<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/533/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Alakoulun historiaa</title>
<id>https://peda.net/id/012e408eb</id>
<updated>2022-06-21T18:03:26+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/012e408eb:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/my/luokat-1-6/koulun-historiaa#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/533/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Alaluokkien koulun historiaa</title>
<id>https://peda.net/id/dd7f82748</id>
<updated>2025-11-11T08:41:27+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/lohja/peruskoulut/yhtenaiskoulut/my/luokat-1-6/koulun-historiaa/akh#top" />
<content type="html">&lt;span&gt;Koulumme on rakennettu kamariherra Hjalmar Linderin (1862-1921) 1800-luvun lopulla omistaman Laakspohjan kartanon maalle. Mäntynummen yhtenäiskouluun nyt kuuluva 1-6 -luokkien alakoulu oli v. 1999-2013 nimetty hänen mukaansa Linderin kouluksi.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Linderin suku on lähtöisin Ruotsin Smoolannista, josta vuorimies Magnus Linder (s. 1710) muutti Suomeen ja meni sittemmin naimisiin Mustion ruukinpatruunan tyttären kanssa. Kamariherra Hjalmar Linder oli 1800-1900 -lukujen taitteessa voimakkaasti Etelä-Suomessa ja Lohjalla vaikuttanut varatuomari, suurmaanomistaja ja teollisuusmies. Isä, Konstantin Linder oli valtioministerisihteeri ja äiti venäläinen aatelinen, Marie Mussin-Pushkin. Hjalmar Linderin lapsuudenkoti oli Kytäjän kartano, josta hän lähti 1880 Pietariin opiskelemaan lakia. Linder peri 1890-luvulla lohjalaisen Laakspohjan kartanon, vanhan kuninkaankartanon, ja asui siinä puolisonsa Sofie Mannerheimin kanssa 1896-1902. Samaan aikaan hän osti pääosan nykyisen Lohjan kaupungin keskustasta. Hjalmar Linder perusti Lohjalle selluloosatehtaan (nykyisen Loparex Oy:n paperitehtaan) ja rakennutti sähköradan sen ja Lohjan aseman välille. Hän osti Suomeen ja Lohjalle luultavasti ensimmäisen henkilöauton Pariisista v. 1898. Vuonna 1902 Hjalmar Linder muutti Mustion kartanoon ja asui siellä loput Suomen vuosistaan ennen muuttoa Ruotsiin ja sieltä edelleen Ranskaan. (Lisää tietoa Hjalmar Linderistä: Esa Koskinen, Kullalla kirjailtu elämä, kamariherra Hjalmar Linder 1862-1921, Gummerus Oy, 2005.)&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Linderin koulun koulurakennus, joka oli alunperin Lohjan yhteiskoulu, on rakennettu 1960-luvun puolivälissä Laakspohjan kartanolta ostetulle tontille. Alkutaipaleensa 1-6. -luokkien koulu toimi Mäntynummen ala-asteen nimellä. Vuonna 1992 osa opettajista ja oppilaista siirtyi uuteen Perttilän kouluun ja osa jatkoi Mäntynummessa. Vuonna 1999 koulun nimi muuttui Linderin kouluksi.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;1976-1977&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Koulu toimi Mäntynummen ala-asteena ja koulunjohtajana oli Harri Hiihtola. Koulussa oli kaksi luokkaa, 5. ja 6. Toinen niistä toimi yhteiskoulurakennuksessa (Lohjan yhteiskoulun 1964 rakennetussa koulutalossa) ja toinen Mäntynummen seurakuntatalossa.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;1977-1978&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Luokat toimivat samoissa tiloissa kuin edellisenäkin vuonna, mutta olivat hallinnollisesti Aseman ala-astetta. Koulunjohtajana oli juuri tehtäväänsä astunut Eija Isotupa.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;1978-1979&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Mäntynummen ala-asteen luokat olivat 1, 2, 3-4, 5, 6 ja 5-6. Ne toimivat entisessä yhteiskoulun rakennuksessa. Yläaste oli jo aloittanut toimintansa, vaikka osa oppilaista jatkoi vielä yhteiskoululuokilla. Ala-asteen opettajia olivat Antti Hietala, Anna-Liisa Forsman, Pirkko Kesiö, Arja Jalonen ja koulunjohtajana Harri Hiihtola. Oppilaat tulivat Perttilästä, Immulasta, Mäntynummesta ja Lempolasta.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;1992-1993&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Koulupiirirajat muuttuivat, kun Perttilän koulu valmistui. Oppilasmäärä pieneni alle puoleen ja oppilaita oli 92. Koulussa oli kolme yhdysluokkaa.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;1996-1997&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Esiluokka aloitti toimintansa koulun tiloissa 1.8.1996.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;1999-2000&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Erityisopetuksen integraatio alkoi 1.8.1999.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Koulun nimi muuttui Linderin kouluksi 1.10.1999.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;2006-2007&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Oppilaita oli 132 ja päätoimista opetushenkilökuntaa 12.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Oma ruokasali valmistui ja koulu muutti uuteen Linderin siipeen 1.9.2006.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;2010-2011&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Lukuvuoden alussa oppilaita oli 115 (esiluokka mukana) ja päätoimista opetushenkilökuntaa 13.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Marraskuussa 2010 valmistui ja otettiin käyttöön Linderin ja Mäntynummen yhteinen opettajainhuone ja hallintotilat. Ne ovat omassa, ala- ja ylätalon yhdistävässä siivessä. Samassa yhteydessä Linder sai kaksi uutta luokkatilaa toiseen kerrokseen. Terveydenhoitajan, lääkärin ja koulukuraattorin uudet tilat valmistuivat ylätalon yläkertaan.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;2011-2012&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Lukuvuoden alussa oppilaita oli 115. Luvussa ovat mukana myös esiluokkalaiset. Lokakuun lopulla 2011 käyttöön otettiin uusi liikuntahalli. Logokilpailun tuloksena koulu sai oman, kahden oppilaan suunnitelmista yhdistelemällä syntyneen logon sekä oman laulun ja huudon. Henkilökunta ja oppilaat hankkivat ensimmäiset logolla varustetut t-paidat ja hupparit.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;2012-2013&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Lukuvuoden alussa oppilaita oli 125 esiluokka mukaanlukien. Opetushenkilökuntaan kuuluvat kuusi luokanopettajaa, kaksi erityisopettajaa, englanninopettaja ja kaksi kouluavustajaa. Esiluokassa toimii esiluokanopettaja ja kaksi lastenhoitajaa. Keväällä 2012 alkoivat vanhan juhla- ja liikuntasalin muutostyöt kirjastoksi. Mäntynummen kombikirjasto siirtyi uusiin tiloihin elokuussa. Kirjaston ja liikuntahallin avajaisia sekä nuorisokahvila Kolon, iltapäiväkerhon ja Linderin koulun avoimien ovien päivää vietettiin 25.10.2012. Lohjan yhteiskouluna alkanut ja Mäntynummen kouluna jatkava yläkoulu täyttää 50 vuotta.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;2013-2014&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Linderin alakoulua, Mäntynummen yläkoulua sekä Pullin ja Lehmijärven alakouluja koskeva hallinnonmuutos astui voimaan 1.10.2013. Kouluilla on yhteinen rehtori ja apulaisrehtori sekä vararehtorit. Samana päivänä Linderin koulu ja Mäntynummen koulu yhdistyivät Mäntynummen yhtenäiskouluksi.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;2021-2022&lt;br/&gt;&#10;Lohjan kaupunginvaltuusto teki päätöksen Pullin koulun lakkauttamisesta huhtikuussa 2021. Koulun lakkautus tuli voimaan 1.8.2021, mutta opetus Pullissa jatkuu toistaiseksi osana Mäntynummen yhtenäiskoulua omana toimipisteenään. Tarkoituksena on siirtää oppilaat Mäntynummeen, kun on varmistettu &lt;span&gt;oppimisympäristön olevan terveellinen ja turvallinen sisäilman laadun suhteen.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;2024-2025&lt;br/&gt;&#10;Mäntynummen luokkien 7-9 oppilaat siirtyvät väistötiloihin Rantapuistoon heti lukuvuoden alussa. Luokkien 1-6 oppilaat siirtyvät väistötiloihin vanhan koulurakennuksen läheisyyteen syysloman jälkeen. Pullin opetuspisteessä opetus jatkuu toistaiseksi. Lehmijärven koulu siirtyy hallinnollisesti Muijalan koulun yhteyteen 1.11.2024 alkaen.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;br/&gt;&#10;Koulunjohtajat ja rehtorit&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Harri Hiihtola 1976-1977, 1978-1987&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Marjatta Luhtasela 1987-1992&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Kiti Ikonen 1992-2003&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Markku Piirilä 1996-1997&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Marjo Hoberg ja Jarna Vuori 1998-1999&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Ritva Kaukinen ja Marjo Remander (Hoberg) 1999-2001&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Ritva Kaukinen ja Elina Sinisaari 2001-2002&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Ritva Kaukinen ja Laila Kakko (Kupari-Kako) 2002-2003&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Ritva Kaukinen ja Laila Kakko (Kupari-Kako) 2003-2006&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Hannu Makkonen 2006-2020&lt;br/&gt;&#10;Katri Vepsä 2020&lt;br/&gt;&#10;Päivi Tuomi 2020&lt;br/&gt;&#10;Lassi Huhtala 2023&lt;/span&gt;</content>
<published>2015-11-19T12:39:52+02:00</published>
</entry>


</feed>