Lukuvuosisuunnitelma 2018-19

Nimetön #bce2

PERUSOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA

PoA § 9
Lukuvuosi 2018-2019
Palvelualue: Pohjoinen palvelualue
Oppilaitos: Pyhäniemen koulu



 

Käsittelyt (pvm.):

 

Opettajakunta : 9.5. ja 10.8.2018

 

Johtoryhmä:

 

Aluerehtori: 5.6.2018

 

Sivistysjohtaja:



Allekirjoitukset

 

Hollolassa

 

 

 

Sisällys

Toimintakulttuuri
Painopistealueet
Kasvatukselliset painopistealueet
Opetukselliset painopistealueet
Keskeiset menestystekijät
Toiminnan kehittämiskohteet ja –suunnitelmat
Laatustrategiat
Opetuksen yleinen järjestäminen.
Työ- ja loma-ajat 







 
 

Toimintakulttuuri
 

Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä

Pyhäniemen koulu toimii oppivana yhteisönä ja kannustaa kaikkia jäseniään oppimiseen. Oppiva yhteisö kehittyy dialogin avulla. Yhdessä tekeminen ja osallisuuden kokemukset vahvistavat yhteisöä. Tavoitteiden pohdinta, oman työn säännöllinen arviointi ja kiireettömyys edistävät yhteisön oppimista. Oppimista edistää myös kehittämistyöstä, arvioinneista ja tutkimuksesta saadun tiedon hyödyntäminen. Pedagogisen ja jaetun johtamisen merkitys korostuu, ja johtaminen kohdistuu erityisesti oppimisen edellytyksistä huolehtimiseen.

Oppiva yhteisö luo edellytyksiä yhdessä ja toinen toisiltaan oppimiseen. Se luo edellytyksiä myös tutkimiseen ja kokeilemiseen sekä innostumisen ja onnistumisen kokemuksiin. Yhteisö rohkaisee jokaista jäsentään yrittämään ja oppimaan myös virheistä. Se antaa sopivia haasteita ja tukee vahvuuksien löytämistä ja hyödyntämistä. Yhteisön jäseninä oppilaat voivat luoda myönteisen ja realistisen käsityksen itsestään ja kehittää luontaista kokeilun ja tutkimisen haluaan. Oppivassa yhteisössä ymmärretään fyysisen aktiivisuuden merkitys oppimiselle ja irrottaudutaan istuvasta elämäntavasta. Siinä arvostetaan työhön syventymistä, oppimisessa tarvittavaa ponnistelua ja työn loppuunsaattamista.

Toimintakulttuuria vahvistamista jatketaan lukuvuoden 2018-19 aikana Pohjoisen alueen koulujen yhteistyön ja yhteisen koulutuksena avulla. Lukuvuoden työ alkaa yhteisellä Veso-päivällä Tiilikankaan koululla 9.8.2018. Koulukohtainen Veso-päivä on perjantaina 10.8.2018 Pyhäniemen koululla. Phjoisen alueen koulujen koulutusyhteistyö jatkuu lukuvuonna 2018-19 Hälvälän, Hämeenkosken, Pyhäniemen ja Tiilikankaan koulujen kesken.

Hollolan hyvinvointitoimialalla pyritään avoimen oppimisympäristön mahdollistamiseen kaikissa koulurakennuksissa. Avoimella oppimisympäristöllä tarkoitetaan Pyhäniemen koulussa tilojen, lähiympäristön, materiaalien ja opetusmenetelmien monipuolista, joustavaa käyttöä. Lukuvuonna 2018-19 tilojen käyttöä ohjaa oppilaskeskeisyys ja joustavuus.

Lukuvuonna 2018-19 Pyhäniemen koulun 0-2-alkuluokka toimii uuden puolen siivessä ja ensimmäisen kerroksen luokissa. Yhtenä isona alkuluokkana toimintaa on päivittäin, jolloin oppilaat on jaettu pääsääntöisesti joko kolmeen tai kuuteen ryhmään. Alkuluokkatoimintaa ohjaavat kolme luokanopettajaa, kolme lastentarhanopettajaa, koulunkäyntiavustaja ja kaksi lastenhoitajaa. Opetuksessa hyödynnetään monipuolisesti lähiympäristöä ja koulun sisätiloja.

Isompien oppilaiden luokat toimivat joustavasti yhdessä koulun toisessa ja kolmannessa kerroksessa. Lukujärjestyksessä eri oppiaineita on palkitettu samoihin aikoihin. Oppilaat työskentelevät kolmen luokanopettajan ja koulunkäyntiavustajan ohjauksessa erilaisissa ryhmissä. Opetuksessa käytetään joustavia opetusjärjestelyjä.

Pyhäniemen koulu on Liikkuva koulu. Tämä näkyy oppilaiden työskentelyssä, opetusmenetelmissä ja välituntileikeissä. Opetuksessa oppilaita ohjataan ja opetetaan aktiivisilla ja osallistavilla työtavoilla.

 


Hyvinvointi ja turvallinen arki

Pyhäniemessä oppivan yhteisön rakenteet ja käytännöt edistävät hyvinvointia ja turvallisuutta ja luovat siten edellytyksiä oppimiselle. Nämä näkökulmat ulottuvat kaikkeen koulutyöhön ja ohjaavat jokaisen työskentelyä. Toiminnassa otetaan huomioon yhteisön jäsenten yksilöllisyys ja tasa-arvoisuus sekä yhteisön tarpeet. Koulun käytännöt ovat joustavia ja mahdollistavat monipuolisen toiminnan. Liikkuminen sekä mielen hyvinvointia edistävät yhteiset toiminnat ovat luonteva osa jokaista koulupäivää. Yhteisöllinen oppilashuolto on tärkeä osa toimintakulttuuria. Sen yhteydessä luokan oppilaat kertovat vuorollaan oman luokkansa ilmiöistä ja ilmapiiristä.

Oppilailla on yhdenvertainen mahdollisuus saada ohjausta sekä tukea kehitykseensä ja oppimiseensa sekä yksilöinä että ryhmän jäseninä. Yhteisössä arvostetaan hyväntahtoisuutta ja ystävällisyyttä. Kiusaamista, väkivaltaa, rasismia tai muuta syrjintää ei hyväksytä ja epäasialliseen käytökseen puututaan. Koulutyössä pyritään arjen ennakoitavuuteen ja kiireettömyyteen. Kuulluksi tuleminen ja oikeudenmukaisuuden kokemus rakentavat luottamusta. Rauhallinen ja hyväksyvä ilmapiiri, hyvät sosiaaliset suhteet sekä ympäristön viihtyisyys edistävät työrauhaa.

Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely

Vuorovaikutus, yhteistyö ja monipuolinen työskentely ovat yhteisön kaikkien jäsenten oppimista ja hyvinvointia edistäviä tekijöitä. Oppiva yhteisö tunnistaa oppimisen ja tiedon rakentumisen moninaisuuden ja toimii joustavasti. Se rohkaisee kokeilemiseen ja antaa tilaa eri ikäkausille ja oppijoille tunnusomaiselle toiminnallisuudelle, luovalle työskentelylle, liikkumiselle, leikille ja elämyksille.

Koulutyössä hyödynnetään suunnitelmallisesti eri työtapoja ja oppimisympäristöjä ja työskentelyä pyritään säännöllisesti viemään ulos luokkahuoneesta. Luodaan mahdollisuuksia projektimaiseen työskentelyyn ja kokonaisuuksien opiskeluun sekä yhteistyöhön koulun sisällä ja koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Koulun aikuisten keskinäinen yhteistyö sekä vuorovaikutus ympäröivän yhteiskunnan kanssa tukevat oppilaiden kasvua hyvään vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön. Yhdessä tekeminen edistää oman erityislaadun tunnistamista ja taitoa työskennellä rakentavasti monenlaisten ihmisten kanssa. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään edistämään vuorovaikutusta sekä työskentelyn moniaistisuutta ja monikanavaisuutta.

Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus

Koulu oppivana yhteisönä on osa kulttuurisesti muuntuvaa ja monimuotoista yhteiskuntaa, jossa paikallinen ja globaali limittyvät. Oppiva yhteisö arvostaa ja hyödyntää maan kulttuuriperintöä ja kansalliskieliä sekä omaa ja ympäristön kulttuurista, kielellistä, uskonnollista ja katsomuksellista monimuotoisuutta. Se kehittää yksilöiden ja ryhmien välistä ymmärrystä ja kunnioitusta sekä vastuullista toimintaa. Kulttuuritraditioihin tutustutaan, erilaisista ajattelu- ja toimintatavoista keskustellaan rakentavasti ja luodaan uusia tapoja toimia yhdessä.

Yksi kulttuurisen moninaisuuden ilmentymä on monikielisyys. Jokainen yhteisö ja yhteisön jäsen on monikielinen. Eri kielten käyttö rinnakkain koulun arjessa nähdään luontevana ja kieliä arvostetaan. Kielitietoisessa yhteisössä keskustellaan kieliin ja kieliyhteisöihin kohdistuvista asenteista ja ymmärretään kielen keskeinen merkitys oppimisessa, vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa. Jokaisella oppiaineella on oma kielensä, tekstikäytäntönsä ja käsitteistönsä. Eri tiedonalojen kielet ja symbolijärjestelmät avaavat samaan ilmiöön eri näkökulmia. Opetuksessa edetään arkikielestä käsitteellisen ajattelun kieleen. Kielitietoisessa koulussa jokainen aikuinen on kielellinen malli ja myös opettamansa oppiaineen kielen opettaja.

Osallisuus ja demokraattinen toiminta

Oppivan yhteisön toimintatavat rakennetaan yhdessä. Osallisuutta edistävä, ihmisoikeuksia toteuttava ja demokraattinen toimintakulttuuri luo perustan oppilaiden kasvulle aktiivisiksi kansalaisiksi. Pyhäniemen koulussa edellä kuvattua tavoitetta toteutetaan aktiivisen oppilaskuntatoiminnan ja osallistavan oppilashuoltotyön avulla.

Oppilaat osallistuvat oman kehitysvaiheensa mukaisesti toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. He saavat kokemuksia kuulluiksi ja arvostetuiksi tulemisesta yhteisön jäseninä. Yhteisö kannustaa demokraattiseen vuoropuheluun ja osallistumiseen sekä luo niille toimintatapoja ja rakenteita. Oppilaskuntatoiminta tarjoaa yhden tärkeän väylän oppilaiden osallistumiselle. Muut toimintamuodot kuten vastuuryhmät, ja erilaiset kestävän kehityksen toiminnat täydentävät sitä. Samalla ne vahvistavat yhteistyötä ja vuorovaikutusta koko kouluyhteisössä. Yhteistyö eri hallinnonalojen, seurakuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa syventää käsityksiä yhteiskunnasta ja kansalaisyhteiskunnassa toimimisesta.

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Oppiva yhteisö edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Yhteisön jäsenet tulevat kohdatuiksi ja kohdelluiksi samanarvoisina riippumatta mistään henkilöön liittyvästä tekijästä . Samanarvoisuus ei merkitse samanlaisuutta. Yhdenvertainen kohtelu edellyttää sekä perusoikeuksien ja osallistumisen mahdollisuuksien turvaamista kaikille että yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista.

Peruskouluaikana oppilaiden käsitys omasta sukupuoli-identiteetistä ja seksuaalisuudesta kehittyy. Oppiva yhteisö edistää arvoillaan ja käytänteillään sukupuolten tasa-arvoa ja tukee oppilaita oman identiteetin rakentumisessa. Yhteisö rohkaisee oppilaita tunnistamaan omat mahdollisuutensa sekä suhtautumaan eri oppiaineisiin, tekemään valintoja ja sitoutumaan opiskeluun ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja. Oppimisympäristöjä, työtapoja ja opetusmateriaaleja valitsemalla ja kehittämällä luodaan näkyvyyttä inhimillisen moninaisuuden arvostamiselle.

Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen

Oppiva yhteisö ottaa kaikessa toiminnassaan huomioon kestävän elämäntavan välttämättömyyden. Arjen valinnoillaan ja toimillaan koulu ilmentää vastuullista suhtautumista ympäristöön. Raaka-aineita, energiaa ja luonnon monimuotoisuutta tuhlaavia materiaalivalintoja ja toimintatapoja muutetaan kestäviksi. Kestävän elämäntavan aineettomien tekijöiden merkitystä hyvinvoinnille korostetaan ja niille annetaan aikaa ja näkyvyyttä päivittäisessä koulutyössä. Oppilaat ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa kestävää arkea.

Oppiva yhteisö rakentaa toivoa hyvästä tulevaisuudesta luomalla osaamisperustaa ekososiaaliselle sivistykselle. Realistinen ja käytännöllinen asenne hyvän tulevaisuuden edellytysten muovaamiseen vahvistaa kasvamista vastuullisuuteen yhteisön jäseninä, kuntalaisina ja kansalaisina. Se rohkaisee oppilaita kohtaamaan avoimesti ja uteliaasti maailman moninaisuutta sekä toimimaan oikeudenmukaisemman ja kestävämmän tulevaisuuden puolesta.

 

Painopistealueet
Kasvatukselliset painopistealueet
 

Pyhäniemen koulussa opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Opetuksen ja kasvatuksen tulee myös tukea kasvua tasapainoisiksi ja terveen itsetunnon omaaviksi ihmisiksi. Koulun opetus edistää kulttuurien sekä aatteellisten, maailmankatsomuksellisten ja uskonnollisten, kuten kristillisten, perinteiden sekä länsimaisen humanismin perinteen tuntemista ja ymmärtämistä. Elämän, toisten ihmisten ja luonnon kunnioittamisen rinnalla korostetaan ihmisarvon loukkaamattomuutta, vastuuta omasta toiminnasta (Verso-sovittelu), ihmisoikeuksien kunnioittamista ja suomalaisen yhteiskunnan demokraattisia arvoja, kuten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Sivistykseen nähdään kuuluvaksi myös yhteistyö ja vastuullisuus, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, kasvu hyviin tapoihin sekä kestävän kehityksen edistäminen.

Pyhäniemen koulussa lukuvuoden 2018 – 19 painopisteenä on vastuullisuus ja vastuuseen kasvaminen, jota harjoitellaan erilaissa ryhmissä (Jantuset toiminta) tekemällä koulun arkeen liittyviä vastuutehtäviä.



Opetukselliset painopistealueet
 

Laaja-alainen osaaminen
Monialaiset oppimiskokonaisuudet ja opetuksen eheyttäminen sekä osallisuuden lisääminen
Arviointikulttuuri
Samanaikais- ja yhteisopettajuus
 

Alkuluokkien toimintakulttuurin kuvaus

Pyhäniemessä alkuluokkatoimintaa on maanantaista perjantaihin päivittäin. Toimimme yhdessä viikoittain joustavasti liikunnassa, käsitöissä, kuvataiteessa, musiikissa, ympäristötiedossa ja suomen kielessä. Alkuluokkatoimintaa toteutamme koulun ensimmäisen kerroksen luokkatiloissa joustavasti ryhmittyen ja hyödynnämme mahdollisuuksien mukaan koulun pihaa ja muita lähialueita (metsä ja pururata). Keskitymme toiminnan laatuun ja sisältöön ja kehitämme sitä jatkuvasti.

Hollolan kunnan linjauksen mukaisesti myös Pyhäniemessä jokaiselle alkuluokan lapselle tehdään Hoppi. Hoppiin kirjataan keskeiset oppimisen tavoitteet, oppilaan edistyminen ja mahdolliset tuen tarpeet. 

Turvallinen arki

Pyrimme luomaan lapsille turvallisen arjen selkeillä päivän rutiineilla ja säännöillä eri tilanteissa sekä ennakoimalla toimintaa. Lapsella on koulussamme tutut aikuiset, mikä luo turvallisen pohjan alkuluokkatoiminnalle. Lapsia kannustetaan ja kehutaan. Toiminnassa pyritään kiireettömyyteen. Turvallisuutta pyritään rakentamaan selkeillä ja melko pysyvillä, mutta joustavilla ryhmämuodostuksilla.

Mietimme yhdessä alkuluokan aikuisten kanssa tarkasti, miten toteutamme arjessa lasten kulkemisen mm. tilasta toiseen, ruokailuun tai ulkoiluun, jotta tilanteet olisivat mahdollisimman rauhallisia. Myös ruokailuja porrastetaan. Aikuisten hyvä työilmapiiri ja keskinäinen vuorovaikutus antaa lapsille hyvän mallin.

Yhteistyö ja suunnittelu

Alkuluokkatoiminnan edellytys on kaikkien alkuluokan aikuisten yhteinen säännöllinen suunnitteluaika, joka on huomioitu työvuorolistoissa ja lukujärjestyksissä. Suunnitteluajalla jaetaan tietoja lapsista, suunnitellaan tulevien viikkojen sisältöalueita ja arvioidaan mennyttä toimintaa. Tuntien suunnittelussa hyödynnetään aikuisten vahvuuksia ja mielenkiinnon kohteita. Selkeistä ja johdonmukaisista toimintatavoista/kasvatuksesta käydään keskustelua ja työtä kehitetään tältä pohjalta. Pidetään kiinni yhdessä sovituista asioista. Kaikilta alkuluokan aikuisilta löytyy myös joustoa ja huumoria tilanteiden sitä vaatiessa. 


Lasten osallistaminen

Syksyllä 2018 lisäämme käsitekarttojen laatimista yhdessä lasten kanssa (esim. ympäristötiedossa), minkä pohjalta lähdemme rakentamaan ilmiöpohjaista opetusta. Käsitekarttojen laatimisessa kuunnellaan lasten mielenkiinnon kohteita, mielipiteitä ja vahvuuksia. Tällä tavalla lapset voivat vaikuttaa omaan oppimiseensa. Arjen asioista ja oppilaiden mielenkiinnon kohteista keskustellaan oppitunneilla, mikäli jokin aihealue kiinnostaa lapsia tai on ajankohtainen.

Lapsia osallistetaan koulussamme Jantus-toiminnan kautta, jolloin lapset toimivat 0-4.-luokkien sekaryhmissä. Jantus-ryhmissä oppilaat tekevät koulun arkeen liittyviä vastuutehtäviä ja näiden lisäksi lapset tekevät kuvataiteeseen liittyviä tuotoksia yleensä perjantaisin. Jantus-ryhmien kokoonpanoja hyödynnetään myös projektiviikoilla. Ryhmätoiminnan kautta oppilaille vahvistuu yhteisöllisyyden tunne ja "me-henki" Pyhäniemen koulussa.

Oppilaat voivat vaikuttaa koulun arjen asioihin myös oppilaskunnan hallituksen kautta. Kaikki oppilaat voivat välittää tärkeinä pitäminään asioita hallituksen jäsenille, jotka puolestaan ottavat asioita esille kokouksissaan.


 

SAMANAIKAIS- JA YHTEISOPETTAJUUS PYHÄNIEMEN KOULUSSA

Pyhäniemen koulussa samanaikais- ja yhteisopettajuus on laajasti käytössä eri oppiaineissa ja erilaisissa oppimiskokonaisuuksissa. Lukujärjestyksen laadinnassa luokkien oppitunnit on palkitettu samanaikaisiksi, jotta samanaikaisopettajuus on mahdollista. Esimerkiksi matematiikan oppitunteja on jaettu useamman opettajan kesken osa-alueisiin koodaus, toiminnallinen matematiikka ja opiskeltavan kokonaisuuden syventäminen. Edellä kuvatussa toiminnassa voi olla mukana kolme luokkaa ja neljä opettajaa. Samanlaatuista toimintaa on äidinkielessä ja englannin opetuksessa.

Jantus-toiminnassa koulun kaikkia oppilaita ohjaa eri pisteissä ja kokonaisuuksissa koko koulun opetushenkilöstö, mukana on myös esikoulun oppilaat ja varhaiskasvatuksen henkilöstö.

Yhteis-/samanaikaisopettajuutta toteutetaan koko lukuvuoden ajan esimerkiksi liikuntatunneilla. Sekaryhmää (tytöt ja pojat) ohjaa kaksi opettajaa, jotka ovat yhdessä suunnitelleet tunnin sisällön.

Oppilaita on jaettu erilaisiin toiminnallisiin ryhmiin opetettavan aiheen mukaan, jolloin oppilaat saavat ohjattua opetusta useamassa eri toimintapisteessä.

Laaja-alainen erityisopettaja osallistuu koko lukuvuoden ajan opetusryhmien toimintaan samanaikaisopettajana.

 

Keskeiset menestystekijät
 

Oppimista tukevat tilat – toiminnallisuuden ja oppimisen monimuotoisuuden mahdollistuminen
Osaava ja innostunut henkilöstö
Toimiva tiimiorganisaatio – oppimisen ja opetuksen tukena
 

 

 

Opetuksen yleinen järjestäminen

Työ- ja loma-ajat
 

Koulun ja esiopetuksen työ- ja loma-ajat 2018-2019

Syyslukukausi aloitetaan tiistaina 13.8.2018 ja päätetään perjantaina 20.12.2018.

Syysloma: viikko 43 (22.-28.10.2018)

Itsenäisyyspäivä to 6.12.2018

Joululoma: 21.12.2018 – 1.1.2019

 

Kevätlukukausi aloitetaan keskiviikkona 2.1.2019 ja päätetään lauantaina 1.6.2019

Loppiainen:

Talviloma: viikko 9 (25.2.-3.3.2019)

Pääsiäinen: 19.-22.4.2019

Ylimääräinen vapaapäivä:

Vapunpäivä: ke 1.5.2019

Helatorstai: 30.5.2019