https://peda.net/id/008619026f9 2017-07-23T14:42:27+03:00 https://peda.net/:static/533/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/aab5c4e26fa 2018-09-20T07:53:53+03:00 <br/> <ul> <li><b>Jää on yksi eroosiovoimista:</b> <ul> <li><strong>Laaksojäätiköt<br/> - <span>kuluttavat U-laaksoja</span><span><br/> </span><span>- koska eroosio voimakasta sekä pohjalla että reunoissa -&gt; kasaavat kuljettamaansa irtainta ainesta reuna- ja sivumoreeneiksi.</span></strong></li> <li><strong>Mannerjäätiköt<span><br/> </span><span>- aiheuttavat voimakasta kulutusta </span><span><br/> </span><span>- viimeisen jäätiköitymisvaiheen aikana Suomen kallioperä kului keskimäärin 7 m.</span><span><br/> </span><span>- kuljettavat maa-ainesta laajalle alueelle</span><span><br/> </span><span>- synnyttävät useita muodostelmia itse mannerjään, siitä lohjenneiden osien tai sen sulamisvesien vaikutuksesta.</span></strong></li> <li><strong>Rantajäät<span><br/> </span><span>kas</span></strong><strong><span>aavat pallekivikoita.</span></strong></li> </ul> </li> </ul> Miten jääkausi alkaa?<br/> <ul> <li><span>Maapallon keskilämpötilat pitkän aikaa niin matalia, että kaikki talven aikana satanut lumi ei ehdi kesällä sulaa. Se pakkautuu satojen vuosien aikana jäätiköksi vuorilla ja alkaa HITAASTI virrata alaspäin. </span></li> <li><span>Mannerjäätikkö paksuimmillaan noin 4 km.</span></li> <li><span>Syitä keskilämpötilan laskuun:</span></li> <ul> <li><span>Maapallon kiertorata Auringon suhteen vaihtelee</span></li> <li><span>Maapallon akselikulma kiertoradan suhteen vaihtelee</span></li> <li><span>Vuorten poimutusten yhteydessä syntyy korkeita vuoristoja, joiden huipulla oleva lumi heijastaa takaisin auringon säteilyä -&gt; kylmempää.</span></li> <li><span>Merivirratkin vaikuttavat</span></li> <li><span>jne.</span></li> </ul> </ul> <ul> <li>Viimeisin jääkausiaika alkoi 2,5 mrd. v.s. = Jääkausien sarja, pleistoseenin alku.</li> <li>Jääkausi = mannerjää peittää merkittävän osan maan pinnasta, viimeisin eli Veiksel-jääkausi oli n. 115 000 - 10 000 v.s.</li> <li>Elämme nyt jääkausiajan interglasiaalivaihetta eli kahden jääkauden välistä lämmintä ajanjaksoa.</li> <li>Maapallon kiertorata Auringon ympäri ja Maan akseli muuttuvat tietyssä rytmissä -&gt; vaikuttaa lämpötiloihin -&gt; vuorenhuipuilla talven aikana satanut lumi ei ehdi sulaa -&gt; syntyy jäätikkö -&gt; laajenee laaksojäätikkönä</li> <li>Etenevän jään merkit: <ul> <li>uurteet</li> <li>moreeni</li> <li>silokalliot</li> <li>U-laakso -&gt; vuono</li> <li>drumliinit</li> <li>siirtolohkareet</li> <li>pitkänomaiset järvialtaat</li> <li>onsilo</li> <li>maaperä Suomessa ohut, sedimenttikivilajeja vähän</li> </ul> </li> <li>Jään sulaessa syntyneet merkit: <ul> <li>hiidenkirnut</li> <li>harjut</li> <li>deltat</li> <li>sandurit</li> <li>kerrokselliset lustosavikot</li> <li>supat</li> <li>reunamuodostumat</li> <li>De Geer -moreenit</li> </ul> </li> <li>Maankohoaminen: <ul> <li>isostasia palaa pikku hiljaa -&gt; maa kohoaa</li> <li>muinaisrannat eli pirunpellot</li> </ul> </li> <li>Eräitä käsitteitä: <ul> <li>moreeni: Maalaji, joka on syntynyt jäätikön murskatessa kallioperän pintaa. Sekaisin kaikenlaisia raekokoja.</li> <li>drumliini: Kohouma maastossa, joka on syntynyt jäätikön etenemisvaiheessa, usein kalliosydän. Pitkänomainen ja toisesta päästään kapeneva. Drumliini koostuu pääasiassa moreenista.</li> <li>harju: Jäätikön sulamisvesivirtojen lajittelemaa ja kasaamaa hiekkaa ja soraa. Pitkänomainen harjanne, jäätikköjoen suuntainen.</li> <li>sanduri: Kuivanmaan delta. Suisto, joka on muodostunut virtaavan veden kuljettamista ja kasaamista maa-aineksista kuivalle maalle.</li> <li>suppa: Jäätikön mukana on tullut jäälohkare, joka on uponnut sedimentteihin. Kun jää on sulannut, jäljelle on jäänyt iso kuoppa.</li> <li>De Geer –moreenit: Reunamoreenivalli, joka kasaantui sulavan mannerjäätikön eteen. Kohoaa nyt merestä kapeina yhdensuuntaisina saarina. Pyykkilautamoreeni.</li> <li>Renamuodostuma: Salpausselät. Syntyneet jään sulamisen pysähtyessä pitemmäksi aikaa. Talvella jää hieman kasvoi ja työnsi muodostunutta moreenia kumpareeksi. Kesällä sulamisjokien tuoma aines kasautui sen päälle.</li> </ul> </li> </ul> 2017-07-23T15:44:28+03:00