<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/548/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Muistiinpanot</title>
<id>https://peda.net/id/023daea47e1</id>
<updated>2020-04-14T08:37:20+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/023daea47e1:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hks/et%C3%A4opetus/muistiinpanot#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/548/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>9. Tie toiseen maailmansotaan &amp; 10. Salamasodasta atomipommiin</title>
<id>https://peda.net/id/01b9b43e8e9</id>
<updated>2020-05-05T09:38:18+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hks/et%C3%A4opetus/muistiinpanot/9ttm1sa#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;Tie toiseen maailmansotaan&lt;/p&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Saksa pyrki vapautumaan rauhanehdoista&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Asevarustelu&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Anschluss 1938&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Diktatuureja eroaa Kansainliitosta&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Antikomintern 1936&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Espanjan sisällissota 1936-39&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;”Lebensraum”&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Molotov-Ribbentrop-sopimus 1939&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Saksa hyökkää Puolaan 1.9.1939&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;p&gt;Toisen maailmansodan luonne&lt;/p&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Totaalinen sota&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Hybridisota&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Sota siviiliväestöä vastaan&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Sotarikokset&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;p&gt;Toisen maailmansodan seuraukset&lt;/p&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Saksan, Japanin ja Italian paloittelu&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Sotasyyllisten tuomitseminen&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Rautaesirippu Eurooppaan&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Yhdistyneet kansakunnat&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Siirtomaavallan lopun alku&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kaksinapainen maailma&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;</content>
<published>2020-05-05T09:38:18+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>8. Menneisyyden raskas taakka</title>
<id>https://peda.net/id/ad11d6b68ab</id>
<updated>2020-04-30T11:14:56+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hks/et%C3%A4opetus/muistiinpanot/8mrt#top" />
<content type="html">Holokausti&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;”Epäsosiaalisten” vangitseminen &amp;amp; eutanasiaohjelma&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kristalliyö 1938 &amp;amp; omaisuuden pakko-otot&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Juutalaisten ghetot &amp;amp; joukkotuhonta 1941&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Orjatyö- ja tuhoamisleirit&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;N. 15 miljoonaa uhria&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;Japanin sotarikokset&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Nanjingin verilöyly &amp;amp; muut joukkomurhat&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;3-15 miljoonaa uhria&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;”Lohtunaiset”&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Yksikkö 731&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;</content>
<published>2020-04-30T11:14:56+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>7. Diktatuurien aika</title>
<id>https://peda.net/id/c243336085f</id>
<updated>2020-04-30T11:14:01+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hks/et%C3%A4opetus/muistiinpanot/7da#top" />
<content type="html">&lt;ol start=&quot;7&quot;&gt;&#10;&lt;li&gt;Diktatuurien aika&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ol&gt;&#10;&lt;p&gt;Äärioikeisto&lt;/p&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Äärinationalismi, rasismi &amp;amp; xenofobia&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Fyysisen voiman, väkivallan ja sodan ihailu&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Vaatimus etnovaltiosta tai muusta äärimmäisestä yhtenäisyydestä&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Nyky-yhteiskunnan ja kulttuurin näkeminen rappiollisena&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Halu palauttaa kuvitteellinen mennyt kulta-aika tai korjata koetut historialliset vääryydet&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Äärikonservatiivinen asenne yhteiskunnallisiin normeihin&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Ultrareaktionarismi = liberalismin &amp;amp; vasemmiston voimakas vastustus&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Epäluulo demokratiaa kohtaan&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kollektiivi on yksilönoikeuksia tärkeämpi&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Vähemmistöjen tietoinen ja tavoitteellinen sortaminen&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;p&gt;Diktatuurien Eurooppa&lt;/p&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Vuoteen 1933 mennessä suurin osa Keski- ja Itä-Euroopan maista diktatuureja&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Taustalla:&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Kommunismin pelko &amp;amp; turvallisuus&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Talousvaikeudet &amp;amp; 1930-luvun lama&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Tyytymättömyys rajoihin &amp;amp; nationalismi&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Helppoja ”ratkaisuja” monimutkaisiin ongelmiin&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Idealisoitu menneisyys &amp;amp; edistysuskon loppu&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Koalitiopoliittinen umpikuja&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;p&gt;Italian kuningaskunta&lt;/p&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;I MS:n jälkeen Italiassa sekasortoista ja pettymystä&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;p&gt;Fasistinen Italia&lt;/p&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Mussolinin fasistit Italian johtoon 1922&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Totalitarismi &amp;amp; korporatismi&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Rooman ihailu &amp;amp; nationalismi&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Sodan ja väkivallan ihailu&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;p&gt;Weimarin Saksa&lt;/p&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Weimarin Saksa poliittisesti hajanainen&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;NSDAP:n vaalivoitto 1932 &amp;amp; Hitleristä kansleri&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Poikkeustilalait 1933&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;p&gt;Natsi-Saksa&lt;/p&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Totalitarismi, rasismi, julkiset investoinnit &amp;amp; korporatismi&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Pitkien puukkojen yö 1934&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;Neuvostoliitto&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Sotakommunismista NEP:iin 1921&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Stalin valtaan 1929&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Suunnitelmatalous,&lt;br/&gt;&#10;”sosialismi yhdessä valtiossa”&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Stalinin vainot 1936-38&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Sosialistinen totalitarismi&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;</content>
<published>2020-04-24T10:39:41+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>4. Kansainvälinen politiikka 1800-luvulla</title>
<id>https://peda.net/id/9ad322de7e1</id>
<updated>2020-04-14T08:41:46+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hks/et%C3%A4opetus/muistiinpanot/4kp1#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;&lt;b&gt;Kansainvälinen politiikka 1800-luvulla&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Wienin kongressi 1815&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Tasapainopolitiikka&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Nationalismi ja imperiumit&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Italian yhdistyminen 1861&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Saksan yhdistyminen 1871&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Euroopan hullu vuosi 1848&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;”Euroopan sairas mies” &lt;br/&gt;&#10;&amp;amp; Balkanin ruutitynnyri&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kolmiliitto &amp;amp; entente&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;</content>
<published>2020-04-14T08:41:36+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>3. Imperialismin aika</title>
<id>https://peda.net/id/63c6e35c7e1</id>
<updated>2020-04-14T08:40:18+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hks/et%C3%A4opetus/muistiinpanot/1ia#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;&lt;b&gt;Imperialismi&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;1800-luvun lopulla eurooppalaiset valtiot valloittivat lähes koko maailman (2/3)&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Suurimmat imperialistit: Iso-Britannia, Ranska, Venäjä, Saksa &amp;amp; Italia&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Siirtomaita hyödynnettiin taloudellisesti&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Valloitettuja kansoja kohdeltiin välinpitämättömästi, heitä pidettiin ”rodullisesti” alempiarvoisina kansoina&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Orjakauppa kiellettiin 1800-luvun puolivälissä, mutta siirtomaissa olot eivät aina poikenneet paljoa orjuudesta&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Siirtomaissa tapahtuneet kapinat kukistettiin väkivaltaisesti&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kilpailu siirtomaista kiristi suurvaltojen välejä, mutta konfliktit pystyttiin ratkomaan rauhanomaisesti neuvottelujen kautta&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Syitä siirtomaiden hankintaan&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Berliinin konferenssi 1884&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Uusi teknologia mahdollisti Afrikan sisäosion valloituksen&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Eurooppalaiset pitivät itseään ”rodullisesti” parempina&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Siirtomaiden valloitus toi ”kunniaa” suurvaltojen välisessä kamppailussa&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Usko eurooppalaisten sivistykselliseen ylivertaisuuteen ja halu sivistää muita (valkoisen miehen taakka)&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Siirtomaista saatiin markkinoita jalosteille ja raaka-aineita teollisuudelle siirtomaista&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Siirtomaista saatiin elintarvikkeita Euroopan kasvavalle väestölle&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Halu levittää kristinuskoa&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Eurooppalaista &amp;quot;liikaväestöä&amp;quot; voitiin asuttaa siirtomaihin&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Seurauksia siirtomaille&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Negatiivisia asioita:&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Väkivaltaa ja sortoa&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Paikalliskulttuurien sulautuminen tai tuhoutuminen&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kansojen ja heimojen välit kiristyivät keinotekoisissa valtioissa&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Siirtomaiden taloudellinen hyväksikäyttö&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Taloudet yksipuolistuivat vastaamaan siirtomaaisäntien tarpeita&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Positiivisia asioita:&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Alueet tiukemmin osaksi maailmantaloutta&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Uusia kasveja siirtomaihin, ja myös Eurooppaan&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Länsimainen lääketiede ja muu teknologia levisi&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Siirtomaihin infrastruktuuria, kuten teitä, rautateitä ja lennätinlinjoja&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Länsimainen lakiajattelu levisi ympäri maailmaa&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;</content>
<published>2020-04-14T08:40:03+03:00</published>
</entry>


</feed>