Matoseuranta 8-luokat

Johdanto

2016-09-07T17:28:27+03:00

1. Lievestuoreen koulun 8-luokkalaiset osallistuivat kansalliseen Matoseurantaan alkusyksyn 2016 aikana.

http://www.luma.fi/biopop/4472

Kuva: Lievestuoreen koulun oppilaita lieroja etsimässä

Tämän projektin tarkoituksena on selvittää ns. kansalaisaktiviteetin avulla (= koulut, yksityiset, ym) lierojen tämänhetkistä tilannetta; niiden levinneisyyttä ja ilmastomuutoksen mahdollisuutta eri lierolajeihin ympäri Suomea.

2. Osallistujat:
Lievestuoreen koulun 8-luokkalaiset (8A ja 8B-luokat)

OPS 2016

2016-09-07T17:28:51+03:00

Tämänkaltaiset aihekokonaisuudet sopivat erittäin hyvin mm. biologian opiskeluun (erityisesti 8-luokan OPS:in mukaiseen metsäbiologian opiskeluun).

Oppilaita, yleensä, kiinnostaa luokan ulkopuolinen työskentely. Tätä uusi OPS2016 myös suosii ja vaatii (tosin se ei vielä koske tätä lukuvuotta yläkoulun puolella).

Tämän projektin avulla oppilaiden omatoimisuutta ja samalla ryhmäytymistä voidaan parantaa. He joutuvat ottamaan osavastuuta projektin onnistumisesta ja toistensa tukemisesta sekä suoritusten vaatimisessa toisiltaan.

Samoin tämän kaltaiset projektit sopivat vallan erinomaisesti monialaisiin yhteistyö-projekteihin; oppiaine-rajat ylittäviin ja ne jopa joskus unohtaviin toimintoihin koulun sisällä.

Kuva: innokas oppilas Toomas mittaa lieron pituutta

Mittaus ja tulokset

2016-09-16T14:41:23+03:00

3. Tutkimusmenetelmät:
Pohjatiedon antoivat Helsingin yliopiston Metapopulaatiobiologian tutkimuskeskus.
He ovat luoneet tvt-taitoihin hyvin soveltuvan nettisivuston, jonka avulla on helppo oppilaiden päästä matoseurannan saloihin käsiksi. Niin itse tutkimusmenetelmiin kuin eri lierolajeihinkin.
Tarkemmin näihin sivuihin pääsee tutustumaan seuravan linkin kautta:

http://matoseuranta.it.helsinki.fi/fi

Koululle tuli valmis matoseuranta-paketti sekä selkeät ohjeet niin paperisena kuin netin kauttakin.
Erikoista tässä projektissa on matkapuhelimen applikaation käyttö, joka helpottaa tulosten kirjaamista ja lisää oppilaiden kiinnostusta.

4. Tulokset:
Suoritimme kuoppakaivauksia koulumme lähiympäristössä useiden koealojen kautta.
Lieroja löytyi vaihtelevasti, kuten arvata saattoi. Maan laatu vaikutti paljon matojen esiintymiseen ja runsauteen. Koulun lähimaaston maalejeina on mm. madoille vaikeita maa-aineksia, kuten hiesusavea tai kangasturvetta.
Kuva: Opettaja ja oppilaat matokuopan äärellä

Mittalaitteiden Labdisc environ/biochemin avulla voitiin mitata maaperän lämpötila ja happamuus. Nämä vaikuttavat tietysti matojen esiintymiseen ko. kohteessa. Mittalaitteeseen voidaan kiinnittää suoraan lämpöanturi, joka työnnetään suoraan maaperä-kohteeseen.

Maa-aineksen happamuus täytyy suorittaa maanäytteen ja titratun veden (pH 7) avulla, josta voidaan katsoa maanäytteen happamuusarvo.
Itse mittatuloksia tuli sen verran vähän, että näiden tulosten tuominen esille ei ole järkevää. (Sen verran voidaan kuitenkin todeta, että mitä happamampaa maata, sen vähemmän lieroja. Itse lierolajien tarkempi erittely jäi kylläkin tällöin pois.
Lisäksi madoista otettiin ohjeiden mukaisesti DNA-näytteitä, jotka lähetimme Helsingin yliopistoon. Näistä tuloksista tulenee tarkempaa tietoa myöhemmin.

Kuva: Rasmus ottaa madoista DNA-näytettä

Arviointi

2016-09-07T21:19:14+03:00

Paljon puhutut TVT-taidot korostuvat monipuolisuudellaan (tietokoneet; tiedon etsintä, sen käsittely. Tulosten ja johtopäätösten teko muun tiedon avulla (esim. nettitieto).

Työvälineiden käyttö: mm. matkapuhelimet ja niiden sopivat sovellutukset.
Mittalaitteet (me käytimme Labdisc-laitteita)

http://www.globisens.net/labdisc-models/enviro

Jos oppilas ottaa "tosissaan" näiden erityyppisten projektien annin; hän saa siitä paljon enemmän kuin istumalla passiivisesti oppitunneilla (ei toki aina). Valitettavasti joidenkin oppilaiden into päästä ulos on suurempi kuin itse varsinainen työnteko ja opiskelu aiheen parissa !
Useimmat oppilaat tekevät kuitenkin positiivisessa hengessä ja jotkut jopa "pienen tiedeihmisen " esikuvina ja innokkuudella!

Tämä on kuitenkin tuttua juttua teini-ikäisille nuorille, ja se täytyy ottaa huomioon opetustilanteissa.
Huumorilla ja iloisella ilmeella selviää useimmiten!

Kaiken kaikkiaan:
Itsenäinen harkinta ja omatoiminen oppiminen - learning by doing ! (kuten esim. kasvatustieteilijä Mikael Soininen usein toi esille omassa toiminnassaan ja ainut mieleeni jäänyt järkevä asia auskultointivuosilta kasvatustieteilijä Dewey:n ideana ..:))

http://pedagoginenkehittaminen.purot.net/learning_by_doing