaksiääninen, toinen ääni kvartin tai kvintin päässä melodiasta</li> </ul> <p> 2. Maallinen musiikki</p> <ul> <li>aiheina rakkaus ja ritaritarinat</li> <li>mukana soittimia esim. fidel, harppu, luuttu, pillit/huilut, lyömäsoittimet</li> <li>trubaduurit esittivät<br/> <br/> </li> </ul> <br/> <p><strong>RENESSANSSI (1400-1600 –LUVUT)</strong></p> <p>- keskiaikainen musiikki muuttui vähitellen renessanssimaisemmaksi<span> </span><br/> - monimutkaisemmat melodiat ja harmoniat<br/> - soitinmusiikki eli maallinen musiikki ja kirkkomusiikki<span> </span><br/> - Kirkkomusiikissa Palestrina-tyyli<span> </span><br/> - Juhlat lisääntyivät --&gt; tarvittiin soittajia</p> <p>--&gt; soittimet kehittyivät: viulu, nokkahuilu, ja viola da gamba, krumhorn, fidel, cembalo, klavikordi<br/> <br/> <br/> </p> <p><b>BAROKKI (1600-1700)</b></p> <ul> <li>Tarkoittaa epäsymmetristä helmeä</li> <li>Soitinmusiikki itsenäistyi ja orkesteri sai nykyisen muotonsa.</li> <li>Terassidynamiikka = välillä soitettiin voimakkaasti, välillä hiljaa</li> <li>Pyrittiin loistokkuuteen, musiikki oli koristeellista</li> <li>”Etenee kuin juna”, ei hengähdystaukoja</li> <li>Kirkkomusiikki oli loistokasta</li> <li>sävellyksiä: <ul> <li>passio ja oratorio: kerrotaan musiikin keinoin jokin tapahtuma, joka liittyy Raamatun tekstiin</li> <li>kantaatti: kirkkomusiikki, jossa on kuoro-osuuksia, aarioita ja soitinosuuksia.<br/> <br/> </li> </ul> </li> </ul> <br/> ANTONIO VIVALDI (1678-1741)<br/> <br/> <ul> <li>Italialainen säveltäjä</li> <li>pappi, joka joutui luopumaan urastaan</li> <li>omistautui viulunsoitolle ja säveltämiselle</li> <li>n. 600 soitinsävellystä mm. huilulle, sellolle, oboelle, fagotille, luutulle, mandoliinille</li> <li>tunnetuin teos Neljä vuodenaikaa</li> </ul> <p> </p> <p>JOHANN SEBASTIAN BACH (1685-1750)</p> <ul> <li>saksalainen säveltäjä</li> <li>toimi hovimuusikkona, hovisäveltäjänä ja urkurina</li> <li>taitava urkuri</li> <li>Tunnetuin teos on Toccata ja fuuga sekä Air</li> <li>sävelsi lähinnä urkumusiikkia</li> </ul> <p><br/> <span>GEORG FRIEDRICH HÄNDEL (1685-1759)</span></p> <p><span>- saksalaissyntyinen säveltäjä</span><br/> <span>- muutti Englantiin 1712</span><br/> <span>- toimi hovisäveltäjänä,<span> </span></span><br/> <span>- tunnetaan oratorioistaan ja oopperoistaan</span><br/> <span>- Tunnetuin teos: Messias-oratorio, Ilotulitusmusiikki<br/> <br/> <br/> </span></p> <p><span><b>KLASSISMI (1750-1800)</b><br/> <br/> </span>- 1700 -luvulla kyllästyttiin barokin ajan juhlallisuuteen ja teennäisyyteen.<span> </span><br/> - Wien oli klassismin ajan musiikillinen keskus<span> </span><br/> - Soitinmusiikki vahvistui.<span> </span><br/> - Tyylillisesti kausi huipentui wieniläisklassismiin, jonka aikana aloitettiin säveltämään suurille sinfoniaorkestereille.<span> </span><br/> - Mieleenpainuvat melodiat, joita säestettiin kevyillä harmonioilla.<br/> - Ihanteena oli kauneus ja keveys<span> <br/> <br/> <br/> </span>WOLFGANG AMADEUS MOZART (1756-1791)<br/> <strong><br/> </strong>- itävaltalainen säveltäjä<span> </span><br/> - musiikinhistorian tunnetuin ihmelapsi<br/> - aloitti säveltämisen 4-vuotiaana<span> </span><br/> - sävelsi ensimmäisen sinfoniansa 8-vuotiaana ja ensimmäisen oopperansa 12-vuotiaana<span> </span><br/> - isä toimi opettajana<span> </span><br/> - teki varhain konserttimatkoja ympäri Eurooppaa<span> </span><br/> - säveltäminen oli helppoa --&gt; tuottelias säveltäjä<span> </span><br/> - kuoli köyhänä. Haudattiin tuntemattomaan joukkohautaan.<br/> - tunnetuimpia teoksia: Taikahuilu -ooppera, Pieni yösoitto, kuolinmessu Requim<span> <br/> <br/> <br/> LUDWIG VAN BEETHOVEN (1770-1827)<br/> <br/> </span><strong></strong>- saksalainen säveltäjä<span> </span><br/> - kehitti dramaattisuudellaan klassisen tyylin huippuunsa<span> </span><br/> - loistava pianisti<br/> - teki tilaustöitä porvaristolle<br/> - kuulo heikkeni jo 30-vuotiaana<span> </span><br/> - kuuroutui täysin 45-vuotiaana<span> </span><br/> - tunnetuimpia teoksia: Sinfonia nro 5 (kohtalon sinfonia), Für Elise</p> <p><span><br/> <br/> </span></p> <p><strong>ROMANTIIKKA (1815-1910)</strong></p> <p>- jatkettiin klassismin aikana vallinneita perinteitä, kuten sonaattimuotoa (muistatko pianon paikan?)<br/> - säveltäjät alkoivat ilmaista sillä tunteita ja käyttää intuitiivisia ja usein hyvin poikkeuksellisia ilmaisutapoja (kun aiemmin musiikissa oli noudatettu tiukkoja kaavoja)<span> </span><br/> - teoksen ainutkertaisuutta haluttiin korostaa.<span> </span><br/> - suurin merkitys oli toimia viihdykkeenä ylhäisölle, romantiikassa nähtiin jotain syvällisempää.<br/> - aiheet luonnosta, kuten aurinkoisesta kevätpäivästä tai myrskyisästä ulapasta. Innoituksia haettiin myös historiasta, kirjallisuudesta ja runoudesta tai ihmisen psyykestä. Teokset saattoivat perustua suoraan kirjallisuuteen, tai teksti saattoi esiintyä niissä laulun muodossa.</p> <p><b>Kansallisromantiikka:</b></p> <p>- Kansallisen tunteen värittämä sävelkieli sekä kansantarinoista ja<span> </span><span>myyteistä kumpuavat aihepiirit</span><br/> - Sävellysten osana saatettiin käyttää kansansävelmiä tai niiden tyylitelmiä.</p> <p>-säveltäjiä:<span> </span><br/> Chopin: kansanlaulumaisia pianokappaleita<span> </span><br/> Paganini: taiturimaisia viulukappaleita,<span> </span><br/> Sibelius: suomalaista kansallisromantiikkaa,<span> </span><br/> Grieg: norjalaista kansallisromantiikkaa,<span> </span><br/> Tsaikovsky: venäläistä kansallisromantiikka</p> <p> </p> 2018-05-14T09:00:41+03:00 https://peda.net/id/fa564ae2b81 2023-03-01T11:30:59+02:00 <b>Altto = matala naisääni</b><br/> Alton ääninäyte: <a href="https://www.youtube.com/watch?v=96F5CgEIIbs" rel="nofollow ugc noopener">Alto Rhapsody</a><br/> <b>Sopraano = korkea naisääni</b><br/> Sopranon ääninäyte: <a href="https://www.youtube.com/watch?v=YuBeBjqKSGQ" rel="nofollow ugc noopener">Yön kuningattaren aaria (Taikahuilu)</a><br/> <br/> <b>Basso = matala miesääni</b><br/> Basson ääninäyte: <a href="https://www.youtube.com/watch?v=qQ-sJmag_TU" rel="nofollow ugc noopener">O Isis und Osiris </a><br/> <b>Tenori = korkea miesääni</b><br/> Tenorin ääninäyte: <a href="https://www.youtube.com/watch?v=xCFEk6Y8TmM" rel="nofollow ugc noopener">La Donna e Mobile </a><br/> <br/> <br/> KATSO: <a href="https://www.youtube.com/watch?v=HWxFlcUK160" rel="nofollow ugc noopener">Oopperan äänialat-video</a> 2023-03-01T11:18:07+02:00 https://peda.net/id/48a4b5c2020 1970-01-01T02:00:00+02:00 <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-b9ba607c-020b-11e6-8ba5-bc5ff4f9ecea"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-b9ba607c-020b-11e6-8ba5-bc5ff4f9ecea enclose"--><!--filtered attribute: data-id="b9ba607c-020b-11e6-8ba5-bc5ff4f9ecea"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Taidemusiikin_aikakaudet" title="https://fi.wikipedia.org/wiki/Taidemusiikin_aikakaudet (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Wikipedia</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"><div class="commentscountwrapper"><a href="https://peda.net/siilinjarvi/siilinlahden-koulu/luokat/akm/musiikki/musiikin-historia/mhl/linkki-b9ba#comments" class="commentscount">0 kommenttia</a></div> </div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-a072f7fa-020b-11e6-b444-bc5ff4f9ecea"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-a072f7fa-020b-11e6-b444-bc5ff4f9ecea enclose"--><!--filtered attribute: data-id="a072f7fa-020b-11e6-b444-bc5ff4f9ecea"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="http://www.slideshare.net/pekkaryhanen/taidemusiikin-historia-2-33081224?next_slideshow=2" title="http://www.slideshare.net/pekkaryhanen/taidemusiikin-historia-2-33081224?next_slideshow=2 (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Taidemusiikin historia</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"><div class="commentscountwrapper"><a href="https://peda.net/siilinjarvi/siilinlahden-koulu/luokat/akm/musiikki/musiikin-historia/mhl/linkki-a072#comments" class="commentscount">0 kommenttia</a></div> </div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-6e523d3a-020b-11e6-94c6-bc5ff4f9ecea"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-6e523d3a-020b-11e6-94c6-bc5ff4f9ecea enclose"--><!--filtered attribute: data-id="6e523d3a-020b-11e6-94c6-bc5ff4f9ecea"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="http://www.elisanet.fi/sakari.hilden/Mt/mt1/11.html" title="http://www.elisanet.fi/sakari.hilden/Mt/mt1/11.html (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Musiikkitieto</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"><div class="commentscountwrapper"><a href="https://peda.net/siilinjarvi/siilinlahden-koulu/luokat/akm/musiikki/musiikin-historia/mhl/linkki-6e52#comments" class="commentscount">0 kommenttia</a></div> </div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-5ebc47ee-020b-11e6-988c-bc5ff4fb044d"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-5ebc47ee-020b-11e6-988c-bc5ff4fb044d enclose"--><!--filtered attribute: data-id="5ebc47ee-020b-11e6-988c-bc5ff4fb044d"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="http://vivaclassica.fi/?f=http%3A%2F%2Fwww.vivaclassica.fi%2Fnext%2Fmusiikki%2Fmusiikin-aikakaudet%2F" title="http://vivaclassica.fi/?f=http%3A%2F%2Fwww.vivaclassica.fi%2Fnext%2Fmusiikki%2Fmusiikin-aikakaudet%2F (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Viva Classica</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"><div class="commentscountwrapper"><a href="https://peda.net/siilinjarvi/siilinlahden-koulu/luokat/akm/musiikki/musiikin-historia/mhl/linkki-5ebc#comments" class="commentscount">0 kommenttia</a></div> </div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> 2016-04-14T09:36:56+03:00