Opetussunnitelmat

Hollolan perusopetuksen opetussuunnitelma

Hollolan Kunta
Hollolan perusopetuksen opetussuunnitelma 2016
Sivistyslautakunta



14.12.2016



Hollolan perusopetuksen opetussuunnitelma 2016


Sisällysluettelo
LUKU 1 Paikallisen opetussuunnitelman merkitys ja laadinta 4
1.1 Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma 4
1.2. Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet 5
1.3. Paikallisen opetussuunnitelman arviointi ja kehittäminen 14
1.4 Paikallisen opetussuunnitelman laadinta ja keskeiset opetusta ohjaavat ratkaisut 15
LUKU 2 Esi- ja perusopetus yleissivistyksen perustana 20
2.1 Opetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet 21
2.2 Esi- ja perusopetuksen arvoperusta 23
2.3 Oppimiskäsitys 25
LUKU 3 Esi- ja perusopetuksen tehtävä ja tavoitteet 26
3.1 Esi- ja perusopetuksen tehtävä 26
3.2 Opetuksen ja kasvatuksen valtakunnalliset tavoitteet 28
3.3 Tavoitteena laaja-alainen osaaminen 29
LUKU 4 Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri 37
4.1 Toimintakulttuurin merkitys ja kehittäminen 37
4.2 Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet 41
4.3 Oppimisympäristöt ja työtavat 46
4.4 Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet 49
LUKU 5 Oppimisen ja hyvinvoinnin edistäminen koulutyön järjestämisessä 51
5.1 Yhteinen vastuu koulupäivästä 51
5.2 Yhteistyö 52
5.3 Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö 54
5.4 Opetuksen järjestämistapoja 59
5.5 Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta 67
LUKU 6 Oppimisen arviointi 71
6.1 Arvioinnin tehtävät ja oppimista tukeva arviointikulttuuri 71
6.2. Arvioinnin luonne ja yleiset periaatteet 72
6.3. Arvioinnin kohteet 74
6.4. Opintojen aikainen arviointi 75
6.5. Perusopetuksen päättöarviointi 79
6.6. Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät 82
6.7. Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistukset 85
LUKU 7 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 86
7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 88
7.2 Yleinen tuki 91
7.3 Tehostettu tuki 92
7.4 Erityinen tuki 96
7.5 Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot 105
7.6 Erityisopetuksen toteuttaminen 107
LUKU 8 Oppilashuolto 109
8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö 110
8.2 Yhteisöllinen oppilashuolto 111
8.3 Yksilökohtainen oppilashuolto 111
8.4 Oppilashuoltosuunnitelmat 113
LUKU 9. Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä 132
9.1. Saamelaiset ja saamenkieliset 133
9.2. Romanit 133
9.3. Viittomakieliset 134
9.4. Muut monikieliset oppilaat 134
LUKU 10. Kaksikielinen opetus 136
10.1 Kaksikielinen opetus 136
10.2 Paikallisesti päätettävät asiat 136
LUKU 11. Erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuva perusopetus 136
11.1. Erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuva perusopetus 136
11.2 Paikallisesti päätettävät asiat 136
LUKU 12. Valinnaisuus perusopetuksessa 137
12.1 Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit 137
12.2 Valinnaiset aineet 138
12.3 Vieraiden kielten vapaaehtoiset ja valinnaiset oppimäärät 138
12.4 Paikallisesti päätettävät asiat 139
LUKU 13. Esi 0-2 139
13.1 Siirtymä esiopetuksesta perusopetukseen sekä vuosiluokkien 1-2 tehtävä 139
13.2 Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 0-2 140
13.3. Paikallisesti päätettävät asiat 149
13.4 Oppiaineet vuosiluokilla 1-2 150
13.4.1 Äidinkieli ja kirjallisuus 150
13.4.2. Toinen kotimainen kieli 170
13.4.3. Vieraat kielet 170
13.4.4. Matematiikka 170
13.4.5 Ympäristöoppi 178
13.4.6 Uskonto 190
13.4.7 Elämänkatsomustieto 195
13.4.8 Musiikki 200
13.4.9 Kuvataide 204
13.4.10 Käsityö 211
13.4.11 Liikunta 216
13.4.12 Oppilaanohjaus 221
Luku 14. 223
14.1 Vuosiluokkien 2 ja 3 välinen siirtymävaihe ja vuosiluokkien 3-6 tehtävä 223
14.2 Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 3-6 224
14.3 paikallisesti päätettävät asiat 227
14.4 Oppiaineet vuosiluokilla 3-6 228
14.4.1 Äidinkieli ja kirjallisuus 229
14.4.2 Toinen kotimainen kieli 274
14.4.3 Vieraat kielet 280
14.4.4 Matematiikka 302
14.4.5 Ympäristöoppi 311
14.4.6 Uskonto 320
14.4.7 Elämänkatsomustieto 327
14.4.8 Historia 334
14.4.9 Yhteiskuntaoppi 338
14.4.10 Musiikki 342
14.4.11 Kuvataide 348
14.4.12 Käsityö 355
14.4.13 Liikunta 362
14.4.14 Oppilaanohjaus 367







LUKU 1 Paikallisen opetussuunnitelman merkitys ja laadinta

1.1 Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma

Ohjausjärjestelmä

Perusopetuksen ohjausjärjestelmän tarkoituksena on varmistaa koulutuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda hyvät edellytykset oppilaiden kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle. Ohjausjärjestelmän normiosan muodostavat perusopetuslaki ja -asetus, valtioneuvoston asetukset, opetussuunnitelman perusteet sekä paikallinen opetussuunnitelma ja siihen perustuvat lukuvuosisuunnitelmat. Järjestelmän eri osat uudistuvat, jotta opetuksen järjestämisessä pystytään ottamaan huomioon muutokset koulua ympäröivässä maailmassa ja vahvistamaan koulun tehtävää kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.

Opetussuunnitelman perusteet laaditaan perusopetuslain ja -asetuksen sekä tavoitteet ja tuntijaon määrittävän valtioneuvoston asetuksen pohjalta. Perusteasiakirja on Opetushallituksen antama valtakunnallinen määräys, jonka mukaisesti paikallinen opetussuunnitelma valmistellaan. Opetussuunnitelman perusteiden tehtävänä on tukea ja ohjata opetuksen järjestämistä ja koulutyötä sekä edistää yhtenäisen perusopetuksen yhdenvertaista toteutumista.

Perusopetus on opetuksen ja kasvatuksen kokonaisuus, jossa eri osa-alueiden tavoitteet ja sisällöt liittyvät yhteen ja muodostavat opetuksen ja toimintakulttuurin perustan. Tämän vuoksi opetussuunnitelman perusteet sisältävät tavoitteita ja sisältöjä koskevien määräysten lisäksi niiden ymmärtämistä avaavaa tekstiä. Perusteasiakirja sisältää tarpeellisilta osin myös viittauksia lainsäädäntöön, johon perusteissa määrättävät asiat perustuvat.

Paikallinen opetussuunnitelma on tärkeä osa ohjausjärjestelmää. Sillä on keskeinen merkitys sekä valtakunnallisten tavoitteiden että paikallisesti tärkeänä pidettyjen tavoitteiden ja tehtävien ilmentämisessä ja toteuttamisessa. Paikallinen opetussuunnitelma luo yhteisen perustan ja suunnan päivittäiselle koulutyölle. Se on strateginen ja pedagoginen työkalu, joka linjaa opetuksen järjestäjän toimintaa sekä koulujen työtä. Opetussuunnitelma liittää koulujen toiminnan muuhun paikalliseen toimintaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi.

Hollolan kunnassa on esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman laadittu yhteisenä asiakirjana, jossa huomioidaan esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa määrätyt asiat. Opetussuunnitelma on laadittu kuntakohtaisena, jota koulut täydentävät lukuvuosittain työsuunnitelmissaan. Hollolan kunnassa opetussuunnitelma on laadittu suomen kielellä annettavaa opetusta varten. Opetussuunnitelma on laadittu Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 rungon mukaisesti.

Opetussuunnitelmaa on laadittu seudullisena yhteistyönä Päijät-Hämeen kuntien kanssa. Seudullisesti on käsitelty yhteisiä periaatteita opetussuunnitelman perusteiden yleisen osioin osalta sekä sovittu oppiaineiden sisältöjen osalta yhteisesti noudatettavista sisällöistä vuosiluokittain. Lisäksi seudullisesti on sovittu yhteisestä tuntijaosta vuosiluokittain annettavasta oppiaineen vähimmäistuntimäärästä.
Opetussuunnitelman laadintaan on osallistunut sivistystoimen perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen henkilöstö ja esimiehet. Oppilaiden ja huoltajien osallistaminen opetussuunnitelman laadintaan on huolehdittu vanhempainiltojen ja oppilaskuntien kautta. Lisäksi kunnan sivistystoimen kotisivulla on ollut esillä opetussuunnitelman valmisteluun liittyvää aineistoa.

Oppilashuoltoa koskeva osuus on laadittu sosiaali- ja terveyshuollon sekä sivistystoimialojen viranhaltijoiden yhteistyönä

Opetussuunnitelman laadinnassa on otettu huomioon paikallisia suunnitelmia ja ohjelmia, jotka täydentävät ja tukevat opetussuunnitelmaa. Nämä suunnitelmat on esitetty kohdassa: Opetussuunnitelmaa täydentävät suunnitelmat ja ohjelmat.

Opetussuunnitelman mukaan opetus järjestetään vuosiluokittain etenevänä opetuksena. Yhdysluokkaopetusta käytetään tarvittaessa niissä kouluissa, joissa koulun oppilasmäärä näin vaatii tarkoituksenmukaisia ryhmiä muodostettaessa. Vuosiluokkien ryhmien muodostamista tarkastellaan lukuvuosittain. Vuosiluokkiin sitoutumattomasta opetuksesta päätetään yksittäisen oppilaan kohdalla erillisellä viranhaltijapäätöksellä. Tällöin hänelle laaditaan oma opintosuunnitelma.
Alkuluokkatoiminta (esiopetus-2.vuosiluokka) järjestetään osin eheytettynä ja osin ainejakoisena. Muu perusopetus järjestetään pääosin ainejakoisena. Tällöinkin opetuksen eheyttämiseen on luotava koulujen mahdollisuudet muutoinkin kuin monialaisten oppimiskokonaisuuksien osalta.

Valinnaisaineiden määräytyminen taito- ja taideaineiden osalta sekä muun valinnaisuuden osalta on määritelty Hollolan kunnan tuntijaossa. Valinnaisaineiden osalta laaditaan erillinen valinnaisainetarjotin, jossa kuvataan tarkemmin valinnaisen oppiaineen sisällöt.

Hollolan kunnassa järjestetään painotettua opetusta musiikin ja liikunnan osalta. Painotettua opetusta varten on laadittu erilliset tuntijaot molempien oppiaineiden osalta. Painotetun opetuksen sisällöt on kuvattu oppiaineen sisältöjen yhteydessä erittelynä.

1.2. Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet

Opetuksen järjestäjällä on vastuu paikallisen opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatustyön, opetuksen, oppimisen arvioinnin ja tuen, ohjauksen ja oppilashuollon, kodin ja koulun yhteistyön sekä muun toiminnan järjestämisestä ja toteuttamisesta. Siinä täydennetään ja painotetaan opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä tavoitteita, toimintaa ohjaavia linjauksia, keskeisiä sisältöjä ja muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja paikallisesta näkökulmasta. Opetuksen järjestäjä ottaa opetussuunnitelmaa laatiessaan huomioon oppilaiden tarpeet, paikalliset erityispiirteet sekä itsearvioinnin ja kehittämistyön tulokset.



Opetussuunnitelmaa täydentävät suunnitelmat ja ohjelmat

Opetussuunnitelman tehtävänä on edistää opetuksen laadun jatkuvaa kehittämistä ja vahvistaa koulutuksellista jatkumoa. Se luo perustan esiopetuksesta perusopetukseen ja perusopetuksesta seuraavaan koulutusvaiheeseen. Seuraavat paikalliset suunnitelmat täydentävät ja toteuttavat opetussuunnitelmaa:

• Kuntastrategia
• Sivistystoimialan laatukortit
• Varhaiskasvatussuunnitelma
• Varhaiskasvatuksen linjaukset (sisältää sovitut yhteistyökäytännöt srk:n ja Oivan kanssa)
• Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma
• Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma
• TVT-OPS
• Lukuvuosisuunnitelmat
• Pelastussuunnitelma
• Työsuojelun toimintasuunnitelma
• Kulttuurikasvatussuunnitelma
• Valmistavan opetuksen suunnitelma

Opetussuunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon, että opetus voi olla pääosin ainejakoista tai se voidaan toteuttaa eheytettynä. Eheytettyä opetusta käytettäessä myös opetussuunnitelma voidaan laatia vuosiluokkakokonaisuuksien osalta eheytettynä.

Kaikki oppilaiden yksilölliset suunnitelmat rakennetaan yhteisen opetussuunnitelman varaan. Lukuvuosisuunnitelmalla täsmennetään, miten opetussuunnitelmaa toteutetaan kussakin koulussa lukuvuoden aikana. Perusopetusasetus velvoittaa tiedottamaan oppilaille ja näiden huoltajille keskeisistä lukuvuosisuunnitelmassa päätetyistä asioista.

Yhteistyö opetussuunnitelman ja lukuvuosisuunnitelman laadinnassa edistää sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin ja lisää opetuksen ja kasvatustyön yhtenäisyyttä. Opetuksen järjestäjä huolehtii opetustoimen henkilöstön mahdollisuuksista osallistua yhteistyöhön ja edistää sekä oppiaineiden yhteistyötä että eri toimijaryhmien välistä monialaista yhteistyötä. Osallistumismahdollisuuksista huolehditaan riippumatta siitä, mikä suunnitelmien laatimistapa on. Oppilaille tulee lain mukaan järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien valmisteluun. On tärkeää, että myös huoltajat voivat osallistua opetussuunnitelmatyöhön, lukuvuosisuunnitelman valmisteluun sekä koulun toiminnan suunnitteluun, erityisesti kasvatustavoitteiden, toimintakulttuurin sekä kodin ja koulun yhteistyön osalta. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden ja huoltajien kannalta mielekkäisiin ja monipuolisiin sekä oppilaiden kehitysvaiheen huomioon ottaviin osallistumistapoihin.

Yhteistyö koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa rikastaa koulutyötä ja liittää sen ympäröivän yhteisön elämään. Perusopetuslaki velvoittaa laatimaan opetussuunnitelman oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevilta osin yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Yhteistyötä tarvitaan myös muiden hallintokuntien kanssa, jotta kaikkien oppilaiden koulunkäynnistä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista voidaan huolehtia. Muidenkin organisaatioiden ja eri asiantuntijoiden kanssa tehtävä yhteistyö parantaa suunnitelmien ja koulutyön laatua.

Oppilaalla on perusopetuslain turvaama oikeus saada kaikkina koulupäivinä opetussuunnitelman mukaista perusopetusta. Opetuksen järjestäjä huolehtii tämän oikeuden toteutumisesta, ja jokainen oppilaiden kanssa työskentelevä toteuttaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa ja noudattaa muita työtä ohjaavia normeja.

Hollolan kunnan kieliohjelma

A1- kielenä opiskellaan englannin kieltä, jonka opetus alkaa 3. vuosiluokalla. Vuosiviikkotunnit määräytyvät Hollolan kunnan tuntijaon mukaan.

B1-kielenä opiskellaan ruotsin kieltä, jonka opetus alkaa 6. vuosiluokalla. Vuosiviikkotunnit määräytyvät Hollolan kunnan tuntijaon mukaan.

A2-kielenä voi opiskella Vesikansan alueen kouluissa saksan kieltä. Opetus alkaa 4. vuosiluokalla. Maakansan puolella ei A2-kielen opiskelua järjestetä.

B2-kielenä voi opiskella saksan tai ranskan kieltä. B2-kielen opiskelu alkaa 8. vuosiluokalla. Opetus ei lisää oppilaan vuosiviikkotuntimäärää vaan se sisältyy valinnaisaineiden tarjontaan. Opiskelun laajuus on 2 vuosiviikkotuntia sekä 8. että 9. luokalla.

Kirjaimeen liitettävä numero 1 viittaa aina pakolliseen kieleen. Numero 2 viittaa puolestaan vapaaehtoiseen kieleen.

A1-kieli = peruskoulun alaluokilla alkava kaikille yhteinen pakollinen pitkä kieli, joka aloitetaan pääsääntöisesti perusopetuksen 3. vuosiluokalla

A2-kieli = peruskoulun alaluokilla alkava vapaaehtoinen pitkä kieli, jonka opetus alkaa joko 4. tai 5. vuosiluokalla. Ryhmä perustetaan, mikäli ilmoittautuneita on riittävästi. Vapaaehtoisen kielen opiskelu kasvattaa yleensä oppilaan viikkotuntimäärää kahdella tunnilla vuosiluokilla 4 - 7. Kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla vapaaehtoiset kielet kuuluvat useimmiten valinnaisaineiden ryhmään eli A2-kieltä opiskelevalla on valittavana kaksi tuntia vähemmän muita valinnaisaineita, vaikka valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet mahdollistavat kaksi lisätuntia.

Lukiota suorittava jatkaa vuosiluokilla 1 - 6 aloittamaansa kaikille yhteisen A1-kielen opiskelua A-kielenä lukiossa. Lisäksi opiskelija voi jatkaa aloittamaansa vapaaehtoisen A2-kielen opiskelua. Siten opiskelijalla voi olla lukiossa useampi kuin yksi A-kieli.

B1-kieli = 6. luokalta alkava pakollinen kieli, joka useimmissa tapauksissa on toinen kotimainen kieli.

B2-kieli = valinnainen 8.luokalla alkava kieli. Valinnaiskielen ryhmä perustetaan, mikäli ilmoittautuneita on riittävästi. B2-kieltä opiskellaan yleensä 2 tuntia viikossa valinnaisaineena. Muita kieliä voidaan tarjota valinnaisaineena vuosiluokilla 8 - 9.

Koulut päättävät valinnaisaineista lukuvuosittain ja ne kirjataan lukuvuosisuunnitelmaan.


Oppilaanohjauksen ohjaussuunnitelma

Oppilaanohjauksella on keskeinen merkitys sekä oppilaiden, koulun että yhteiskunnan näkökulmasta. Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä, perusopetuksen jälkeisiin opintoihin ulottuva jatkumo. Oppilaanohjauksella edistetään oppilaiden koulutyön onnistumista, opintojen sujumista sekä koulutuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta.

Oppilaanohjauksen tehtävänä on edistää oppilaiden kasvua ja kehitystä siten, että jokainen oppilas pystyy kehittämään opiskeluvalmiuksiaan ja vuorovaikutustaitojaan sekä oppimaan elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Oppilaanohjaus tukee oppilaita tekemään omiin valmiuksiinsa, arvoihinsa ja lähtökohtiinsa sekä kiinnostukseensa perustuvia arkielämää, opiskelua, jatko-opintoja sekä tulevaisuutta koskevia päätöksiä ja valintoja. Ohjauksen avulla oppilaat oppivat tiedostamaan mahdollisuutensa vaikuttaa oman elämänsä suunnitteluun ja päätöksentekoon. Oppilaita kannustetaan pohtimaan ja kyseenalaistamaan koulutukseen ja ammatteihin liittyviä ennakkokäsityksiä ja tekemään valintansa omia vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan vastaten. Oppilaanohjausta toteutetaan yhteistyössä huoltajien kanssa.

Koulun ohjaussuunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet, toimintatavat, työn- ja vastuunjako sekä monialaiset verkostot, joita tarvitaan ohjauksen tavoitteiden toteutumiseksi. Suunnitelmassa kuvataan myös kodin ja koulun ohjausyhteistyö, koulun työelämäyhteistyö sekä työelämään tutustumisen järjestelyt. Ohjaussuunnitelman tavoitteiden toteutumista arvioidaan systemaattisesti. Oppilaiden opintojen sujuvuutta nivelvaiheissa edistetään perusopetuksen aikana ja jatko-opintoihin siirryttäessä opettajien välisellä ja opinto-ohjaajien keskinäisellä sekä tarvittaessa moniammatillisella yhteistyöllä. Opettajat hyödyntävät työssään ajantasaista tietoa jatko-opinnoista, työelämästä ja työtehtävistä sekä niissä tapahtuvista muutoksista.

Oppilaanohjaus yhdistää koulua yhteiskuntaan ja työelämään. Sen avulla edistetään oikeuden-mukaisuuden, yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja osallisuuden toteutumista sekä ehkäistään syrjäytymistä koulutuksesta ja työelämästä. Oppilaanohjauksessa kehittyvät tiedot ja taidot edistävät osaltaan osaavan työvoiman saatavuutta sekä osaamisen kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamista tulevaisuuden työelämässä.

Vuosiluokilla 1-2 oppilaanohjaus toteutuu kiinteänä osana muuta opetusta ja koulun toimintaa. Oppilaanohjauksesta vastaa luokanopettaja yhdessä muiden opettajien kanssa. Ohjauksella edistetään oppilaiden opiskeluvalmiuksien ja -taitojen kehittymistä sekä tuetaan vähitellen kasvavaa vastuunottoa koulutyöstä sekä omista tehtävistä ja tavaroista. Oppilaiden tulee saada ohjausta tavoitteiden asettamisessa sekä kannustavaa ja ohjaavaa palautetta tavoitteiden saavuttamisesta siten, että oppimaan oppimisen taidot vahvistuvat. Oppilaanohjauksen tavoitteiden kannalta on tärkeä valita työtapoja ja palautteen antamisen tapoja, jotka mahdollistavat oppilaiden myönteisen käsityksen muodostumisen itsestään oppijoina ja ryhmän jäseninä. Oppilaita ohjataan vuorovaikutustaitojen harjoittelemiseen ja ryhmässä toimimiseen. Heitä kannustetaan myös osallisuuteen omassa lähiympäristössään.

Perusopetuksen alkuvaiheessa luodaan pohja kodin ja koulun yhteistyölle oppilaan ohjauksessa. Oppilaanohjauksella tuetaan oppilaita ja huoltajia tekemään ensimmäisiä koulutukseen liittyviä valintoja ja näkemään valintojen merkityksen tulevien opintojen kannalta. Ammatteihin ja työelämään tutustuminen aloitetaan luokan tai koulun sisäisistä tehtävistä sekä oppilaan lähipiirin ammateista.

Vuosiluokilla 3-6 oppilaanohjaus toteutuu pääasiassa eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Oppilaanohjaukseen voidaan myös varata oppitunteja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Oppilaanohjauksesta vastaa luokanopettaja yhdessä muiden opettajien kanssa. Oppimisympäristönä oman kouluyhteisön ja lähiympäristön lisäksi voivat toimia lähiseudun yritykset ja muut yhteistyötahot.

Oppilaanohjauksella tuetaan oppilaita opiskelustrategioidensa tunnistamisessa ja kehittämisessä, vahvistetaan kykyä asettaa itselle tavoitteita ja arvioida tavoitteiden saavuttamista sekä edistetään oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä. Ohjaus auttaa oppilaita omaksumaan erilaisia opiskelussa tarvittavia oppimisen, työskentelyn, tiedon omaksumisen sekä tiedonhallinnan taitoja ja menetelmiä, tunnistamaan oppiaineiden ominaispiirteitä sekä valitsemaan kuhunkin oppiaineeseen soveltuvia opiskelumenetelmiä. Ohjauksella tuetaan sosiaalisten taitojen ja ryhmässä toimimisen taitojen kehittymistä.

Oppilaanohjauksen tuella oppilaat kehittävät elämässä tarvittavia taitoja ja vahvistavat myönteistä käsitystä itsestään oppijana. Oppilaita ohjataan tunnistamaan ja arvostamaan sekä omia että toisten vahvuuksia, kykyjä ja taitoja. Heitä tuetaan ottamaan vastuuta elämästään, opiskelustaan, valinnoistaan sekä toiminnastaan ryhmän ja lähiyhteisönsä aktiivisena jäsenenä ja toimijana. Oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia osallisuuteen ja vaikuttamiseen omassa kouluyhteisössä ja lähiympäristössä, jolloin heidän käsityksensä yhteiskunnallisista vaikutusmahdollisuuksista alkaa muotoutua.

Oppilaanohjauksen kautta oppilaat tutustuvat lähiseudun ammatteihin, työpaikkoihin ja elinkeinoelämään. Mahdollisten tutustumiskäyntien ja vierailujen yhtenä tehtävänä on esitellä oppilaille työelämää, yrittäjyyttä ja erilaisia ammatteja. Niillä myös edistetään oppilaiden ammatillisen kiinnostuksen heräämistä.

Oppilaanohjaus tukee oppilaita ja huoltajia opiskeluun liittyvässä tiedonsaannissa ja valinnoissa. Heille järjestetään mahdollisuuksia henkilökohtaiseen ohjauskeskusteluun oppilaan opiskelun ja valintojen tukemiseksi sekä erilaisissa oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvissä kysymyksissä.

Vuosiluokilla 7-9 oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaiden siirtymistä vuosiluokkien 7-9 oppimisympäristöön ja työskentelytapoihin. Vuosiluokkien 7-9 aikana jokaista oppilasta ohjataan edelleen kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja opiskeluvalmiuksiaan. Oppilaita autetaan hahmottamaan valintojen vaikutusta opintoihin ja tulevaisuuteen. Oppilaanohjauksen tehtävänä yhdessä muiden oppiaineiden kanssa on selkeyttää opiskeltavien oppiaineiden merkitystä jatko-opintojen ja työelämätaitojen kannalta sekä laajentaa oppilaiden käsityksiä työelämästä, työtehtävistä, yrittäjyydestä ja tulevaisuuden osaamistarpeista. Päävastuu oppilaanohjauksen toteuttamisesta on opinto-ohjaajalla.

Oppilaanohjauksen tehtävänä on kehittää oppilaiden valmiuksia selviytyä muuttuvissa elämäntilanteissa, opintojen nivelvaiheissa sekä työuran siirtymissä. Oppilaat oppivat käyttämään ja hyödyntämään erilaisia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita. Ohjauksella vahvistetaan oppilaiden toimijuutta ja oma-aloitteisuutta koulutus- ja uravalintojaan koskevassa päätöksenteossa. Oppilaanohjaus tarjoaa oppilaille tietoa ja tutustumismahdollisuuksia peruskoulun jälkeisiin koulutus- ja opiskeluvaihtoehtoihin yhteistyössä vastaanottavan oppilaitoksen sekä huoltajien kanssa. Ohjauksen tehtävänä on edistää opintojen loppuun saattamista sekä yhteishaun yhteydessä tehtävän jatkosuunnittelun avulla tukea siirtymistä perusopetuksen jälkeisiin opintoihin.

Toimintatavat

Ohjaus vuosiluokilla 1-6

Kasvua ja kehitystä tukevia toimintatapoja perusopetuksen aikana ovat esimerkiksi:
- oppilaan tutustumishaastattelut, tiedonsiirto oppilaiden kanssa toimivilta aikuisilta toiselle, oppilaan ja huoltajan kanssa keskustelut, vanhempainvartit
- ryhmäytymisen tukeminen, ryhmäytymispäivät, joustava oppilaiden ja tiedon siirtyminen opiskeluryhmien ja luokkien välillä
- kummi-, tukioppilas- ja oppilaskuntatoiminta
- oppilaan tukeminen koulunkäyntitaitojen harjoittelussa ja tiedonhankinnassa, omien vahvuuksien löytämisessä
- oppilashuollon tuki, yhteistyö mm. nuorisotoimen ja seurakunnan kanssa
- kerhotoiminta
- Lions Quest, KiVakoulu, VERSO, Vastuunportaat, Skidikantti ja muut vastaavat ohjelmat
- oppiainerajat ylittävät yhteistoiminnalliset kokonaisuudet

Oppimisen ja opiskelun ohjauksen toimintatapoja ovat esimerkiksi:
- oppimistyylien tunnistaminen
- tiedonhankintataitojen kehittäminen
- opiskelutekniikoiden harjaannuttaminen eri oppiaineissa
- monipuolisten opetusmenetelmien käyttäminen
- oppimisvaikeuksien tunnistaminen: tarpeen mukaan mitoitetut yleisen, tehostetun ja erityisen tuen toimet
- henkilökohtaiset keskustelut, yhteistyö kodin kanssa
- opiskelun etenemisen seuranta
- oppilaan kannustaminen vastuunottoon omasta opiskelusta ja itsenäisestä työskentelystä
- yhteistyö erilaisten oppilasryhmien ja opettajien kanssa
- oppiainerajat ylittävät yhteistoiminnalliset kokonaisuudet
- Ura- ja elämänsuunnittelun ohjauksen osa-alueita ovat esimerkiksi:
- yhteistyö vanhempien, koulun ulkopuolisten yhteisöjen sekä työ- ja elinkeinoelämän kanssa.
- opinnoista ja koulutusjärjestelmästä tiedottaminen
- omien vahvuuksien ja mielenkiinnon kohteiden tunnistaminen
- ammatteihin ja työelämään tutustuminen: vierailut ja vierailijat, yhteistyö elinkeinoelämän kanssa, työelämän sääntöihin tutustuminen
- työelämätaitojen harjaannuttaminen
- koulun ja vanhempien ammatteihin tutustuminen
- ohjataan oppilaita vastuutehtäviin koulussa
- oppiainerajat ylittävät yhteistoiminnalliset kokonaisuudet

Ohjaus vuosiluokilla 7-9

Ohjaus yläluokilla on kaksitasoista. Sitä toteutetaan:
-opetussuunnitelman mukaisesti annettavana oppilaanohjauksena, joka muodostuu henkilökohtaisesta, pienryhmä- ja luokkaohjauksesta, sekä -koko koulun ohjauksena, joka perustuu opetussuunnitelmaan ja koulun ohjaussuunnitelmaan.
Ohjaustyötä tekee koko koulun henkilökunta, ohjauksen päävastuu on oppilaanohjaajalla.

Kasvun ja kehityksen tukeminen

Kasvua ja kehitystä tukevia toimintamuotoja yläkoulun aikana ovat esimerkiksi:
-oppilaaseen tutustuminen: tiedonsiirto oppilashuoltoryhmälle (OHR) ja
aineenopettajille, luokanvalvojan, oppilaan ja huoltajan väliset keskustelut
(vanhempainvartit), oppilaanohjaajan tutustumishaastattelut
-ryhmäytymisen tukeminen: ryhmäytymispäivät, luokanvalvojan tunnit,
toiminnalliset teemapäivät, yhteistyö mm. nuorisopalvelujen
ja seurakunnan kanssa, tukioppilastoiminta
-oppilaan tukeminen: ohjauskeskustelut, kodin ja koulun yhteistyö (yhteydenpito,
vanhempainillat), OHR-työ
Oppimisen ja opiskelun ohjaus
Oppimisen ja opiskelun ohjauksen toimintamuotoja ovat esimerkiksi:
- oppimistyylien tunnistaminen
- tiedonhankintataitojen kehittäminen
- opiskelutekniikoiden harjaannuttaminen eri oppiaineissa
- monipuolisten opetusmenetelmien käyttäminen

Ura- ja elämänsuunnittelu

Ura- ja elämänsuunnittelun ohjauksessa peruskoulujen oppilaanohjaajat ja toisen asteen oppilaitosten opinto-ohjaajat toimivat tiiviissä yhteistyössä. Yhteistyötä
tehdään myös elinkeinoelämän kanssa. Oppilaan ja oppilaanohjaajan väliset henkilökohtaiset ja pienryhmäohjauskeskustelut sekä oppilaan motivointi luovat pohjaa
oppilaan elämänsuunnittelulle.

Ura- ja elämänsuunnittelun osa-alueita ovat esimerkiksi:
- valinnaisaineiden valinta
- omien vahvuuksien ja mielenkiinnon kohteiden tunnistaminen
- ammatinvalintaa tukevat testit
- Suomen koulutusjärjestelmään, ja erityisesti toisen asteen koulutuksiin tutustuminen
- työelämään tutustuminen: mm. TET-jaksot,aloihin ja ammatteihin tutustuminen (esim. TET-tori, vierailut, yhteistyö elinkeinoelämän kanssa)
- nuorta työntekijää koskeviin lakeihin, asetuksiin ja työelämän pelisääntöihin tutustuminen
- työelämätaitojen harjaannuttaminen
- kansainväliset mahdollisuudet
- yrittäjyys
Ohjaus nivelvaiheissa on kuvattu omana alakohtanaan.



A1- kielenä opiskellaan englannin kieltä, jonka opetus alkaa 3. vuosiluokalla. Vuosiviikkotunnit määräytyvät Hollolan kunnan tuntijaon mukaan.

B1-kielenä opiskellaan ruotsin kieltä, jonka opetus alkaa 6. vuosiluokalla. Vuosiviikkotunnit määräytyvät Hollolan kunnan tuntijaon mukaan.

A2-kielenä voi opiskella Vesikansan alueen kouluissa saksan kieltä. Opetus alkaa 4. vuosiluokalla. Maakansan puolella ei A2-kielen opiskelua järjestetä.

B2-kielenä voi opiskella saksan tai ranskan kieltä. B2-kielen opiskelu alkaa 8. vuosiluokalla. Opetus ei lisää oppilaan vuosiviikkotuntimäärää vaan se sisältyy valinnaisaineiden tarjontaan. Opiskelun laajuus on 2 vuosiviikkotuntia sekä 8. että 9. luokalla.

Kirjaimeen liitettävä numero 1 viittaa aina pakolliseen kieleen. Numero 2 viittaa puolestaan vapaaehtoiseen kieleen.

A1-kieli = peruskoulun alaluokilla alkava kaikille yhteinen pakollinen pitkä kieli, joka aloitetaan pääsääntöisesti perusopetuksen 3. vuosiluokalla

A2-kieli = peruskoulun alaluokilla alkava vapaaehtoinen pitkä kieli, jonka opetus alkaa joko 4. tai 5. vuosiluokalla. Ryhmä perustetaan, mikäli ilmoittautuneita on riittävästi. Vapaaehtoisen kielen opiskelu kasvattaa yleensä oppilaan viikkotuntimäärää kahdella tunnilla vuosiluokilla 4 - 7. Kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla vapaaehtoiset kielet kuuluvat useimmiten valinnaisaineiden ryhmään eli A2-kieltä opiskelevalla on valittavana kaksi tuntia vähemmän muita valinnaisaineita, vaikka valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet mahdollistavat kaksi lisätuntia.

Lukiota suorittava jatkaa vuosiluokilla 1 - 6 aloittamaansa kaikille yhteisen A1-kielen opiskelua A-kielenä lukiossa. Lisäksi opiskelija voi jatkaa aloittamaansa vapaaehtoisen A2-kielen opiskelua. Siten opiskelijalla voi olla lukiossa useampi kuin yksi A-kieli.

B1-kieli = 6. luokalta alkava pakollinen kieli, joka useimmissa tapauksissa on toinen kotimainen kieli.

B2-kieli = valinnainen 8.luokalla alkava kieli. Valinnaiskielen ryhmä perustetaan, mikäli ilmoittautuneita on riittävästi. B2-kieltä opiskellaan yleensä 2 tuntia viikossa valinnaisaineena. Muita kieliä voidaan tarjota valinnaisaineena vuosiluokilla 8 - 9.

Koulut päättävät valinnaisaineista lukuvuosittain ja ne kirjataan lukuvuosisuunnitelmaan.


Toimintatavat

Ohjaus vuosiluokilla 1-6

Kasvua ja kehitystä tukevia toimintatapoja perusopetuksen aikana ovat esimerkiksi:
- oppilaan tutustumishaastattelut, tiedonsiirto oppilaiden kanssa toimivilta aikuisilta toiselle, oppilaan ja huoltajan kanssa keskustelut, vanhempainvartit
- ryhmäytymisen tukeminen, ryhmäytymispäivät, joustava oppilaiden ja tiedon siirtyminen opiskeluryhmien ja luokkien välillä
- kummi-, tukioppilas- ja oppilaskuntatoiminta
- oppilaan tukeminen koulunkäyntitaitojen harjoittelussa ja tiedonhankinnassa, omien vahvuuksien löytämisessä
- oppilashuollon tuki, yhteistyö mm. nuorisotoimen ja seurakunnan kanssa
- kerhotoiminta
- Lions Quest, KiVakoulu, VERSO, Vastuunportaat, Skidikantti ja muut vastaavat ohjelmat
- oppiainerajat ylittävät yhteistoiminnalliset kokonaisuudet
Oppimisen ja opiskelun ohjauksen toimintatapoja ovat esimerkiksi:
- oppimistyylien tunnistaminen
- tiedonhankintataitojen kehittäminen
- opiskelutekniikoiden harjaannuttaminen eri oppiaineissa
- monipuolisten opetusmenetelmien käyttäminen
- oppimisvaikeuksien tunnistaminen: tarpeen mukaan mitoitetut yleisen, tehostetun ja erityisen tuen toimet
- henkilökohtaiset keskustelut, yhteistyö kodin kanssa
- opiskelun etenemisen seuranta
- oppilaan kannustaminen vastuunottoon omasta opiskelusta ja itsenäisestä työskentelystä
- yhteistyö erilaisten oppilasryhmien ja opettajien kanssa
- oppiainerajat ylittävät yhteistoiminnalliset kokonaisuudet
Ura- ja elämänsuunnittelun ohjauksen osa-alueita ovat esimerkiksi:
- yhteistyö vanhempien, koulun ulkopuolisten yhteisöjen sekä työ- ja elinkeinoelämän kanssa.
- opinnoista ja koulutusjärjestelmästä tiedottaminen
- omien vahvuuksien ja mielenkiinnon kohteiden tunnistaminen
- ammatteihin ja työelämään tutustuminen: vierailut ja vierailijat, yhteistyö elinkeinoelämän kanssa, työelämän sääntöihin tutustuminen
- työelämätaitojen harjaannuttaminen
- koulun ja vanhempien ammatteihin tutustuminen
- ohjataan oppilaita vastuutehtäviin koulussa
- oppiainerajat ylittävät yhteistoiminnalliset kokonaisuudet

Ohjaus vuosiluokilla 7-9

Ohjaus yläluokilla on kaksitasoista. Sitä toteutetaan:
-opetussuunnitelman mukaisesti annettavana oppilaanohjauksena, joka muodostuu henkilökohtaisesta, pienryhmä- ja luokkaohjauksesta, sekä -koko koulun ohjauksena, joka perustuu opetussuunnitelmaan ja koulun ohjaussuunnitelmaan.
Ohjaustyötä tekee koko koulun henkilökunta, ohjauksen päävastuu on oppilaanohjaajalla.

Kasvun ja kehityksen tukeminen
Kasvua ja kehitystä tukevia toimintamuotoja yläkoulun aikana ovat esimerkiksi:
-oppilaaseen tutustuminen: tiedonsiirto oppilashuoltoryhmälle (OHR) ja
aineenopettajille, luokanvalvojan, oppilaan ja huoltajan väliset keskustelut
(vanhempainvartit), oppilaanohjaajan tutustumishaastattelut
-ryhmäytymisen tukeminen: ryhmäytymispäivät, luokanvalvojan tunnit,
toiminnalliset teemapäivät, yhteistyö mm. nuorisopalvelujen
ja seurakunnan kanssa, tukioppilastoiminta
-oppilaan tukeminen: ohjauskeskustelut, kodin ja koulun yhteistyö (yhteydenpito,
vanhempainillat), OHR-työ
Oppimisen ja opiskelun ohjaus
Oppimisen ja opiskelun ohjauksen toimintamuotoja ovat esimerkiksi:
- oppimistyylien tunnistaminen
- tiedonhankintataitojen kehittäminen
- opiskelutekniikoiden harjaannuttaminen eri oppiaineissa
- monipuolisten opetusmenetelmien käyttäminen

Ura- ja elämänsuunnittelu
Ura- ja elämänsuunnittelun ohjauksessa peruskoulujen oppilaanohjaajat ja toisen asteen oppilaitosten opinto-ohjaajat toimivat tiiviissä yhteistyössä. Yhteistyötä
tehdään myös elinkeinoelämän kanssa. Oppilaan ja oppilaanohjaajan väliset henkilökohtaiset ja pienryhmäohjauskeskustelut sekä oppilaan motivointi luovat pohjaa
oppilaan elämänsuunnittelulle.

Ura- ja elämänsuunnittelun osa-alueita ovat esimerkiksi:
- valinnaisaineiden valinta
- omien vahvuuksien ja mielenkiinnon kohteiden tunnistaminen
- ammatinvalintaa tukevat testit
- Suomen koulutusjärjestelmään, ja erityisesti toisen asteen koulutuksiin tutustuminen
- työelämään tutustuminen: mm. TET-jaksot,aloihin ja ammatteihin tutustuminen (esim. TETtori, vierailut, yhteistyö elinkeinoelämän kanssa)
- nuorta työntekijää koskeviin lakeihin, asetuksiin ja työelämän pelisääntöihin tutustuminen
- työelämätaitojen harjaannuttaminen
- kansainväliset mahdollisuudet
- yrittäjyys
Ohjaus nivelvaiheissa on kuvattu omana alakohtanaan.

1.3. Paikallisen opetussuunnitelman arviointi ja kehittäminen

Koulutuksen arviointi

Opetuksen järjestäjän tehtävänä on arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua toimintansa ulkopuoliseen arviointiin. Arvioinnin tarkoitus on koulutuksen kehittäminen ja oppimisen edellytysten parantaminen. (Perusopetuslaki 21 § 1 ja 2 mom. (32/2003) Paikallisen opetussuunnitelman ja lukuvuosisuunnitelman toteutumisen seuranta, säännöllinen arviointi ja kehittäminen ovat osa tätä tehtävää.

Opetuksen järjestäjän ja koulujen itsearvioinnissa voidaan hyödyntää kansallisten arviointien ja kehittämishankkeiden tuloksia sekä perusopetuksen valtakunnallisia laatukriteereitä. Yhteistyö oppilaiden, huoltajien ja muiden toimijoiden kanssa edistää avointa ja rakentavaa itsearviointia.

Muutokset opetussuunnitelman perusteissa edellyttävät vastaavien muutosten tekemistä paikalliseen opetussuunnitelmaan ja viemistä käytäntöön. Opetuksen järjestäjä voi tarkistaa opetussuunnitelmaansa ja parantaa sen laatua ja toimivuutta myös paikallisista tarpeista lähtien ja kehittämistyön tuloksia hyödyntäen.

Esi- ja perusopetuksen laatukriteereihin ja CAF-arviointijärjestelmään perustuva seudullinen arviointi toteutetaan Päijät-Hämeessä joka toinen vuosi. Arviointiin osallistuvat oppilaat, huoltajat ja henkilöstö. Arvioinnista saatujen tulosten perusteella valitaan seudulliset, kunta- ja yksikkökohtaiset kehittämiskohteet.

Lukuvuosisuunnitelman toteutuminen arvoidaan yksikkökohtaisesti.

Caf-itsearviointi suoritetaan vuosittain.

Kunnan opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti tarpeen mukaan.

Koulutuksen itsearviointi

Opetuksen järjestäjän ja koulujen itsearvioinnissa voidaan hyödyntää kansallisten arviointien ja kehittämishankkeiden tuloksia sekä perusopetuksen valtakunnallisia laatukriteereitä. Yhteistyö oppilaiden, huoltajien ja muiden toimijoiden kanssa edistää avointa ja rakentavaa itsearviointia.

Opetussuunnitelman päivittäminen

Muutokset opetussuunnitelman perusteissa edellyttävät vastaavien muutosten tekemistä paikalliseen opetussuunnitelmaan ja viemistä käytäntöön. Opetuksen järjestäjä voi tarkistaa opetussuunnitelmaansa ja parantaa sen laatua ja toimivuutta myös paikallisista tarpeista lähtien ja kehittämistyön tuloksia hyödyntäen.

Opetussuunnitelman arviointi ja kehittäminen

Esi- ja perusopetuksen laatukriteereihin ja CAF-arviointijärjestelmään perustuva seudullinen arviointi toteutetaan Päijät-Hämeessä joka toinen vuosi. Arviointiin osallistuvat lapset/ oppilaat, huoltajat ja henkilöstö. Arvioinnista saatujen tulosten perusteella valitaan seudulliset, kunta- ja yksikkökohtaiset kehittämiskohteet.

Lukuvuosisuunnitelman toteutuminen arvoidaan yksikkökohtaisesti.

Caf-itsearviointi suoritetaan vuosittain.

Kunnan opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti tarpeen mukaan.

1.4 Paikallisen opetussuunnitelman laadinta ja keskeiset opetusta ohjaavat ratkaisut

NOUDATETTAVA PAIKALLINEN TUNTIJAKO
Sivistyslautakunta on hyväksynyt Hollolan perusopetuksen tuntijaon seuraavan aikataulun mukaisesti:
1.8.2016 alkaen vuosiluokat 1-6
1.8.2017 alkaen vuosiluokka 7
1.8.2018 alkaen vuosiluokka 8
1.8.2019 alkaen vuosiluokka 9







LUKU 2 Esi- ja perusopetus yleissivistyksen perustana

Paikallisesti päätettävät asiat
Arvokeskustelut luovat perustan sekä opetussuunnitelman laadinnalle että yhteiselle opetus- ja kasvatustyölle. Paikallisesti päätetään, miten arvokeskustelut toteutetaan opetussuunnitelmaa laadittaessa ja muutoin säännöllisesti koulutyön aikana. Tällöin päätetään myös, miten luodaan edellytykset henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien sekä mahdollisten muiden yhteistyökumppanien osallistumiselle keskusteluun.

Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa
- mitkä ovat perusopetuksen arvoperustaa ja oppimiskäsitystä mahdollisesti täydentävät paikalliset näkökulmat tai painotukset ja miten ne ilmenevät (muilta osin arvoperustan ja oppimiskäsityksen kuvaamisessa opetussuunnitelman perusteiden tekstiä voidaan käyttää sellaisenaan)
- miten arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumista seurataan ja arvioidaan.
Mahdolliset koulukohtaiset täydennykset kirjataan koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan ja/tai lukuvuosisuunnitelmaan opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti.
Johdanto
Perusopetuksen perusta ja velvoitteet
Perusopetus luo perustan oppilaiden yleissivistykselle. Kunta on velvollinen järjestämään perusopetusta alueellaan asuville oppivelvollisuusikäisille. Perusopetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet nousevat perustuslaista, perusopetuslaista ja -asetuksesta, valtioneuvoston asetuksista sekä opetussuunnitelman perusteista. Opetuksen järjestämisessä otetaan huomioon myös velvoitteet, jotka tulevat muusta lainsäädännöstä sekä kansainvälisistä sopimuksista, joihin Suomi on sitoutunut. Perusopetus rakentuu yhteiselle arvoperustalle ja käsitykselle oppimisesta.
Esiopetuksen perusta ja velvoitteet
Huoltajan on huolehdittava siitä, että lapsi osallistuu esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville lapsille oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna esiopetusta. Hollolassa esiopetus järjestetään koulujen yhteydessä Hiekkalinnan vuoropäivähoitoa lukuunottamatta. Esiopetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet perustuvat Suomen perustuslakiin, perusopetuslakiin ja -asetukseen ja sen nojalla annettuun valtioneuvoston asetukseen, oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin sekä esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Opetuksen järjestämisessä on otettava huomioon myös velvoitteet, jotka tulevat muusta lainsäädännöstä sekä kansainvälisistä sopimuksista, joihin Suomi on sitoutunut.

Perusopetuslain mukaan esiopetuksen tavoitteena on osaltaan tukea lasten kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Laissa säädetään, että esiopetuksen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä.

Esiopetus kestää yleensä yhden lukuvuoden, ja sitä annetaan vähintään 700 tuntia. Esiopetusta järjestettäessä otetaan huomioon, että opetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää muita varhaiskasvatuspalveluja. Esiopetus, opetuksessa käytettävät oppimateriaalit ja välineet sekä tarvittava oppilashuolto ovat maksuttomia. Lapsille on tarjottava jokaisena esiopetuspäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty, täysipainoinen, maksuton ateria, ja ruokailutilanteen on oltava ohjattu.
2.1 Opetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet

Perusopetuksessa noudatetaan valtakunnallisesti yhtenäisiä perusteita siten kuin perusopetuslaissa säädetään. Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksen tulee olla yhteistyössä kotien kanssa.

Oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Opetusryhmät muodostetaan siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Oppilaalla on oikeus saada maksutta opetus ja sen edellyttämät oppikirjat ja muu oppimateriaali, työvälineet ja työaineet. Lisäksi oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä oppilashuolto sekä laissa määritellyt opintososiaaliset edut ja palvelut. Oppilashuollon järjestämistä ohjaa oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Oppilaalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty, täysipainoinen, maksuton ateria. Ruokailutilanteen on oltava ohjattu.

Suomen perustuslain ja yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, seksuaalisen suuntautumisen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Tasa-arvolaki velvoittaa kaikkia oppilaitoksia huolehtimaan siitä, että ihmisillä on sukupuoleen katsomatta samat mahdollisuudet koulutukseen. Opetuksen ja opetusaineistojen tulee tukea tasa-arvolain toteutumista.

Opetuksen järjestämisessä otetaan lisäksi huomioon opetushenkilöstön määrään ja kelpoisuuteen liittyvät säännökset sekä muun muassa turvallisuuteen ja työsuojeluun liittyvät säännökset, henkilötietojen käyttöä, julkisuutta ja yksityisyyden suojaa koskevat säännökset, tekijänoikeussäännökset sekä lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämistä ohjaavat määräykset.

YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus muodostaa historiallisen ja eettisen perustulkinnan ihmisoikeuksien merkittävyydestä. Suomi on sitoutunut useisiin kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, jotka edellyttävät jokaisen lapsen oppimisesta ja hyvinvoinnista huolehtimista. Näistä keskeisiä ovat Lapsen oikeuksien sopimus, Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus eli ns. TSS-sopimus, Euroopan ihmisoikeuksien sopimus sekä Vammaisten henkilöiden oikeuksien sopimus. Saamelaisten oikeuksien turvaamiseksi otetaan lisäksi huomioon YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus antaa perusopetukselle oikeudellisen perustan. Sopimuksen mukaan lasten kanssa ja lasten hyväksi työskenteleviä velvoittavat sopimuksen yleisperiaatteet, jotka ovat yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys, lapsen edun ensisijaisuus, lapsen oikeus suojeluun, huolenpitoon ja kehittymiseen sekä lapsen oikeus ilmaista näkemyksensä ja tulla kuulluksi ja lapsen näkemysten kunnioittaminen. Sopimuksen mukaan jokaisella lapsella on oikeus hyvään elämään sekä yksilölliseen, ruumiilliseen, henkiseen, hengelliseen, moraaliseen ja sosiaaliseen kehittymiseen.

Opetuksen järjestäjällä on vastuu opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. Paikallinen opetussuunnitelma on laadittu opetushallituksen antamien esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden 2014 pohjalta.

Opetussuunnitelmassa päätetään esi - perusopetuksen kasvatus- ja opetustyöstä ja täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Opetussuunnitelmaa laadittaessa on otettu huomioon esiopetuksen opetussuunnitelma ja perusopetuksen yhtenäisyys sekä muut kunnassa tehdyt lapsia, nuoria ja koulutusta koskevat päätökset.

Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat perusopetusta ohjaavan kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat
- perusopetuslaki ja -asetus
- valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta
- esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet
- opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma
- opetussuunnitelmaan perustuva perusopetusasetuksen 9. §:n mukainen vuosittainen suunnitelma.
- YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus
- YK:n lapsen oikeuksien sopimus
- yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolaki
- opetushenkilöstön määrään ja kelpoisuuteen liittyvät säännökset
- turvallisuuteen ja työsuojeluun liittyvät säännökset
- henkilötietojen käyttöä, julkisuutta ja yksityisyyden suojaa koskevat säännökset
- tekijänoikeussäännökset,
- lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämistä ohjaavat määräykset.

Opetussuunnitelma on laadittu siten, että kuntakohtaista opetussuunnitelmaa täydennetään koulujen vuosittaisissa työsuunnitelmissa tarvittaessa. Koulukohtaisia työsuunnitelmia laadittaessa opetussuunnitelmaa täydennettäessä lasten ja nuorten huoltajille on tarjottava mahdollisuutta vaikuttaa varsinkin opetussuunnitelman kasvatustavoitteiden määrittelyyn. Myös oppilaat tulee ottaa mukaan suunnittelutyöhön.

Opetussuunnitelma on laadittu oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevalta osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa.

2.2 Esi- ja perusopetuksen arvoperusta

Hollolan esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu tässä esitetyn arvoperustan mukaisesti. Hollolan kuntastrategian keskeinen arvo vastuullisuus on osa esi- ja perusopetuksen arvoja. Vastuullisuus näkyy tulevaisuuden huomioimisena, ratkaisukeskeisyytenä, avoimuutena ja välittämisenä.

Oppilaan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen

Esi- ja perusopetuksen arvoperusta perustuu käsitykseen lapsuuden itseisarvoisesta merkityksestä. Jokainen oppilas on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella oppilaalla on oikeus tulla kuulluksi, nähdyksi, huomioon otetuksi ja ymmärretyksi yksilönä ja yhteisönsä jäsenenä. Oppilailla on oikeus oppia sekä rakentaa käsitystään itsestään ja maailmasta omien lähtökohtiensa mukaisesti.

Jokaisella on oikeus kasvaa täyteen mittaansa ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä. Tässä oppilas tarvitsee kannustusta ja yksilöllistä tukea sekä kokemusta siitä, että kouluyhteisössä häntä kuunnellaan ja arvostetaan ja että hänen oppimisestaan ja hyvinvoinnistaan välitetään. Yhtä tärkeä on kokemus osallisuudesta ja siitä, että voi yhdessä toisten kanssa rakentaa yhteisönsä toimintaa ja hyvinvointia.

Oppilaalla on oikeus oppia leikkien ja iloita oppimastaan. Oppilaiden aikaisemmat kokemukset ja taidot ovat osa heidän oppimisen polkuaan. Oppilaan erilaisuutta sekä erilaisia tapoja toimia ja oppia arvostetaan. Oppilaiden käsityksiä ja mielipiteitä pidetään tärkeinä, ja he osallistuvat oppimisympäristöjen rakentamiseen sekä edellytystensä mukaan toiminnan suunnitteluun ja arviointiin. Oppilaita rohkaistaan yhdessä tekemiseen ja yhteisöllisyyteen.

Jokaisella oppilaalla on oikeus hyvään opetukseen ja onnistumisen kokemuksiin. Kannustava palaute ja oikeudenmukainen kohtelu kuuluvat hyvään opetukseen. Oppilailla on oikeus ilmaista itseään ja ajatuksiaan, käsitellä tunteita ja ristiriitoja sekä kokeilla ja opetella uusia asioita. Esi- ja perusopetus tukee lasten kykyä ymmärtää arvoja, noudattaa terveellisiä elämäntapoja sekä kehittää tunnetaitojaan ja kauneudentajuaan.

Oppiessaan oppilas rakentaa identiteettiään, ihmiskäsitystään, maailmankuvaansa ja -katsomustaan sekä paikkaansa maailmassa. Samalla hän luo suhdetta itseensä, toisiin ihmisiin, yhteiskuntaan, luontoon ja eri kulttuureihin. Oppimisesta syrjäytyminen merkitsee sivistyksellisten oikeuksien toteutumatta jäämistä ja on uhka terveelle kasvulle ja kehitykselle. Esi- ja perusopetus luo edellytyksiä elinikäiselle oppimiselle, joka on erottamaton osa hyvän elämän rakentamista.

Arvokasvatuksen merkitys korostuu maailmassa, jossa monimediainen tiedonvälitys, globaalit tietoverkot, sosiaalinen media ja vertaissuhteet muokkaavat lasten ja nuorten arvomaailmaa. Arvokeskustelu oppilaiden kanssa ohjaa oppilaita tunnistamaan ja nimeämään kohtaamiaan arvoja ja arvostuksia sekä pohtimaan niitä myös kriittisesti. Oppilaita tuetaan rakentamaan omaa arvoperustaansa. Henkilöstön ja kotien yhteinen arvopohdinta ja siihen perustuva yhteistyö luovat turvallisuutta ja edistävät oppilaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Henkilöstön avoin ja kunnioittava suhtautuminen kotien erilaisiin uskontoihin, katsomuksiin, perinteisiin ja kasvatusnäkemyksiin on rakentavan vuorovaikutuksen perusta.

Ihmisyys, sivistys, tasa-arvo ja demokratia

Perusopetus tukee oppilaan kasvua ihmisyyteen, jota kuvaa pyrkimys totuuteen, hyvyyteen ja kauneuteen sekä oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan. Ihmisyyteen kasvussa jännitteet pyrkimysten ja vallitsevan todellisuuden välillä ovat väistämättömiä. Sivistykseen kuuluu taito käsitellä näitä ristiriitoja eettisesti ja myötätuntoisesti sekä rohkeus puolustaa hyvää. Sivistys merkitsee yksilöiden ja yhteisöjen taitoa tehdä ratkaisuja eettisen pohdinnan, toisen asemaan asettumisen ja tietoon perustuvan harkinnan perusteella. Eettisyyden ja esteettisyyden näkökulmat ohjaavat pohtimaan, mikä elämässä on arvokasta. Sivistys ilmenee tavassa suhtautua itseen, muihin ihmisiin, ympäristöön ja tietoon sekä tavassa ja tahdossa toimia. Sivistynyt ihminen pyrkii toimimaan oikein, itseään, toisia ihmisiä ja ympäristöä arvostaen. Hän osaa käyttää tietoa kriittisesti. Sivistykseen kuuluu myös pyrkimys itsesäätelyyn ja vastuunottoon omasta kehittymisestä ja hyvinvoinnista.

Perusopetus rakentuu elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle. Se ohjaa niiden puolustamiseen ja ihmisarvon loukkaamattomuuteen. Perusopetus edistää hyvinvointia, demokratiaa ja aktiivista toimijuutta kansalaisyhteiskunnassa. Tasa-arvon tavoite ja laaja yhdenvertaisuusperiaate ohjaavat perusopetuksen kehittämistä. Opetus edistää osaltaan taloudellista, sosiaalista, alueellista ja sukupuolten tasa-arvoa. Esi- ja perusopetus on oppilaita uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta. Koulua ja opetusta ei saa käyttää kaupallisen vaikuttamisen kanavana.

Kulttuurinen moninaisuus rikkautena

Perusopetus rakentuu moninaiselle suomalaiselle kulttuuriperinnölle. Se on muodostunut ja muotoutuu eri kulttuureiden vuorovaikutuksessa. Opetus tukee oppilaiden oman kulttuuri-identiteetin rakentumista ja kasvua aktiivisiksi toimijoiksi omassa kulttuurissaan ja yhteisössään sekä kiinnostusta muita kulttuureita kohtaan. Samalla opetus vahvistaa luovuutta ja kulttuurisen moninaisuuden kunnioitusta, edistää vuorovaikutusta kulttuurien sisällä ja niiden välillä ja luo siten pohjaa kulttuurisesti kestävälle kehitykselle.

Eri kulttuuri- ja kielitaustoista tulevat ihmiset kohtaavat toisensa perusopetuksessa ja tutustuvat monenlaisiin tapoihin, yhteisöllisiin käytäntöihin ja katsomuksiin. Asioita opitaan näkemään toisten elämäntilanteista ja olosuhteista käsin. Oppiminen yhdessä yli kieli-, kulttuuri-, uskonto- ja katsomusrajojen luo edellytyksiä aidolle vuorovaikutukselle ja yhteisöllisyydelle. Perusopetus antaa perustan ihmisoikeuksia kunnioittavaan maailmankansalaisuuteen ja rohkaisee toimimaan myönteisten muutosten puolesta.

Kestävän elämäntavan välttämättömyys

Esi- ja perusopetuksessa noudatetaan kestävän elämäntavan periaatteita ja otetaan huomioon sen eri ulottuvuudet: sosiaalinen, kulttuurinen, taloudellinen ja ekologinen. Opetus toimintaympäristönä tukee lasten tasa-arvoisuutta. Siihen sisältyvät muun muassa mielipiteiden ja sukupuolten tasa-arvo. Esi- ja perusopetus edistää oppilaiden mahdollisuuksia kehittää kykyjään ja tehdä valintoja ilman sukupuolesta johtuvia ennakko-odotuksia ja rajoituksia. Tasa-arvopyrkimyksiä täydentää laaja-alainen yhdenvertaisuuden periaate.
Ihminen on osa luontoa ja täysin riippuvainen ekosysteemien elinvoimaisuudesta. Tämän ymmärtäminen on keskeistä ihmisenä kasvussa. Perusopetuksessa tunnistetaan kestävän kehityksen ja ekososiaalisen sivistyksen välttämättömyys, toimitaan sen mukaisesti ja ohjataan oppilaita kestävän elämäntavan omaksumiseen. Kestävän kehityksen ja elämäntavan ulottuvuudet ovat ekologinen ja taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen. Ekososiaalisen sivistyksen johtoajatuksena on luoda elämäntapaa ja kulttuuria, joka vaalii ihmisarvon loukkaamattomuutta, ekosysteemien monimuotoisuutta ja uusiutumiskykyä sekä samalla rakentaa osaamispohjaa luonnonvarojen kestävälle käytölle perustuvalle kiertotaloudelle. Ekososiaalinen sivistys merkitsee ymmärrystä erityisesti ilmastonmuutoksen vakavuudesta sekä pyrkimystä toimia kestävästi.

Ihminen kehittää ja käyttää teknologiaa sekä tekee teknologiaa koskevia päätöksiä arvojensa pohjalta. Hänellä on vastuu teknologian ohjaamisesta suuntaan, joka varmistaa ihmisen ja luonnon tulevaisuuden. Perusopetuksessa pohditaan kulutus- ja tuotantotavoissa ilmeneviä ristiriitoja suhteessa kestävään tulevaisuuteen sekä etsitään ja toteutetaan yhteistoimin ja pitkäjänteisesti elämäntapaamme korjaavia ratkaisuja. Oppilaita ohjataan tuntemaan myös kehitykseen vaikuttavia yhteiskunnallisia rakenteita ja ratkaisuja ja vaikuttamaan niihin. Perusopetus avaa näköalaa sukupolvien yli ulottuvaan globaaliin vastuuseen.

Hollolan kuntastrategia

Hollolan kuntastrategian keskeinen arvo vastuullisuus on osa esi- ja perusopetuksen arvoja. Keskeinen arvomme on vastuullisuus, joka näkyy tulevaisuuden huomioimisella, ratkaisukeskeisyydellä, avoimuudella ja välittämisenä.

2.3 Oppimiskäsitys

Esi- ja perusopetuksen oppimiskäsitys
Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppilas on aktiivinen toimija. Hän oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. Oppiminen on erottamaton osa yksilön ihmisenä kasvua ja yhteisön hyvän elämän rakentamista. Kieli, kehollisuus ja eri aistien käyttö ovat ajattelun ja oppimisen kannalta olennaisia. Uusien tietojen ja taitojen oppimisen rinnalla oppilas oppii reflektoimaan oppimistaan, kokemuksiaan ja tunteitaan. Myönteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo ja uutta luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista.

Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten sekä eri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Se on yksin ja yhdessä tekemistä, ajattelemista, suunnittelua, tutkimista ja näiden prosessien monipuolista arvioimista. Siksi oppimisprosessissa on olennaista oppilaiden tahto ja kehittyvä taito toimia ja oppia yhdessä. Oppilaita ohjataan myös ottamaan huomioon toimintansa seuraukset ja vaikutukset muihin ihmisiin ja ympäristöön. Yhdessä oppi

Varoitus: sisältö oli liian pitkä, ja sen loppu on poistettu. Koko sisältö näkyy vain muokkausnäkymässä.