Miksi ei kaivoksia?

Miksi suhtaudumme varauksella kaivoshankkeisiin?

Monet alueen etsintäluvat ulottuvat aivan suojelualueiden rajalle.
Monet etsintäluvat ovat asutulla alueella.
Kaivostoiminta estää ja heikentää luontoarvoja.
Kaivostoiminta vaarantaa ihmisten terveyden.
Kaivostoiminta vaarantaa alueiden veden ja ilman laadun.
Kaivostoiminta haittaa alueen virkistyskäyttöä.
Kaivostoiminnan salliminen alueella on vastoin alueen kestävää kehitystä, alueen säilymistä tuleville sukupolville hyvänä elinympäristönä.


Muita perusteluita
1) Toimivatko kansainväliset kaivosyhtiöt siten, että ne pyrkivät maksimoimaan voittonsa? Jos toimivat, onko riski, että kaivosalueen turvallisuuteen ja jälkihoitoon panostetaan riittävän paljon?
2) Kaivoset aina tuottavat enemmän jätettä ja päästöjä kuin lopputuotteita ja nämä jäävät kaivosalueelle, ympäri
stöön ja vesistöihin kaivostoiminnan päättymisen jälkeenkin.
3) Voiko kaivosyhtiö mennä konkurssiin juuri ennen toiminnan loppumista? Jäävätkö jätteet yhteiskuntien hallitsevaksi ja puhdistettavaksi?
4) Miten Suomi, kunnat ja asukkaa hyötyvät taloudellisesti kaivoksista? Onko todellakin kaikissa maissa niin, että ulkomainen yritys saa tulla kaivamaan luonnonrikkauksia ilman, että saavutetusta voitosta ei hyödy kunnat ja valtio?

Mitä kaivos vaatii - tietoa Kittilän Suurikuusikon kaivoksesta esimerkkinä

Kittilän kultakaivos sijaitsee Pohjois-Suomessa, Kittilän kunnassa, noin 35 km Kittilän kuntakeskuksesta koilliseen. YVA-hankkeesta vastaava yhtiö on Agnico Eagle Finland Oy, jonka emoyhtiö on Agnico Eagle Mines Limited. Emoyhtiöllä on kaivoksia Kittilän lisäksi Kanadassa ja Meksikossa.

Kittilän kultaesiintymä löydettiin vuonna 1986. Kaivoksen rakentaminen aloitettiin vuonna 2006 ja varsinainen tuotanto käynnistyi vuonna 2009. Malmin louhinta aloitettiin avolouhintana toukokuussa 2008 ja maanalainen louhinta käynnistyi lokakuussa 2010. Marraskuussa 2012 louhinta siirtyi täysin maanalaiseen louhintaan avolouhostoiminnan päättyessä.

Tuotannon käynnistyessä tunnetut malmivarat olivat noin 15-16 Mt, mikä merkitsi noin 15 vuoden toiminta-aikaa tuotantokapasiteetilla 1,1 Mt/a. Kaivoksen tämän hetkisen tuotantoennusteen perusteella kaivoksen toiminta jatkuu vuoteen 2034. Todennetut malmivarat ovat tällä hetkellä noin 29 Mt. Todennäköistä on, että kaivoksen toiminnan jatkuessa ja mineraalivarantoarvioiden päivittyessä kaivoksen toiminta-aika tulee tästä pidentymään.

Kittilän kaivostoiminta koostuu avolouhoksesta ja maanalaisesta kaivoksesta, prosessilaitoksesta apulaitoksineen sekä rikastushiekan varastointialueesta. Prosessilaitos käsittää murskauksen, jauhatuksen, vaahdotuksen, painehapetuksen, neutraloinnin, CIL (Carbon in Leach) syanidiliuotuksen, syanidin tuhoamisprosessin, ladatun hiilen happopesun ja kullan talteenottoprosessin.

Syntyvä rikastushiekka varastoidaan kaivoksella nykyisellään kahteen altaaseen. Vaahdotuksen rikastushiekka ja neutralisointisakka varastoidaan NP3-altaaseen ja CIL-hiekkaa (Carbon in Leach) CIL2-altaaseen. Kaivosyhtiön malmiarvion päivityksen myötä vuonna 2014 päivitettiin laskelmat rikastushiekka-altaiden kapasiteetista todennettuihin malmivarantoihin nähden ja siinä yhteydessä todettiin, että nykyinen NP3-altaan tilavuus ei tule kattamaan arvioitua kaivoksen toiminta-aikaa vaan kaivos tarvitsee lisää allaskapasiteettia. Nykyisen mukaisella toiminnalla NP3-altaan varastointikapasiteetti ehtyy arviolta vuoden 2025 loppuun mennessä.