4.5 Paikallisesti päätettävät asiat (1.8.2025)

Paikallisesti päätettävät asiat

2016-02-10T11:05:30+02:00

Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavien periaatteiden pohdinta on keskeinen osa opetussuunnitelmatyötä ja samalla toiminnan jatkuvaa kehittämistä edistävä tekijä. Paikallisesti päätetään, miten oppilaat ja huoltajat osallistuvat toimintakulttuurin kehittämiseen sekä mitä muuta yhteistyötä ja keiden toimijoiden kanssa tehdään toimintakulttuurin kehittämiseksi. Suunnittelussa kiinnitetään huomiota myös toimintakulttuurin jatkuvuuteen esiopetuksesta perusopetukseen ja perusopetuksen eri vaiheissa.

Koulukohtainen toimintakulttuuri

2016-02-10T10:21:23+02:00

Opetuksen järjestäjä huolehtii siitä, että jokainen koulu täsmentää oman toimintakulttuurinsa sekä oppimisympäristöjen ja työtapojen kehittämisen tavoitteet, yhteiset toimintaperiaatteet sekä yhteistyön ja muun käytännön toteutuksen. Lisäksi opetuksen järjestäjä huolehtii, että monialaisten oppimiskokonaisuuksien sekä mahdollisen muun eheyttämisen suunnittelu, tavoitteiden ja sisältöjen määrittely, toteuttaminen, seuranta ja arviointiyhteistyö täsmennetään koulukohtaisesti. Koulukohtaisesti on tärkeä määritellä eri oppiaineiden ja koulun muun toiminnan yhteistyötä ja työnjakoa koskevat toimintatavat oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa sekä tarkentaa oppimiskokonaisuuksiin liittyvän oppilaan arvioinnin käytänteet. Täsmennykset kirjataan joko koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan ja/tai lukuvuosisuunnitelmaan opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti.

Opetussuunnitelmaan voidaan myös liittää monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamista tukevia yhteistyösuunnitelmia koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa.

4.5 Paikallisesti päätettävät asiat

2025-05-14T12:48:22+03:00

Koulujen toimintakulttuuria kehitetään aktiivisesti. Koulujen toimintakulttuurin yhtenäisyyttä tukevat yhdessä sovitut asiat, esim. poissaolon portaat. Kehitystyötä tehdään yhdessä oppilaiden kanssa heidän ikätasonsa mukaisesti. Huoltajia osallistetaan toimintakulttuurin kehittämiseen esimerkiksi koulujen vanhempainyhdistysten kautta. Sivistyslautakunta päättää yhteisistä painopistealueista lukuvuosittain ja niiden toteutumista seurataan siihen kulloinkin sopivalla tavalla.

Oppimisympäristöt ja työtavat valitaan koulukohtaisesti.

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien teemoista päätetään koulukohtaisesti. Tarkemmat tavoitteet ja sisällöt, esim. mukana olevat aineet ja kokonaisuuden laajuus sekä arviointi, kuvataan koulujen lukuvuosisuunnitelmissa. Jokaisen oppilaan opintoihin sisältyy vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus vuodessa. Oppilaat osallistuvat sisällön ja/tai toteutustapojen suunnitteluun ja valintaan. Toteutumista seurataan, arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain.

Jokainen koulu täsmentää oman toimintakulttuurinsa, oppimisen edellytyksiä tukevien opetusjärjestelyjen sekä oppimisympäristöjen ja työtapojen kehittämisen tavoitteet, yhteiset toimintaperiaatteet sekä yhteistyön ja muun käytännön toteutuksen lukuvuosisuunnitelmissa, paikallisessa opetussuunnitelmassa sekä muissa ohjaavissa asiakirjoissa, esim. järjestyssäännöissä. Lisäksi monialaisten oppimiskokonaisuuksien sekä muun eheyttämisen suunnittelu, tavoitteiden ja sisältöjen määrittely, toteuttaminen, seuranta ja arviointiyhteistyö täsmennetään koulukohtaisesti lukuvuosittain. Koulukohtaisesti määritellään eri oppiaineiden ja koulun muun toiminnan yhteistyötä ja työnjakoa koskevat toimintatavat oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa sekä tarkennetaan oppimiskokonaisuuksiin liittyvän oppilaan arvioinnin käytänteet. Täsmennykset kirjataan koulukohtaiseen lukuvuosisuunnitelmaan.