Uposkasvit

Ahvenvita (Potamogeton perfoliatus)

2016-12-08T07:22:53+02:00

Ahvenvidan yläosastaan haarautuva, rento varsi kasvaa enimmillään 2,5 metriä pitkäksi.
Varressa on ilmatiehyitä, jotka keventävät vartta ja pitävät sen pystyssä.
Lehdet ovat kapeita ja läpikuultavia, jopa 12 cm pitkiä tyvestään herttamaisia uposlehtiä.
Kukinto on 2–3 cm pitkä vihertävä tähkä, jonka perän ilmaontelot kohottavat sen vedenpinnan yläpuolelle.
Sillä on pienet juuret, joilla se ottaa ravinteita pohjasta. Lisäksi se saa niitä myös suoraan lehtien läpi.
Järvissä, joissa ja murtovedessä, usein syvässä vedessä.
Yleinen koko maassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.

2016-12-08T07:23:02+02:00

Nuottaruohon 30–70 cm pitkä ontto varsi pysyy enimmäkseen veden alla, mutta kukinto nousee yleensä veden pinnalle. Syvemmällä se kehittyy upoksissa.
Kapeat ja kaarevat aluslehdet ovat pohjaruusukkeena.
Kukka on valkoinen tai vaaleansininen, kellomainen.
Nuottaruoho kasvaa kirkasvetisissä vähäravinteisissa hiekka- ja sorapohjaisissa järvissä.
Yleinen koko maassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.

Nuottaruohon pohjassa kasvavia lehtiruusukkeita.

2016-12-08T07:23:10+02:00

Ruskoärviä on rentovartinen kasvi. Haarova. Usein punertavan tai ruskehtavan värinen.
Lehdet kiehkuroina. Ne ovat pariliuskaisia. Liuskat neulamaisen ohuita. Punertavia.
Kukinto on vedenpäällinen, nuokkuva.
Monivuotinen.
Viihtyy karuissa ja kirkasvetisissä järvissä.
Kasvaa yleisenä koko Suomessa.

2016-12-08T07:23:27+02:00

Lahnanruohon varsi on lyhyt ja pysty.
Tummanvihreät, ontot, 3–15 cm pituiset lehdet kasvavat tiheänä ruusukkeena. Jäykät lehdet jäävät vedestä nostettaessa haralleen.
Useimmat lahnanruohot elävät osaksi veden alla kirkasvetisissä järvissä, lammikoissa ja hitaasti virtaavissa puroissa.
Kasvaa paikoitellen yleisenä koko maassa.

2017-01-24T18:26:17+02:00