https://peda.net/id/01626792b 2015-02-16T15:16:17+02:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/0163d0e6b 2015-01-30T17:20:23+02:00 Oppilashuolto on tärkeä osa perusopetuksen toimintakulttuuria. Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia. Lisäksi huolehditaan kouluympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä. Yhteisöllisten toimintatapojen kehittämisessä tehdään yhteistyötä oppilaiden, huoltajien sekä muiden lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. 2015-02-16T15:16:17+02:00 https://peda.net/id/0164dc34b 2015-01-30T17:20:32+02:00 Oppilaiden ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen on yhteisöllisessä oppilashuollossa tärkeää ja hyvinvointia vahvistavaa. Oppilaiden osallisuuden edistäminen on opetuksen järjestäjän tehtävä. Oppilashuolto luo kouluyhteisössä edellytyksiä yhteenkuuluvuudelle, huolenpidolle ja avoimelle vuorovaikutukselle. Osallisuutta lisäävät toimintatavat edesauttavat myös ongelmien ennalta ehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tarvittavan tuen järjestämistä. 2015-02-16T15:16:17+02:00 https://peda.net/id/0165ddb4b 2015-01-30T17:20:44+02:00 Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja henkilökunnan turvallisuuden varmistaminen kaikissa tilanteissa. Rauhallinen ilmapiiri edistää työrauhaa. Koulun järjestyssäännöt lisäävät kouluyhteisön turvallisuutta, viihtyisyyttä ja sisäistä järjestystä. Opetuksen järjestäjä laatii suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä osana koulukohtaista oppilashuoltosuunnitelmaa. Opettaja tai rehtori ilmoittaa koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta tilanteeseen osallistuneiden huoltajille. 2015-02-16T15:16:17+02:00 https://peda.net/id/0166e042b 2015-01-30T17:20:56+02:00 Koulurakennuksesta sekä opetustiloista ja -välineistä huolehtiminen ylläpitää ympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Kouluyhteisöllä on yhtenäiset toimintatavat eri oppimisympäristöissä tapahtuvaa opetusta ja välitunteja varten. Eri oppiaineiden opetukseen laadittuja turvallisuusohjeita noudatetaan. Opetuksen järjestäjä varmistaa, että oppilaan oppimisympäristö työelämään tutustumisen aikana on turvallinen. Kouluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä kouluyhteisön hyvinvointia edistetään ja seurataan jatkuvasti. Niitä arvioidaan kolmen vuoden välein toteutettavissa tarkastuksissa. Turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös koulukuljetuksia, tapaturmien ennaltaehkäisyä ja tietoturvallisuutta koskevat toimintatavat. 2015-02-16T15:16:17+02:00 https://peda.net/id/0167dd62b 2016-02-29T13:35:39+02:00 <div class="content enclose"><strong class="editor red">Oppilashuolto on tärkeä osa perusopetuksen toimintakulttuuria. Yhteisöllisellä oppilashuollolla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla parannetaan kouluyhteisön ja -ympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Yhteisöllinen oppilashuolto on keskeinen osa kunkin koulun toimintakulttuuria.<br/> <br/> Yhteisöllistä oppilashuoltoa koordinoi koulukohtainen oppilashuoltoryhmä (KOR). Sitä johtaa koulun rehtori / johtaja. Muita jäseniä ovat opettajakunnan ja muun henkilökunnan edustajat, erityisopetuksen edustaja sekä monialainen edustus kouluterveydenhuollon, kuraattori- tai psykologipalveluista, sekä 7-9 – luokkien kouluissa myös opinto-ohjaaja. Koulukohtaisten oppilashuoltoryhmien kokoonpano ilmoitetaan vuosittain lukuvuosisuunnitelman yhteydessä.</strong> <div class="content enclose"> <p><strong class="editor red">Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä:</strong><br/> <strong>- <strong class="editor red">Suunnittelee, toteuttaa, arvioi ja kehittää kouluyhteisön hyvinvoinnin, turvallisuuden, viihtyvyyden ja osallisuuden edistämistä. Lukuvuosittain valitaan kehittämisen painopistealue, jonka toteutumista arvioidaan lukuvuoden lopussa.</strong><br/> <strong class="editor red">- Suunnittelee, miten oppilaiden ja yhteisön hyvinvointiin liittyvien kyselyiden ja laadunarviointien tuloksia sekä laajojen terveystarkastusten yhteenvetoja käsitellään koulussa.</strong></strong><br/> <strong class="editor red">- Suunnittelee, miten vanhempien kasvatustyötä tuetaan sekä kodin ja koulun yhteistyötä vahvistetaan.</strong><br/> <strong class="editor red">- Huolehtii lukuvuosittain nivelvaiheyhteistyön toteuttamisesta.</strong><br/> <strong class="editor red">- Kokoontuu säännöllisesti vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa, tarvittaessa useamminkin.</strong><br/> <strong class="editor red">- Huolehtii huoltajien informoinnista ja kuulluksi tulemisesta yhteisöllisen oppilashuollon osalta.</strong></p> <strong class="editor red">Yhteistyötä tehdään paikallisten ja valtakunnallisten tahojen kanssa. Tällaisia tahoja voivat olla esimerkiksi, kunnan vapaa-aikatoimi, seurakunta, MLL, SPR, 4H, poliisi, palo- ja pelastustoimi yms.<br/> <br/> </strong><strong class="editor red">Nivelvaiheyhteistyön toteutumisesta huolehditaan riittävän monialaisesti. Siitä on tarkemmat kuvaukset luvuissa 13, 14 ja 15.<br/> <br/> </strong><strong class="editor red">Koulun terveydellisten olojen tarkastus tehdään kolmen vuoden välein. (Terveydenhuoltolaki 16 §)</strong><br/> <strong class="editor red">Tarkastuksissa ovat paikalla rehtori, kouluterveydenhoitaja- ja/tai lääkäri, työterveyshuollon edustaja, työsuojelun edustaja ja kiinteistönhoitaja. Kouluterveyskyselyjen (THL) tuloksia kouluympäristön osalta tulee hyödyntää yhteisöllisen oppilashuollon toteutuksessa.<br/> <br/> </strong><strong class="editor red">Kouluterveydenhuolto voi tarjota erityisasiantuntemusta päihteistä, seksuaaliterveydestä, ravitsemustieteistä, liikunnasta ja muista terveyteen vaikuttavista aiheista. </strong><strong class="editor red">Koulut käyttävät esimerkiksi Kouluterveyskyselyn (THL) tarjoamaa tietoa kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämisessä, vanhempainilloissa keskustelun pohjana, oppilashuoltotyössä sekä terveystiedon opetuksessa.<br/> <br/> </strong><strong class="editor red">Järjestyssääntöjen tarkoituksena on varmistaa opetukseen osallistuvan oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön (POL 29 § 1 mom.) ja huolehtia siitä, että oppilas suorittaa tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytyy asiallisesti (POL 35 § 2 mom.) </strong><strong class="editor red">Järjestyssäännöillä edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista ja kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä (POL 29 § 4 mom.) </strong><strong class="editor red">Järjestyssäännöillä voidaan antaa kouluyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä, asianmukaisesta käyttäytymisestä ja tarkempia määräyksiä esineistä tai aineista sekä niiden käytöstä ja säilytyksestä, kuten että kouluun ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on muussa laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta taikka, joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen ja jonka hallussapidolle ei ole hyväksyttävää syytä. </strong><strong class="editor red">Niin ikään voidaan antaa määräyksiä koulun omaisuuden käsittelystä ja oppilaan velvollisuudesta korvata aiheuttamansa vahinko. Vahingoista tulee ilmoittaa oppilaan huoltajalle tai tämän muulle lailliselle edustajalle. </strong><strong class="editor red">Määräyksiä voidaan antaa koulun tilojen siisteydestä huolehtimisesta sekä oleskelusta ja liikkumisesta koulurakennuksissa ja koulun alueella (POL 29 § 5 mom.)<br/> </strong><br/> <strong class="editor red">Järjestyssäännöt ovat voimassa ajan, jolloin oppilas osallistuu opetussuunnitelman mukaiseen toimintaan tai perusopetuslain tai siihen liittyvien säädösten nojalla laaditun suunnitelman mukaiseen toimintaan (esim. koulun ulkopuolinen toiminta kuten retket, leirikoulut ja kerhot) (POL 29 § 6 mom.) </strong><strong class="editor red">Järjestyssäännöt valmistellaan yhteistyössä koulun henkilökunnan, vanhempien ja oppilaiden kanssa. Koulun oppilaskuntaa tulee kuulla. (POL 3 § 3 mom. ja 47 a § 1 ja 3 mom.) Koulukohtaiset järjestyssäännöt, jotka ovat osa opetussuunnitelman koulukohtaista oppilashuoltosuunnitelmaa, hyväksyy sivistyslautakunta. </strong><strong class="editor red">Järjestyssäännöt eivät saa olla perusopetuslain tai minkään muun säädöksen (laki, asetus tms.) vastaisia, eikä niillä voida kaventaa oppilaan perusoikeuksia. </strong><strong class="editor red">Lisäksi yhteistyössä oppilaiden ja huoltajien kanssa voidaan sopia koulukohtaisista suosituksista.</strong> <p><strong class="editor red">Perusopetuslain mukaan oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä myönnetty vapautusta. (POL 26§) </strong><strong class="editor red">Koulujen tulee tiedottaa huoltajille, miten oppilaan poissaoloista ilmoitetaan koululle. Tavoitteena on, että luvattomiin poissaoloihin voidaan puuttua mahdollisimman nopeasti. Opetusryhmästä vastuussa oleva luokanopettaja tai luokanvalvoja seuraa säännöllisesti oppilaiden poissaoloja.</strong><br/> <br/> <strong class="editor red">Koulun oppilaat ja henkilökunta perehdytetään turvallisuutta edistäviin toimintatapoihin. Koulutapaturma on perusopetuksen oppilaille koulussa tai koulumatkalla sattunut äkillinen, ulkoisen ruumiinvamman aiheuttava odottamaton tapahtuma. Koulutapaturmina korvataan myös sellaiset vammat, jotka ovat syntyneet opintokäynnillä, opintoretkellä, leirikoulussa, kerhossa tai välittömällä matkalla niihin, mikäli ne sisältyvät koulun lukuvuosisuunnitelmaan. Tarkat toimintaohjeet tapaturman sattuessa löytyvät koulun turvallisuuskansiosta. Tapaturmasta ilmoitetaan viipymättä oppilaan huoltajalle ja kouluterveydenhoitajalle.</strong></p> <strong class="editor red">Tupakointi on kielletty kaikkien perusopetusta antavien koulujen sisä- ja ulkotiloissa. (Tupakkalaki 12 §) </strong><strong class="editor red">Kouluun ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonkin hallussapito on muussa laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta taikka joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen ja jonka hallussapidolle ei ole hyväksyttävää syytä. (POL 29 § 2 mom.)<br/> </strong><br/> <strong class="editor red">Rehtorilla tai koulun opettajalla on yhdessä tai erikseen oikeus työpäivän aikana ottaa haltuunsa oppilaalta 29 §:n 2 momentissa tarkoitettu kielletty esine tai aine tai sellainen esine tai aine, jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista. (POL 36 d § 1, katso myös 2 – 4 mom.) </strong><strong class="editor red">Koulun opettajalla ja rehtorilla on työpäivän aikana oikeus tarkastaa oppilaan mukana olevat tavarat, oppilaan hallinnassa olevat koulun säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa, sellaisen 29 §:n 2 momentissa tarkoitetun kielletyn esineen tai aineen haltuun ottamiseksi, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta, jos tällaisen esineen tai aineen hallussa pito on ilmeistä ja oppilas pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita, ettei hänen hallussaan niitä ole. (POL 36 e § 1, katso myös 2 – 5 mom.) </strong><strong class="editor red">Edellä 36 d ja 36 e §:ssä tarkoitetut toimenpiteet on toteutettava mahdollisimman turvallisesti. </strong><strong class="editor red">Toimenpiteillä ei saa puuttua oppilaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja yksityisyyteen enempää kuin on välttämätöntä opiskelurauhan ja turvallisuuden varmistamiseksi. </strong><strong class="editor red">Esineiden ja aineiden haltuun ottamisessa ja oppilaan tarkastuksessa on noudatettava olosuhteiden edellyttämää hienotunteisuutta. Toimenpiteiden käyttö tulee kouluissa suunnitella ja ohjeistaa. (POL 36 f § 1, katso myös 2 mom.) </strong><strong class="editor red">Edellä 29 §:n 2 momentissa tarkoitetut kielletyt esineet ja aineet luovutetaan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle.</strong><br/> <strong class="editor red">Esineet ja aineet tulee kuitenkin luovuttaa poliisille tai muulle laissa säädetylle viranomaiselle, jos oppilaalla, tämän huoltajalla tai muulla laillisella edustajalla ei lain mukaan ole oikeutta pitää niitä hallussaan. (POL 36 g § 2, katso myös 1, 3 – 4 mom.)<br/> <br/> </strong><strong class="editor red">Koulut ohjeistavat kuljetusoppilaita ja heidän kotejaan koulukuljetusten sujumisen ja turvallisuuden kannalta olennaisista asioista lukuvuositiedotteilla. </strong><strong class="editor red">Kuljetusta odottavalle oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus ohjattuun toimintaan. (POL 32 § 4 mom.) Ohjattu toiminta voi olla osallistumista tukiopetukseen, kerhotoimintaan tai muuhun ohjattuun toimintaan. Em. koskee oppilaita, joilla on ns. koulukuljetusetuus. </strong><strong class="editor red">Koulukuljetusten odotus on järjestettävä koulukohtaisesti niin, että oppilaiden turvallisuudesta on huolehdittu ja riittävä valvonta on järjestetty. Odotuspaikkojen täytyy olla sellaiset, että oppilaan turvallisuutta ei vaaranneta.</strong> <table border=""> <tbody> <tr> <td> </td> </tr> </tbody> </table> <p> </p> </div> </div> 2015-02-16T15:16:17+02:00