Lukuvuosisuunnitelma 2020-21

PERUSOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA

Toimintakulttuuri

Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä

 Pyhäniemen koulu toimii oppivana yhteisönä ja kannustaa kaikkia jäseniään oppimiseen. Oppiva yhteisö kehittyy dialogin avulla. Yhdessä tekeminen ja osallisuuden kokemukset vahvistavat yhteisöä. Tavoitteiden pohdinta, oman työn säännöllinen arviointi ja kiireettömyys edistävät yhteisön oppimista. Oppimista edistää myös kehittämistyöstä, arvioinneista ja tutkimuksesta saadun tiedon hyödyntäminen. Pedagogisen ja jaetun johtamisen merkitys korostuu, ja johtaminen kohdistuu erityisesti oppimisen edellytyksistä huolehtimiseen.

Oppiva yhteisö luo edellytyksiä yhdessä ja toinen toisiltaan oppimiseen. Se luo edellytyksiä myös tutkimiseen ja kokeilemiseen sekä innostumisen ja onnistumisen kokemuksiin. Yhteisö rohkaisee jokaista jäsentään yrittämään ja oppimaan myös virheistä. Se antaa sopivia haasteita ja tukee vahvuuksien löytämistä ja hyödyntämistä. Yhteisön jäseninä oppilaat voivat luoda myönteisen ja realistisen käsityksen itsestään ja kehittää luontaista kokeilun ja tutkimisen haluaan. Oppivassa yhteisössä ymmärretään fyysisen aktiivisuuden merkitys oppimiselle ja irrottaudutaan istuvasta elämäntavasta. Siinä arvostetaan työhön syventymistä, oppimisessa tarvittavaa ponnistelua ja työn loppuunsaattamista.

Toimintakulttuuria vahvistamista jatketaan lukuvuoden 2020-21 aikana Pohjoisen alueen koulujen yhteistyön ja yhteisen koulutuksena avulla. Lukuvuoden työ alkaa Veso-päivillä 10.-11.8.2020. Pohjoisen alueen koulujen koulutus- ja Caf-yhteistyö jatkuu lukuvuonna 2020-21 Hälvälän, Hämeenkosken, Pyhäniemen ja Tiilikankaan koulujen kesken 20.8.2020.

Hollolan hyvinvointitoimialalla pyritään avoimen oppimisympäristön mahdollistamiseen kaikissa koulurakennuksissa. Avoimella oppimisympäristöllä tarkoitetaan Pyhäniemen koulussa tilojen, lähiympäristön, materiaalien ja opetusmenetelmien monipuolista, joustavaa käyttöä. Lukuvuonna 2020-21 tilojen käyttöä ohjaa oppilaskeskeisyys ja joustavuus.

Lukuvuonna 2020-21 Pyhäniemen koulun 0-2 alkuluokat toimivat uuden puolen siivessä ja ensimmäisen kerroksen luokissa. Alkuluokkatoimintaa ohjaavat kolme luokanopettajaa, kolme lastentarhanopettajaa, koulunkäyntiavustaja ja kaksi lastenhoitajaa sekä erityislastentarhanopettaja. Opetuksessa hyödynnetään monipuolisesti lähiympäristöä ja koulun sisätiloja.

Isompien oppilaiden luokat toimivat joustavasti yhdessä koulun toisessa ja kolmannessa kerroksessa. Lukujärjestyksessä eri oppiaineita on palkitettu samoihin aikoihin. Oppilaat työskentelevät kolmen luokanopettajan, laaja-alaisen erityisopettajan ja koulunkäyntiavustajan ohjauksessa erilaisissa ryhmissä. Opetuksessa käytetään joustavia opetusjärjestelyjä.

Laaja-alainen erityisopettaja tukee oppimista tarpeen mukaan. Virpi Rantanen työskentelee Pyhäniemessä maanantaista – keskiviikkoon.

Pyhäniemen koulussa liikunta on osa oppilaiden arkea. Tämä näkyy oppilaiden työskentelyssä, opetusmenetelmissä ja välituntileikeissä. Opetuksessa oppilaita ohjataan ja opetetaan aktiivisilla ja osallistavilla työtavoilla.

Hyvinvointi ja turvallinen arki

 Pyhäniemessä oppivan yhteisön rakenteet ja käytännöt edistävät hyvinvointia ja turvallisuutta ja luovat siten edellytyksiä oppimiselle. Nämä näkökulmat ulottuvat kaikkeen koulutyöhön ja ohjaavat jokaisen työskentelyä. Toiminnassa otetaan huomioon yhteisön jäsenten yksilöllisyys ja tasa-arvoisuus sekä yhteisön tarpeet. Koulun käytännöt ovat joustavia ja mahdollistavat monipuolisen toiminnan. Liikkuminen sekä mielen hyvinvointia edistävät yhteiset toiminnat ovat luonteva osa jokaista koulupäivää. Yhteisöllinen oppilashuolto on tärkeä osa toimintakulttuuria. Sen yhteydessä luokan oppilaat kertovat vuorollaan oman luokkansa ilmiöistä ja ilmapiiristä.

Oppilailla on yhdenvertainen mahdollisuus saada ohjausta sekä tukea kehitykseensä ja oppimiseensa sekä yksilöinä että ryhmän jäseninä. Yhteisössä arvostetaan hyväntahtoisuutta ja ystävällisyyttä. Kiusaamista, väkivaltaa, rasismia tai muuta syrjintää ei hyväksytä ja epäasialliseen käytökseen puututaan. Koulutyössä pyritään arjen ennakoitavuuteen ja kiireettömyyteen. Kuulluksi tuleminen ja oikeudenmukaisuuden kokemus rakentavat luottamusta. Rauhallinen ja hyväksyvä ilmapiiri, hyvät sosiaaliset suhteet sekä ympäristön viihtyisyys edistävät työrauhaa. 

Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely

 Vuorovaikutus, yhteistyö ja monipuolinen työskentely ovat yhteisön kaikkien jäsenten oppimista ja hyvinvointia edistäviä tekijöitä. Oppiva yhteisö tunnistaa oppimisen ja tiedon rakentumisen moninaisuuden ja toimii joustavasti. Se rohkaisee kokeilemiseen ja antaa tilaa eri ikäkausille ja oppijoille tunnusomaiselle toiminnallisuudelle, luovalle työskentelylle, liikkumiselle, leikille ja elämyksille.

Koulutyössä hyödynnetään suunnitelmallisesti eri työtapoja ja oppimisympäristöjä ja työskentelyä pyritään säännöllisesti viemään ulos luokkahuoneesta. Luodaan mahdollisuuksia projektimaiseen työskentelyyn ja kokonaisuuksien opiskeluun sekä yhteistyöhön koulun sisällä ja koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Koulun aikuisten keskinäinen yhteistyö sekä vuorovaikutus ympäröivän yhteiskunnan kanssa tukevat oppilaiden kasvua hyvään vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön. Yhdessä tekeminen edistää oman erityislaadun tunnistamista ja taitoa työskennellä rakentavasti monenlaisten ihmisten kanssa. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään edistämään vuorovaikutusta sekä työskentelyn moniaistisuutta ja monikanavaisuutta. Pyhäniemen koulun tietoliikenneyhteydet paranevat olennaisesti, koska koululle tulee valokuituyhteys syksyn aikana.

Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus

Koulu oppivana yhteisönä on osa kulttuurisesti muuntuvaa ja monimuotoista yhteiskuntaa, jossa paikallinen ja globaali limittyvät. Oppiva yhteisö arvostaa ja hyödyntää maan kulttuuriperintöä ja kansalliskieliä sekä omaa ja ympäristön kulttuurista, kielellistä, uskonnollista ja katsomuksellista monimuotoisuutta. Se kehittää yksilöiden ja ryhmien välistä ymmärrystä ja kunnioitusta sekä vastuullista toimintaa. Kulttuuritraditioihin tutustutaan, erilaisista ajattelu- ja toimintatavoista keskustellaan rakentavasti ja luodaan uusia tapoja toimia yhdessä.

Yksi kulttuurisen moninaisuuden ilmentymä on monikielisyys. Jokainen yhteisö ja yhteisön jäsen on monikielinen. Eri kielten käyttö rinnakkain koulun arjessa nähdään luontevana ja kieliä arvostetaan. Kielitietoisessa yhteisössä keskustellaan kieliin ja kieliyhteisöihin kohdistuvista asenteista ja ymmärretään kielen keskeinen merkitys oppimisessa, vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa. Jokaisella oppiaineella on oma kielensä, tekstikäytäntönsä ja käsitteistönsä. Eri tiedonalojen kielet ja symbolijärjestelmät avaavat samaan ilmiöön eri näkökulmia. Opetuksessa edetään arkikielestä käsitteellisen ajattelun kieleen. Kielitietoisessa koulussa jokainen aikuinen on kielellinen malli ja myös opettamansa oppiaineen kielen opettaja.

Osallisuus ja demokraattinen toiminta

Oppivan yhteisön toimintatavat rakennetaan yhdessä. Osallisuutta edistävä, ihmisoikeuksia toteuttava ja demokraattinen toimintakulttuuri luo perustan oppilaiden kasvulle aktiivisiksi kansalaisiksi. Pyhäniemen koulussa edellä kuvattua tavoitetta toteutetaan aktiivisen oppilaskuntatoiminnan ja osallistavan oppilashuoltotyön avulla.

Oppilaat osallistuvat oman kehitysvaiheensa mukaisesti toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. He saavat kokemuksia kuulluiksi ja arvostetuiksi tulemisesta yhteisön jäseninä. Yhteisö kannustaa demokraattiseen vuoropuheluun ja osallistumiseen sekä luo niille toimintatapoja ja rakenteita. Oppilaskuntatoiminta tarjoaa yhden tärkeän väylän oppilaiden osallistumiselle. Muut toimintamuodot kuten vastuuryhmät, ja erilaiset kestävän kehityksen toiminnat täydentävät sitä. Samalla ne vahvistavat yhteistyötä ja vuorovaikutusta koko kouluyhteisössä. Yhteistyö eri hallinnonalojen, seurakuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa syventää käsityksiä yhteiskunnasta ja kansalaisyhteiskunnassa toimimisesta.

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Oppiva yhteisö edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Yhteisön jäsenet tulevat kohdatuiksi ja kohdelluiksi samanarvoisina riippumatta mistään henkilöön liittyvästä tekijöistä. Samanarvoisuus ei merkitse samanlaisuutta. Yhdenvertainen kohtelu edellyttää sekä perusoikeuksien ja osallistumisen mahdollisuuksien turvaamista kaikille että yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista.

Peruskouluaikana oppilaiden käsitys omasta sukupuoli-identiteetistä ja seksuaalisuudesta kehittyy. Oppiva yhteisö edistää arvoillaan ja käytänteillään sukupuolten tasa-arvoa ja tukee oppilaita oman identiteetin rakentumisessa. Yhteisö rohkaisee oppilaita tunnistamaan omat mahdollisuutensa sekä suhtautumaan eri oppiaineisiin, tekemään valintoja ja sitoutumaan opiskeluun ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja. Oppimisympäristöjä, työtapoja ja opetusmateriaaleja valitsemalla ja kehittämällä luodaan näkyvyyttä inhimillisen moninaisuuden arvostamiselle.

Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen

Oppiva yhteisö ottaa kaikessa toiminnassaan huomioon kestävän elämäntavan välttämättömyyden. Arjen valinnoillaan ja toimillaan koulu ilmentää vastuullista suhtautumista ympäristöön. Raaka-aineita, energiaa ja luonnon monimuotoisuutta tuhlaavia materiaalivalintoja ja toimintatapoja muutetaan kestäviksi. Kestävän elämäntavan aineettomien tekijöiden merkitystä hyvinvoinnille korostetaan ja niille annetaan aikaa ja näkyvyyttä päivittäisessä koulutyössä. Oppilaat ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa kestävää arkea.

Oppiva yhteisö rakentaa toivoa hyvästä tulevaisuudesta luomalla osaamisperustaa ekososiaaliselle sivistykselle. Realistinen ja käytännöllinen asenne hyvän tulevaisuuden edellytysten muovaamiseen vahvistaa kasvamista vastuullisuuteen yhteisön jäseninä, kuntalaisina ja kansalaisina. Se rohkaisee oppilaita kohtaamaan avoimesti ja uteliaasti maailman moninaisuutta sekä toimimaan oikeudenmukaisemman ja kestävämmän tulevaisuuden puolesta.


Painopistealueet

Kasvatukselliset painopistealueet

Pyhäniemen koulussa opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Opetuksen ja kasvatuksen tulee myös tukea kasvua tasapainoisiksi ja terveen itsetunnon omaaviksi ihmisiksi. Koulun opetus edistää kulttuurien sekä aatteellisten, maailmankatsomuksellisten ja uskonnollisten, kuten kristillisten, perinteiden sekä länsimaisen humanismin perinteen tuntemista ja ymmärtämistä. Elämän, toisten ihmisten ja luonnon kunnioittamisen rinnalla korostetaan ihmisarvon loukkaamattomuutta, vastuuta omasta toiminnasta (Verso-sovittelu), ihmisoikeuksien kunnioittamista ja suomalaisen yhteiskunnan demokraattisia arvoja, kuten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Sivistykseen nähdään kuuluvaksi myös yhteistyö ja vastuullisuus, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, kasvu hyviin tapoihin sekä kestävän kehityksen edistäminen.

Pyhäniemen koulussa lukuvuoden 2020 – 21 painopisteenä on vastuullisuus ja vastuuseen kasvaminen, jota harjoitellaan erilaissa ryhmissä (Jantus-toiminta?) tekemällä koulun arkeen liittyviä vastuutehtäviä.


Opetukselliset painopistealueet

  • Laaja-alainen osaaminen
  •  oppimisen arvioinnin perusteista tiedottaminen huoltajille 
  • opetushenkilöstön työhyvinvointiin panostaminen 
  • Arviointikulttuuri
  • O365, Ville


Alkuluokkien toimintakulttuurin kuvaus

Pyhäniemessä alkuluokkatoimintaa on maanantaista perjantaihin päivittäin. Toimimme yhdessä viikoittain joustavasti liikunnassa, käsitöissä, kuvataiteessa, musiikissa, ympäristötiedossa ja suomen kielessä. Alkuluokkatoimintaa toteutamme koulun ensimmäisen kerroksen luokkatiloissa joustavasti ryhmittyen ja hyödynnämme mahdollisuuksien mukaan koulun pihaa ja muita lähialueita (metsä ja pururata). Keskitymme toiminnan laatuun ja sisältöön ja kehitämme sitä jatkuvasti. Lukuvuonna 2020-21 koulussa toimii kolme alkuluokkaa.

Hollolan kunnan linjauksen mukaisesti myös Pyhäniemessä jokaiselle alkuluokan lapselle tehdään Hoppi. Hoppiin kirjataan keskeiset oppimisen tavoitteet, oppilaan edistyminen ja mahdolliset tuen tarpeet.

 

Turvallinen arki

Pyrimme luomaan lapsille turvallisen arjen selkeillä päivän rutiineilla ja säännöillä eri tilanteissa sekä ennakoimalla toimintaa. Lapsella on koulussamme tutut aikuiset, mikä luo turvallisen pohjan alkuluokkatoiminnalle. Lapsia kannustetaan ja kehutaan. Toiminnassa pyritään kiireettömyyteen. Turvallisuutta pyritään rakentamaan selkeillä ja melko pysyvillä, mutta joustavilla ryhmämuodostuksilla.

Mietimme yhdessä alkuluokan aikuisten kanssa tarkasti, miten toteutamme arjessa lasten kulkemisen mm. tilasta toiseen, ruokailuun tai ulkoiluun, jotta tilanteet olisivat mahdollisimman rauhallisia. Myös ruokailuja porrastetaan. Aikuisten hyvä työilmapiiri ja keskinäinen vuorovaikutus antaa lapsille hyvän mallin.

Korona-viruksen aiheuttama uusi haaste lisää haasteita tarpeellisen hygieniatason ja turvavälien säilyttämiseen. Koulupäivän rakennetta muokataan vastaamaan OPH:n ja STM:n ohjeistusta.

 

Yhteistyö ja suunnittelu

 Alkuluokkatoiminnan edellytys on kaikkien alkuluokan aikuisten yhteinen säännöllinen suunnitteluaika, joka on huomioitu työvuorolistoissa ja lukujärjestyksissä. Suunnitteluajalla jaetaan tietoja lapsista, suunnitellaan tulevien viikkojen sisältöalueita ja arvioidaan mennyttä toimintaa. Tuntien suunnittelussa hyödynnetään aikuisten vahvuuksia ja mielenkiinnon kohteita. Selkeistä ja johdonmukaisista toimintatavoista/kasvatuksesta käydään keskustelua ja työtä kehitetään tältä pohjalta. Pidetään kiinni yhdessä sovituista asioista. Kaikilta alkuluokan aikuisilta löytyy myös joustoa ja huumoria tilanteiden sitä vaatiessa. Yhteissuunnittelua tehdään myös luokilla 3-4.

 

Lasten osallistaminen

Koulussamme kuunnellaan lasten mielenkiinnon kohteita, mielipiteitä ja vahvuuksia. Tällä tavalla lapset voivat vaikuttaa omaan oppimiseensa. Arjen asioista ja oppilaiden mielenkiinnon kohteista keskustellaan oppitunneilla, mikäli jokin aihealue kiinnostaa lapsia tai on ajankohtainen.

Lapsia osallistetaan koulussamme Jantus-toiminnan kautta, jolloin lapset toimivat 0-4.-luokkien sekaryhmissä. Jantus-ryhmissä oppilaat tekevät koulun arkeen liittyviä vastuutehtäviä ja näiden lisäksi lapset tekevät kuvataiteeseen liittyviä tuotoksia yleensä perjantaisin. Jantus-ryhmien kokoonpanoja hyödynnetään myös projektiviikoilla. Ryhmätoiminnan kautta oppilaille vahvistuu yhteisöllisyyden tunne ja "me-henki" Pyhäniemen koulussa.

Oppilaat voivat vaikuttaa koulun arjen asioihin myös oppilaskunnan hallituksen kautta. Kaikki oppilaat voivat välittää tärkeinä pitäminään asioita hallituksen jäsenille, jotka puolestaan ottavat asioita esille kokouksissaan.

SAMANAIKAIS- JA YHTEISOPETTAJUUS PYHÄNIEMEN KOULUSSA

Pyhäniemen koulussa samanaikais- ja yhteisopettajuus on laajasti käytössä eri oppiaineissa ja erilaisissa oppimiskokonaisuuksissa. Lukujärjestyksen laadinnassa luokkien oppitunnit on palkitettu samanaikaisiksi, jotta samanaikaisopettajuus on mahdollista. Esimerkiksi matematiikan oppitunteja on jaettu useamman opettajan kesken osa-alueisiin koodaus, toiminnallinen matematiikka ja opiskeltavan kokonaisuuden syventäminen. Edellä kuvatussa toiminnassa voi olla mukana kolme luokkaa ja neljä opettajaa. Samanlaatuista toimintaa on äidinkielessä ja englannin opetuksessa.

Jantus-toiminnassa koulun kaikkia oppilaita ohjaa eri pisteissä ja kokonaisuuksissa koko koulun opetushenkilöstö, mukana on myös esikoulun oppilaat ja varhaiskasvatuksen henkilöstö.

Yhteis-/samanaikaisopettajuutta toteutetaan koko lukuvuoden ajan esimerkiksi liikuntatunneilla. Sekaryhmää (tytöt ja pojat) ohjaa kaksi opettajaa, jotka ovat yhdessä suunnitelleet tunnin sisällön.

Oppilaita on jaettu erilaisiin toiminnallisiin ryhmiin opetettavan aiheen mukaan, jolloin oppilaat saavat ohjattua opetusta useammassa eri toimintapisteessä.

Laaja-alainen erityisopettaja osallistuu koko lukuvuoden ajan opetusryhmien toimintaan samanaikaisopettajana.

Keskeiset menestystekijät

  • Osaava ja innostunut henkilöstö
  • Motivoitunut henkilöstö – oppimisen ja opetuksen tukena

 

Toiminta

OPETUS

Tavoite

Arviointi

- hyvä perusopetus; riittävät tiedot ja taidot

 

 

- joustavat opetusjärjestelyt

 

 

- tukiresurssi > yksilöllisyys

- integraatio / inkluusio

 

 

- yhdessä tekeminen

 

- tiedottaminen

 

toteuttaa opetussuunnitelman mukaista perusopetusta koulun henkilökunnan erityisosaamista hyödyntäen

 

laatia joustava ja mielekäs työjärjestys, mahdollistaa sopivien opetusryhmien muodostaminen tukiresurssin kautta

 

taata erityistä tukea tarvitseville oppilaille riittävä yksilöllinen tuki resurssin kautta (avustaja/tuntiopettaja/tukiopetus)

 

- samanaikaisopettajuus

- yhteisopettajuus

- osallisuuden lisääminen

riittävästi tietoa huoltajille opetustoiminnasta sekä oppilaan edistymisestä

oppilaiden edistymisen seuraaminen, oppilaiden koulutyön itsearvioinnit, väli – ja lukuvuositodistukset

päivittäinen arkityön seuranta>muutokset, huoltajien palaute, työjärjestyksen toimivuus

 

tuen jakaminen tasapuolisesti, oppilaiden edistyminen, tuen riittävyys

 

- jatkuva itsearviointi ja toiminnan tarkastelu

 







kuukausitiedotteet, Wilma-viestit opettaja<>huoltaja, lukuvuositie-dotteet, vanhempainvartit, yhteiset vanhempainillat

- kasvatustyö

 

 

- vastuuryhmien muodostaminen

 

Laaja-alaiset oppimiskokonaisuudet

 

opettaa oppilaille vastuuta omasta koulutyöskentelystä, käyttäytymisestä sekä ympäristöstä yhteistyössä kotien kanssa

 

-omatoimisuuden ja itseohjautuvuuden lisääminen

 

-ihmisenä kasvaminen ja elinikäinen oppiminen (Seitsemän taitavaa sisarusta)

OPS:n ja yhteisten sääntöjen korostaminen koulun arjessa

kiusaamisen ehkäisy ja varhainen puuttuminen,

yhteisöllisyyden lisääminen eri teemapäivien muodossa sosiaalisuuden ja vastuullisuuden oppiminen

OPPIMISYMPÄRISTÖ

 

 

- ympäristön hyödyntäminen

- opetuksessa

- viihtyisä ja turvallinen koulu

 

- opetusvälineet

- valokuitu yhteys

huomioida ympäröivän luonnon ja

lähiympäristön tarjoamat mahdollisuudet päivittäisessä opetustyössä

kasvattaa oppilaiden vastuuta toisista oppilaista ja oppimisympäristöstä, fyysisen ja psyykkisen turvallisuuden edistäminen

opetusvälineiden ajanmukainen taso ja riittävyys

opetuksen mielekkyys vaihtelun kautta, asiayhteyksien selkiintyminen konkreettisen havainnoinnin avulla

käyttäytymisen seuranta, kouluympäristön turvallisuuden ja esteettisyyden seuranta, puutteiden huomioiminen, vaaranpaikkojen kartoitus, kiusaamiseen puuttuminen

 

määrärahojen riittävyys, tasapuolisuus hankinnoissa

 

OPETTAJAKUNTA

 

 

- pätevyys ja pysyvyys

 

 

 

- O365-koulutus

- tutor koulutus

virat ja määräaikaisuudet muodollisesti pätevillä opettajilla

määräaikaisuudet>virat>sitoutuneisuus omaan yksikköön

opettajien erityisosaamisen hyödyntäminen opetustyössä>motivaatio>sitoutuminen

digitaitojen kehittäminen

erilaiset valinnaiset työpajat

muodollisesti pätevien opettajien määrä

virkatarpeen arviointi uutta lukuvuotta suunniteltaessa

rekrytointivaiheessa kiinnitetään huomio erityisosaamiseen

 

opetussuunitelmassa mainittujen taitojen hallinta

HENKILÖKUNTA

 

 

- jaksaminen

 

 

- työssä uudistuminen

 

työn ja vastuun jakaminen>yhteistyö

oman erityisosaamisen hyödyntäminen

 

työmotivaation säilyttäminen

päivittäiset keskustelut, opettajainkokoukset, kehityskeskustelut

-terveystarkastukset

kouluttautuminen>tasapuolisuus

alue- ja vertaispalaverit ajatusten vaihtoon

TALOUS

 

 

- hankinnat/toiminta

opetussuunnitelman mukaisen toiminnan mahdollistavat hankinnat

määrärahojen riittävyys

 

Toiminnan kehittämiskohteet ja – suunnitelmat

Laatustrategiat

 

Hyvinvointitoimialan vuodelle 2020–21 valitsemat laatustrategiat:

  • oppimisen arvioinnin perusteista tiedottaminen huoltajille

 

- opetushenkilöstön työhyvinvointiin panostaminen

- oppimisen tukeen liittyvien toimintatapojenmonipuolistaminen ja kehittäminen

- vuorovaikutteisen toimintakulttuurin kehittämisen vahvistaminen; lapset ja nuoret otetaan mukaan toiminnan suunnitteluun.


Työyhteisön kehittämiskohteet (henkilöstön työtyytyväisyys kysely / maakunn. arviointi)

 

o Vastuullisuus omassa toiminnassa ja kouluttautuminen toimintaympäristön muuttuessa

o Oppimisympäristöjen kehittäminen 

 

Pyhäniemen koulu

- yhteisopettajuus

- yhteistyö perusopetus – varhaiskasvatus

- yhteisten pelisääntöjen noudattaminen

- ammatillinen työote, rakentava keskustelu ja yhteisestä työstä välittäminen

 

Tuloksellisuuden arviointi

– maakunnallinen opetustoiminnan arviointi

– talousarvion toteutuminen

– sivistystoimen laatukriteerit

– kehityskeskustelut

– alkuluokkakyselyt

– oppilaiden hyvinvointikyselyt

 

 

CAF

Pyhäniemen koulu osallistuu pohjoisen alueen koulujen yhteiseen Caf-päivään 20.8.20.

 

Toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi

Hollolan kunnan ja hyvinvointitoimialan tuloksellisuutta arvioidaan CAF-arvioinnin avulla.

Pyhäniemen koulu osallistuu Hollolan hyvinvointitoimialan- ja maakunnalliseen arviointiin.

Laadunarviointi toimii sekä johtamisjärjestelmän että itsearvioinnin työvälineenä. Aineistoa kehittämiseen kootaan lapsilta, huoltajilta ja henkilökunnalta sekä yhteistyökumppaneilta. Saatua aineistoa hyödynnetään yksikön ja alueen esi- ja perusopetuksen laadun, suunnittelun ja käytänteiden jatkuvan kehittämisen sekä verkostoitumisen tarpeisiin.

Opetuksen yleinen järjestäminen

Työ- ja loma-ajat

Koulun ja esiopetuksen työ- ja loma-ajat 2020-2021

Syyslukukausi aloitetaan keskiviikkona 12.8.2020 ja päätetään lauantaina 19.12.2020.

Syysloma: viikko 43 (19.-23.10.2020)

Itsenäisyyspäivä su 6.12.2020

Joululoma: 20.12.2020 – 6.1.2021

Kevätlukukausi aloitetaan torstaina 7.1.2021 ja päätetään lauantaina 05.06.2021

Loppiainen: sisältyy joululomaan 6.1.21

Talviloma: viikko 9 (1.3.-5.3.2021)

Pääsiäinen: 2.-5.4.2021

Ylimääräinen vapaapäivä: -

Vapunpäivä: la 1.5.2021

Helatorstai: 13.5.2021

 

Oppitunnit, teema- ja Veso-päivät

Opetustunti, jolta palkka maksetaan on pituudeltaan 60 minuuttia, josta vähintään 45 minuuttia on oppilaille annettavaa opetusta. Koulupäivä päättyy koulutuntien täyttyessä lukujärjestyksen mukaan. Tästä voidaan poiketa, jos taito- tai taideaineen kaksoistunnin on koulupäivän viimeinen opetuskokonaisuus ja jos tunnit pidetään yhteen. Tällöin viimeinen oppitunti voi päättyä 15 minuuttia ennen viimeisen koulutunnin päättymistä. Edellä kuvatussa tapauksessa kaksoistunnin pitänyt opettaja on vastuussa oppilaistaan koulutunnin päättymisaikaan saakka.

Teemapäiviä järjestettäessä kaikilla opettajilla on velvollisuus osallistua päivän ohjelmaan ja olla paikalla koko toiminnan ajan riippumatta asianomaisen päivän lukujärjestyksessä olevasta tuntimäärästä.

Lukuvuoden 2020-21 Veso-päivät: 10. ja 11.8.2019. Koulun oma Veso 3h toukokuu 2021. 3h varataan hyvinvointitoimialan käyttöön myöhemmin ilmoitetusta aiheesta. Liikuntapäivä järjestetään toukokuussa.

 

Opetuksen yhteydessä järjestettävä muu toiminta; aamu- ja iltapäivätoiminta, oppilashuolto, koulun kerhotoiminta

Pyhäniemen koulussa on iltapäivätoimintaa. Iltapäivätoimintaa järjestetään koulupäivinä klo 12.30 – 17.00. Toiminta noudattaa Hollolan kunnan iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelmaa. Aamupäivätoimintaa ei ole.

Koulussa järjestetään oppilaskerhoja syksyllä 2020 - tuntia ja keväällä 2021 tuntia OPH:n rahoituksella. Kerhoista tiedotetaan kuukausitiedotteilla Wilmassa.

 

Yhteistyö seurakunnan kanssa

Yhteismuodot määritellään hyvinvointitoimialan ja seurakunnan välisessä yhteistyösopimuksessa.

 

Yhdysluokkaopetuksen järjestämisen periaatteet

Yhdysluokalla tarkoitetaan opetusryhmää, jossa opiskelee eri vuosiluokilla olevia tai vuosiluokkiin sitomattomasti edettäessä eri-ikäisiä oppilaita. Yhdysluokka voidaan perustaa joko oppilasmäärän pienuuden vuoksi tai pedagogisista syistä. Opetus yhdysluokassa voidaan toteuttaa kokonaan oppilaiden vuosiluokkien mukaisesti tai osittain vuorokurssiperiaatetta noudattaen. Vuorokursseittain opiskeltaessa tulee huolehtia opiskeltavien sisältöjen jatkuvuudesta ja johdonmukaisesta etenemisestä. Erityisesti on huolehdittava oppilaiden opiskelutaitojen kehittymisestä. Mikäli yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Oppiaineiden opetustunteja tasattaessa tulee aina turvata oppilaan oikeus opetussuunnitelmassa määriteltyyn kokonaistuntimäärään. Mikäli oppilas siirtyy vuorokurssiperiaatteen mukaisesta opiskelusta vuosiluokittain etenevään opiskeluryhmään, oppilaan opetus järjestetään yksilöllisesti mahdollisen puuttuvan oppimäärän tai sen osan suorittamiseksi.

Opiskelu yhdysluokassa voidaan toteuttaa myös vuosiluokkiin sitomattomana perusopetusasetuksen mukaisesti. Tällöin oppimäärä määritellään opetussuunnitelmassa opintokokonaisuuksina jakamatta sitä vuosiluokkiin. Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu voi koskea kaikkia koulun oppilaita, tiettyä yhdysluokkaa tai yksittäisiä oppilaita.

Pyhäniemen koulussa toimii lukuvuonna 2020 – 21 neljä yhdysluokkaa; alkuluokat A, B ja C sekä 3 – 4 B luokka.

 

Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus

Pyhäniemen koulussa käytetään etäopetusta, mikäli pandemiatilanne niin edellyttää esim. pitkien sairauspoissaolojen tai muiden painavien syiden vuoksi.

 

Valinnaisaineet

Opetussuunnitelman valinnaisaineet on valittu luokilla 3 - 4 Hollolan kunnan toimesta. Näillä luokilla ylimääräinen tunti on sijoitettu käsityön opetukseen.

 

Koulun ulkopuolella annettava opetus; leirikoulut, opintoretket, tutustumiskäynnit ja vierailut

 

Opetus tapahtuu ajoittain koulun ulkopuolella, kun opetuksellisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaista.

Lähiopetuspäiviä toteutetaan koulua ympäröivässä luonnossa koulun lähiympäristössä, Kutajärven lintutornilla, Pirunpesän maastossa, Hollolan kirkolla ja Parinpellon sekä Upilan leirikeskuksissa. Vanhempain toimikunnan tuki mahdollistaa erilaisten liikuntalajikokeiluja sekä koulun yhteisen liikuntapäivän. Neljännen luokan oppilaat tekevät vuosittain yhden päivän opintoretken Etelä-Suomessa, jota avustaa taloudellisesti koulun vanhempaintoimikunta.

Uinnin opetus tapahtuu Hollolan uimahallissa. Alkuluokan oppilaat käyvät uimaopetuksessa viisi kertaa opetusjakson aikana.

Opintoretkiä Lahteen tehdään mm. konserttien yhteydessä ja museokäyntien yhteydessä.

Pyhäniemen koulun oppilaat voivat osallistua kouluvuoden aikana erilaisiin oppilaille suunnattuihin kilpailuihin.

Luokkien 0-4 oppilaat voivat toteuttaa muita opintoretkiä lukuvuoden aikana.

Retkien aikainen henkilöstön palkkaus määräytyy Hollolan kunnan ohjeistuksen mukaisesti.

Retkien osalta noudatetaan Korona-tilanteen mukaista valtakunnallista ohjeistusta.

 

Monialaiset oppimiskokonaisuudet ja eheyttäminen

Monialaiset oppimiskokonaisuudet vuosiluokilla 3-9

 

Monialaiset oppimiskokonaisuudet edistävät perusopetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Kokonaisuudet ovat luonteeltaan pidempikestoisia, useampaan oppiaineeseen integroituja projektityöskentelyn jaksoja, joiden toteuttamiseen osallistuu useita opettajia ja opetusryhmiä. Jokainen oppilas osallistuu lukuvuoden aikana monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin vähintään yhden viikon oppitunteja vastaavan ajan.

 

Vuosiluokat 3-9 toteuttavat lukuvuonna 2020-2021 monialaiset opintokokonaisuudet Terve elämä -teeman alla. Kokonaisuudet on suunniteltu vuosiluokittain seuraavasti:

 

  • 3.-4.-luokkalaiset Iloa ja hyötyä liikunnasta
  • 5.-6.-luokkalaiset Huolehdin itsestäni
  • 7.-8.-luokkalaiset Hyvä minä – hyvä me!
  • 9.-luokkalaiset Työelämätaidot tutuksi

 

Kokonaisuuksien suunnittelua sekä ohjaamista tukevat koulun omat tutoropettajat. Kokonaisuudet perustuvat tutkivan oppimisen pedagogiikkaan, jossa oppilailla on vahva rooli projektin suunnittelussa ja toteutuksessa. Keskeistä on myös ryhmätyötaitojen oppiminen, sillä oppilaat työskentelevät pienissä ryhmissä koko projektin ajan. Opettajien rooli on ohjaava. Ohjaamiseen osallistuvat kaikki 3.-9. -luokkien opettajat omissa opetusryhmissään. Jakson aikana hyödynnetään myös oppilasagenttien osaamista. Kokonaisuuksissa painotetaan laaja-alaisia tavoitteita sekä TVT-tavoitteita. Jokainen oppiaine on mukana kokonaisuuksissa vuorollaan eri lukuvuosien aikana. Projektikohtaiset tavoitteet, sisällöt ja prosessit kuvataan Teamsissa Hollolan opet -tiimissä.

 

Monialainen kokonaisuus koostuu ennakkotehtävästä, toteutuksesta sekä arvioinnista. Projektin aikana oppilaat harjoittelevat itse- ja vertaisarvioinnin taitoja. Opettajan tekemä oppimisen ja osaamisen arviointi painottuu laaja-alaisiin tavoitteisiin ja työskentelyyn. Projektin arvioinnin kohteena ovat projektille asetetut tavoitteet, jotka kuvataan kussakin aineistossa erikseen.

 

Tutor-toiminta Pyhäniemen koulussa

Tutor-opettaja jalkauttaa laaja-alaiset oppimiskokonaisuudet osaksi koulun toimintaa yhteistyössä muun henkilöstön kanssa ja perehdyttää monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin. Pyhäniemen koulun Tutor-opettajana jatkaa Jaana Häkkinen. Tutor-opettaja kertoo muulle henkilöstölle koulutuspäivien sisällöstä.

 

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä