Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma

Tasa-arvo –ja yhdenvertaisuussuunnitelma

Herralan koulu 1.1.2017

Käsittely:

-henkilöstö

-huoltajat (vanhempainyhdistys)

-oppilaat

Johdanto

Laki naisten ja miesten välisestä tasa‐arvosta velvoittaa kouluja ja oppilaitoksia laatimaan tasa-arvosuunnitelman myös perusopetusta antavissa oppilaitoksissa. Yhdenvertaisuuslaki edellyttää, että

kouluilla ja oppilaitoksilla pitää olla suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden

edistämiseksi ja että kouluissa tehdään järjestelmällistä tasa‐arvotyötä.

Tasa‐arvon edistäminen kouluissa tarkoittaa sitä, että tyttöjä ja poikia kohdellaan tasapuolisesti ja

syrjimättömästi koulupäivän kaikissa tilanteissa. Koulussa laadittava tasa‐arvosuunnitelma on työkalu, joka

ennaltaehkäisee sukupuolen perusteella tapahtuvaa syrjintää ja tukee sukupuolten tasa‐arvon edistämistä

koulun arjessa. Tavoitteena on myös, että tulevaisuudessa naiset ja miehet jakautuisivat eri tehtävätasoille

ja eri ammatteihin nykyistä tasaisemmin kykyjensä ja taipumustensa mukaan.

Tasa‐arvoisessa ja yhdenvertaisessa koulussa ei saa esiintyä syrjintää sukupuolen tai muun henkilöön

liittyvän syyn, kuten iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, seksuaalisen

suuntautumisen, terveydentilan tai vammaisuuden perusteella. Suomen perustuslaissa yhdenvertaisuuden

periaate viittaa sekä syrjinnän kieltoon että ihmisten yhdenvertaisuuteen lain edessä. Yhdenvertaisuuslaki,

rikoslaki, tasa‐arvolaki ja työlainsäädäntö tarkentavat syrjinnän kieltoa eri elämänalueilla.

Tasa‐arvon edistämisessä ei ole kyse vain oikeudenmukaisuuden toteuttamisesta, vaan myös edellytysten

luomisesta viihtyisän ja motivoivan oppimisympäristön syntymiseksi. Kun kaikkien osaamista ja työtä

arvostetaan oikeudenmukaisesti, edistää se oppilaiden hyvinvointia ja kouluviihtyvyyttä.

Tavoitteena on tasa‐arvoinen, yhteistyökykyinen sekä tuloksekas työympäristö, jossa tasa‐arvo on osa koko

toimintakulttuuria. Tasa‐arvon edistäminen on kaikkien koulun jäsenten velvollisuus. Erityisesti koulun

johdon ja henkilökunnan sitoutuminen tasa‐arvoa edistäviin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin on tärkeää.

Tasa‐arvosuunnitelman perimmäinen tarkoitus on, että tasa‐arvoajatus ja – tavoite saataisiin luontevasti

sisällytettyä kaikkeen koulun toimintaan.

Koulun toiminnan tasa‐arvon ja yhdenvertaisuuden parantamiseksi keskeisiä kehittämisalueita ovat

- syrjinnän tunnistaminen ja siihen puuttuminen

- toiminnan ja käytäntöjen yhdenvertaisuusvaikutusten arviointi ja yhdenvertaisuutta edistävien

toimenpiteiden toteutuminen

- osallisuuden lisääminen.

Tasa‐arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista vaikeuttaviin asenteisiin tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Syrjivät asenteet ovat usein tiedostamattomia ja syrjivät rakenteet vaikeasti havaittavissa. Ilman

asenteellisia muutoksia tasa‐arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi tehtävät toimenpiteet jäävät

vaikutukseltaan pinnallisiksi ja lyhytkestoisiksi.

Tasa‐ arvo‐ ja yhdenvertaisuussuunnitelma päivitetään tarvittaessa, mutta vähintään kolmen vuoden välein.

Käsitteitä

Syrjinnällä tarkoitetaan yhdenvertaisuuslain 6 § mukaan:

1) sitä, että jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai

kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa (välitön syrjintä)

2) sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa jonkun erityisen

epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden, paitsi jos säännöksellä,

perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot

ovat asianmukaisia ja tarpeellisia (välillinen syrjintä)

3) henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista

loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä

ilmapiiri (häirintä);

4) ohjetta tai käskyä syrjiä.

Etninen syrjintä on ihmisten eriarvoista kohtelua sillä perusteella, että he kuuluvat tiettyyn etniseen tai

kansalliseen ryhmään. Etnistä syrjintää voi olla myös erilaiseen asemaan asettaminen henkilön

uskonnon tai kansalaisuuden perusteella.

Häirinnällä tarkoitetaan henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai

tosiasiallista loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai

hyökkäävä ilmapiiri.

Muodollisen yhdenvertaisuuden toteutuminen tarkoittaa sitä, että samanlaisessa tapauksessa ihmisiä

tulee kohdella samalla tavoin. Tasapuolinen kohtelu on tärkeä hallinnon oikeusperiaate. Perustuslaki

kieltää ihmisten asettamisen erilaiseen asemaan ilman hyväksyttävää perustetta. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään.

Tosiasiallinen yhdenvertaisuuden toteuttaminen edellyttää yhteiskunnassa esiintyvän syrjintään

perustuvan eriarvoisuuden aktiivista poistamista. Samanlainen kohtelu ei aina takaa

yhdenvertaisuuden toteutumista, sillä ihmisten lähtökohdat ja mahdollisuudet ovat erilaiset.

Yhdenvertaisuuden aktiivinen edistäminen voi merkitä poikkeamista samanlaisen kohtelun

periaatteesta, jotta heikommassa asemassa olevien ryhmien tosiasiallinen yhdenvertaisuus toteutuisi.

Tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen edellyttää myös välilliseen syrjintään puuttumista.

Välillinen syrjintä on usein tahatonta ja perustuu esimerkiksi siihen, ettei näennäisesti puolueettoman

säännöksen tai käytännön vaikutuksia erilaisiin ihmisiin tunnisteta.

Positiivinen erityiskohtelu tarkoittaa tietyn syrjinnälle alttiin ryhmän (esim. vanhukset, lapset, etniset

vähemmistöt) asemaa ja olosuhteita parantavia erityistoimenpiteitä, jotka tähtäävät tosiasiallisen

yhdenvertaisuuden turvaamiseen eivätkä asteeltaan muodostu toisia syrjiviksi. Tällä tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla tuetaan eri ryhmien tosiasiallista yhdenvertaisuutta ja osallistumismahdollisuuksia eri elämänalueilla.

Kohtuullinen mukauttaminen tarkoittaa yksittäistapauksessa toteutettavia tarpeellisia ja asianmukaisia

muutoksia ja järjestelyjä, joilla ei aiheuteta suhteetonta rasitetta esimerkiksi työnantajalle tai

koulutuksen järjestäjälle, ja joilla varmistetaan vammaisten henkilöiden mahdollisuus nauttia tai

käyttää kaikkia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia yhdenvertaisesti muiden kanssa. Kohtuullisilla

mukautuksilla edistetään vammaisten henkilöiden työllistymistä, työssä selviytymistä ja työn

säilyttämistä, koulutusta ja elinikäistä oppimista.

Opetuksen järjestäminen

Suomen perustuslain ja yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa

eri asemaan sukupuolen, iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon,

vakaumuksen, mielipiteen, seksuaalisen suuntautumisen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun

henkilöön liittyvän syyn perusteella. Opetuksen ja opetusaineistojen tulee tukea tasa‐arvolain

toteutumista.

Oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Opetuksessa käytettävät työvälineet, työaineet ja oppimateriaalit ovat kaikkien saatavilla. Opetuksessa käytettävät menetelmät ovat esteettömiä. Opetuksen sisällöissä käsitellään monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta läpileikkaavana teemana. Kaikki kantavat vastuuta yhdenvertaisuuden edistämisestä.

Oppilaat eivät saa joutua epätasa‐arvoiseen asemaan esimerkiksi sen vuoksi, että osalla oppilaista on käytettävissä omia digitaalisia laitteita. Mikäli opetukseen sisältyy leirikouluja, retkiä tai opintokäyntejä, jotka ovat maksullisia, varmistetaan, että kaikilla oppilailla on mahdollisuus osallistua varallisuudesta huolimatta. Oppilaalla on oikeus saada myös maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä oppilashuolto sekä laissa määritellyt opintososiaaliset edut ja palvelut. Oppilashuollon palvelut ovat yhdenvertaisesti saavutettavissa.

Oppilailla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Toiminnassa otetaan huomioon oppilaan edun ensisijaisuus, oppilaan oikeus tulla kuulluksi sekä oppilaan näkemysten kunnioittaminen. Tavoitteena on tunnistaa tyttöjen ja poikien erilaiset tarpeet eri ikä‐ ja kehitysvaiheissa. Opiskeluolot järjestetään sellaisiksi, että ne sopivat sekä tytöille että pojille. Molempia sukupuolia tulee kannustaa löytämään omat henkilökohtaiset vahvuutensa.

Opintosuoritusten arviointi

Arviointi perustuu opetussuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseen. Tavoitteet ja

arviointiperusteet kerrotaan oppilaille sekä huoltajille. Oppilaan ikä huomioiden oppilasta ohjataan asettamaan itse tavoitteita omalle oppimiselleen. Arvioinnissa ei verrata oppilaiden suorituksia toisiinsa eikä arviointi kohdistu oppilaan persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.

Arvioinnin tulee olla oppimista ohjaavaa. Arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä ja opettajan on annettava oppilaalle jatkuvaa palautetta hänen edistymisestään. Oppilaalle on annettava mahdollisuus osoittaa osaamistaan erilaisilla tavoilla.

Käyttäytyminen arvioidaan erikseen, eikä oppilaan käytös vaikuta yksittäisestä oppiaineesta saatavaan arvosanaan. Oppilaalla on oikeus saada tietoa opettajalta arviointiperusteiden soveltamisesta häneen.

Koulun sisällä on yhtenäinen arviointikulttuuri.

Arvomaailma, vakaumus ja mielipide

Laissa kielletään vakaumuksen perusteella tapahtuva syrjintä sekä myös oman syrjivän käytöksen perusteleminen vakaumuksella. Syrjintä vakaumuksen perusteella on katsomuksellisten arvojen loukkaamista. Koulussa tulee kunnioittaa ihmisten erilaisia elämäntapoja ja – arvoja. Ilmapiirin tulee olla erilaisia vakaumuksia kohtaan avoin ja ennakkoluuloja voidaan vähentää lisäämällä tietoa erilaisista arvomaailmoista. Tiedottamisen tulee olla erilaisia arvomaailmoita kunnioittavaa.

Etninen tausta, kansallisuus ja kieli

Kaikki ovat samanarvoisia taustastaan, kansallisuudestaan tai kielestään riippumatta. Koulussa kunnioitetaan oikeutta etniseen ja kulttuuriseen identiteettiin. Rasismia ja

etnistä syrjintää ei sallita. Koulun toiminta on syrjintää ennalta ehkäisevää. Monikulttuurisuutta pidetään

arvokkaana resurssina, joka myös näkyy koulun arjessa.

Seksuaalinen häirintä ja sen ehkäisy

Oppilaan, henkilökuntaan kuuluvan ja vierailijan seksuaalista suuntautumista kunnioitetaan. Seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää ei sallita. Seksuaalinen häirintä on ei‐toivottua käytöstä, jolla loukataan toisen koskemattomuutta ja häirinnällä luodaan ahdistava ilmapiiri. Koulussa puututaan epäasialliseen kielenkäyttöön ja käytökseen. Henkilön (lapsen) joutuessa häirinnän kohteeksi, tulee siitä ilmoittaa häiritsijälle. Tarvittaessa koulu hoitaa asiaa käytettävissä olevin keinoin. Rikokseen viittaavat häirintätapaukset ovat poliisin selvitettäviä.

Vammaisuus ja terveydentila

Jokaista tulee kohdella asiallisesti, kunnioittavasti ja yhdenvertaisesti riippumatta hänen vammastaan tai sairaudestaan. Henkilöllä itsellään on oikeus päättää, mitä kertoo terveydentilastaan työyhteisönsä jäsenille. Oppilaan kohdalla asiasta sovitaan yhdessä huoltajan kanssa. Opiskeluympäristö järjestetään oppilaan terveydentila tai vamma huomioiden, tarvittaessa osoitetaan erityisjärjestelyt mahdollistava opiskelupaikka.

Häirinnän ennalta ehkäiseminen

 lapsiryhmissä keskustellaan häirintään liittyvistä asioista ikätason mukaisesti

 kiinnitetään huomiota uusien oppilaiden sopeutumiseen kouluun

 kiusaamistapausten käsittelyyn on selkeät toimintaohjeet

Häirintään puuttuminen

 Tilanteessa ensin mukana ollut aikuinen ottaa vastuun asian selvittämisestä

 Selvitetään tilanteen kulku mukana olleiden kanssa, kirjataan tapahtumat

 Kuullaan osapuolia, sovitaan seurannasta ja jatkotoimenpiteistä häirinnän jatkuessa

 Tarvittaessa ilmoitetaan osapuolten huoltajille, mahdollinen asian käsittely myös oppilashuollollisesti

 Suoritetaan mahdolliset rankaisutoimet

 Oppilashuolto huolehtii osapuolten tarvitsemasta tuesta.

 Tilanteen seuranta

 Tilanteen toistuessa pyydetään tekijän huoltajat tulemaan koululle selvittämään tilannetta. Tilanteen niin vaatiessa ohjataan asia poliisin tai lastensuojelun tutkittavaksi.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman toteuttaminen koulussamme

Toteumista arvioidaan vähintään joka toinen lukuvuosi. Kartoitukseen osallistetaan henkilöstö, huoltajat sekä oppilaat ikätasonsa mukaisesti. Tarvittava tieto saadaan koottua keskusteluin, wilmaviestien kautta tai sähköisen kyselyn avulla. Arvioinnissa kartoituksessa esiin nousseet asiat otetaan kehittämiskohteeksi, johon koko kouluyhteisö osallistuu. Koulu –ja oppimisympäristö tehdään jokaiselle oppilaalle turvalliseksi sekä sellaiseksi, että koulupäivän aikana jokaisella, niin aikuisella kuin lapsellakin, on mahdollisuus tulla hyväksytyksi omana itsenään ja toteuttaa itseään tasapuolisesti sukupuolesta riippumatta.

Lainsäädäntö

Laki naisten ja miesten välisestä tasaarvosta (609/1986) ja sen muutos (1329/2014) 5a§

5 § (30.12.2014/1329)

Tasaarvon toteuttaminen koulutuksessa ja opetuksessa

Viranomaisten ja koulutuksen järjestäjien sekä muiden koulutusta tai opetusta järjestävien yhteisöjen on

huolehdittava siitä, että tytöillä ja pojilla sekä naisilla ja miehillä on samat mahdollisuudet koulutukseen ja

ammatilliseen kehitykseen sekä että opetus, tutkimus ja oppiaineisto tukevat tämän lain tarkoituksen

toteutumista. Tasa‐arvoa edistetään koulutuksessa ja opetuksessa lasten ikä ja kehitys huomioon ottaen.

5 a § (30.12.2014/1329)

Toimenpiteet tasaarvon edistämiseksi oppilaitoksissa

Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että vuosittain laaditaan oppilaitoskohtaisesti tasa‐arvosuunnitelma

yhteistyössä henkilöstön ja oppilaiden tai opiskelijoiden kanssa. Suunnitelma voidaan sisällyttää osaksi

opetussuunnitelmaa tai muuta oppilaitoksen suunnitelmaa.

Tasa‐arvosuunnitelman tulee sisältää:

1) selvitys oppilaitoksen tasa‐arvotilanteesta;

2) tarvittavat toimenpiteet tasa‐arvon edistämiseksi;

3) arvio aikaisempaan tasa‐arvosuunnitelmaan sisältyneiden toimenpiteiden toteuttamisesta ja tuloksista.

Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilas‐ tai opiskelijavalintoihin, opetuksen järjestämiseen,

oppimiseroihin ja opintosuoritusten arviointiin sekä seksuaalisen häirinnän ja sukupuoleen perustuvan

häirinnän ehkäisemiseen ja poistamiseen.

Yhdenvertaisuuslaki 30.12.2014/1325

6 §

Koulutuksen järjestäjän velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta

Koulutuksen järjestäjän ja tämän ylläpitämän oppilaitoksen on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista

toiminnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi.

Edistämistoimenpiteiden on oltava oppilaitoksen toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet

huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia.

Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaitoksella on suunnitelma tarvittavista

toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

Koulutuksen järjestäjän ja tämän ylläpitämän oppilaitoksen on varattava oppilaille ja heidän huoltajilleen

sekä opiskelijoille tai heidän edustajilleen mahdollisuus tulla kuulluiksi edistämistoimenpiteistä.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä