Koulun kehittäminen 2024-2025

Koulukohtaiset tarkennukset oppimiskäsitykseen

Uuden opetussuunnitelman perusteiden mukaiset; kohta 2.3 ja 2.4 s.17.

Haapaveden perusopetuksen opetussuunnitelman mukainen oppimiskäsitys on tiivistetty kuvaan :


oppiminen2.jpg

 

https://peda.net/haapavesi/ops/ol/l2pypl/ol

Kts. myös kohta 'toiminta-ajatus'. Siinä on sanottu koulumme kohdalta oleellinen. Taustalla on konstruktivistinen oppimiskäsitys (aktiivinen ja toimelias tietojensa ja taitojensa kehittäjä -- opettaja tukee ja luo oppimisympäristöjä, joissa oppiminen voi turvallisesti tapahtua).


Laatukäsikirjasta nostetut kehittämiskohteet lukuvuodelle 2024-2025 ARVIOINTI

4. Arviointi

Koulutuksen arviointijärjestelmän tavoitteena on hankkia ja analysoida tietoa koulun toiminnasta. Tätä tietoa hyödynnetään koulutuspoliittisessa päätöksenteossa sekä opetustoimen henkilöstön ja koulun kehittämisessä. Perusopetuksen arviointijärjestelmä muodostuu itsearvioinnista ja ulkopuolisesta arvioinnista. Opetuksen ja koulujen itsearviointi on arviointijärjestelmän perusta. Itsearviointia tukevat kansalliset oppimistulosten arvioinnit ja muut ulkopuoliset arvioinnit sekä arvioinnin eettiset periaatteet.

Arviointi on perusopetuksen tuloksellisuuden arviointia, jossa otetaan huomioon toiminnan vaikuttavuus, taloudellisuus ja tehokkuus. Arvioinnin avulla selvitetään, miten opetussuunnitelma ja opetuksen tavoitteet toteutuvat sekä miten tuloksellista koulutus on. Opetuksen järjestäjä arvioi antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta ja osallistuu ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Opetuksen järjestäjä kehittää systemaattisesti toimintaansa arviointitulosten ja saadun palautteen pohjalta. Laatua parantavat selkeät tavoitteet ja toimintaperiaatteet sekä työssä tarvittavat riittävät voimavarat. Arvioinnin on oltava suunnitelmallista, säännöllistä, monipuolista ja vertailukelpoista.

Paikallisesta arviointitoiminnasta ja sen kehittämisestä vastaavat opetuksen järjestäjät ja koulut. Arviointitoiminnan koordinointia selkeyttävät opetuksen järjestäjän ja koulujen omat arviointisuunnitelmat. Arviointisuunnitelman perustana ovat paikalliset sivistyspoliittiset kehittämisohjelmat, toiminta- ja taloussuunnitelmat sekä muut mahdolliset asiakirjat.

Arviointi-suunnitelmien valmistelussa tulee ottaa huomioon ulkopuolisen arvioinnin, paikallisen arvioinnin ja peruspalvelujen arvioinnin väliset yhteydet. Arviointisuunnitelmassa tunnistetaan opetuksen järjestäjään ja koulujen toimintaan kohdistuvia tulevia tarpeita, määritellään arviointitoiminnan järjestäminen ja tarvittavat voimavarat, luodaan yhteiset puitteet paikallisen toiminnan arvioinnille ja selkeytetään toimijoiden keskinäinen työnjako. Lisäksi huolehditaan siitä, että opetuksen järjestäjällä ja kouluilla on käytössä riittävä arvioinnin asiantuntemus.

Oppilaiden tulee tietää, millä perusteella heidän suorituksiaan arvioidaan. Oppilaan arvioinnilla tuetaan tavoitteiden toteutumista. Arvioinnin kokonaisuus muodostuu välittömistä oppituntipalautteista, muusta oppilaan ja huoltajan saamasta suullisesta ja kirjallisesta palautteesta, arviointikeskusteluista sekä todistuksista. Arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä, joiden tulee olla linjassa asetettujen tavoitteiden kanssa. Oppilaan tulee voida osoittaa edistymistään ja osaamistaan eri tavoin. Arviointi kannustaa ja ohjaa oppilasta sekä vahvistaa oppimistaitoja. Oppilaan itsearviointi on osa tätä kokonaisuutta. Huoltajalle arviointi antaa tietoa arviointiperusteista ja oppilaan edistymisestä. Arviointi myös auttaa huoltajaa tukemaan lasta opiskelussa ja opintoihin liittyvissä valinnoissa sekä kasvussa ja kehittymisessä.

Laatukriteerit:

  • Arviointi- ja kehittämistoimintaa toteutetaan systemaattisesti ja suunnitelmallisesti.
  • Koululla on toimintansa tarpeisiin soveltuva arviointijärjestelmä.
  • Arvioinnista saatuja tietoja käytetään opetuksen kehittämisessä sekä toiminnan ja talouden suunnittelussa.
  • Koulujen arviointiosaamista kehitetään suunnitelmallisesti.
  • Koululla on yhteisesti sovitut arvioinnin periaatteet.
  • Arviointi ja kehittämistoimintaan osallistuvat myös oppilaat, vanhemmat ja oppilashuoltohenkilöstö sekä tarpeen mukaan myös muu henkilöstö.

Pohdittavaa:

  • Miten opettaja arvioi omaa työtään?
  • Miten koulu arvioi toimintaansa?
  • Miten arviointi näkyy koulun toiminnan ja opetustyön kehittämisessä?
  • Millaiset yhteiset arvioinnin periaatteet koulussa ja kunnassa on?
  • Vastaavatko arvioinnissa käytetyt mittarit ja välineet tämänhetkistä käsitystä oppimisesta?
  • Miten oppimistulosten arviointia hyödynnetään opetuksen suunnittelussa?
  • Miten opetuksen järjestäjä arvioi koulujen toimintaa?
  • Miten opetuksen järjestäjä on varmistanut arvioinnin ja kehittämisen suunnitelmallisuuden ja jatkuvuuden?
  • Miten koulujen arviointiosaamista kehitetään?
  • Miten koulun keskeinen arviointitieto saatetaan opetuksen järjestäjän, henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien tietoon?
  • Miten on huomioitu oppilaiden, vanhempien ja oppilashuoltohenkilöstön osallistuminen arviointiin ja kehittämiseen?

Asiakirjat osa-alueesta:

  • opetussuunitelma

Mittarit:

  • opetussuunnitelman toteutuminen
  • testit esim. allut, kouluvalmiustesti
  • lukuvuosiarvioinnit
  • arvointikeskustelut

Toimintakulttuuri

Kts. OPS perusteet luku 4, 4.1 ja 4.2: s. 26-29.

Toimintakulttuuri perustuu edellämainittuihin koulun toiminta-ajatukseen, arvopohjaan ja oppimiskäsitykseen. Vuorovaikutus huoltajien ja kyläläisten kanssa on tärkeä osa koulun toimintaa. Koulu on kylän keskus ja sen aktiivisen toiminnan ydin. Tässä yhteydessä kts. myös kohta "Monialaiset oppimiskokonaisuudet", jonksi teemaksi lukuvuodelle 2023-2024 on otettu "Koulu keskellä kylää". 

Lisää: https://peda.net/haapavesi/ops/ol/l4kjottl

Työtapojen valinnan painotukset

Yleisesti kts.OPS perusteet luku 4.3. s. 29-31

Muutama huomio Humalojalta:

Alkuopetus

  • Kasvatuksessa pyritään turvallisen kasvu- ja oppimisympäristön luomiseen ja myönteisiin oppimiskokemuksiin.

  • Harjoitellaan yhteisiä pelisääntöjä ja vastuullista toimintaa yhteisön jäsenenä. Avoimuus ja rehellisyys on tärkeää ja siihen haluamme olla myös oppilaita ohjaamassa ja kannustamassa.

  • Painotetaan tapakasvatusta, työnteon kunnioittamista ja vastuuta itsestä, muista ja ympäristöstä.

  • Opetustoiminnan painotusalueena ovat äidinkielen ja matematiikan eri osa-alueet sekä kädentaidot.

  • Innostetaan oppilaita kirjallisuuden pariin.

  • Herätetään lapsen mielenkiinto havainnoida ja tutkia ympäristöä.

  • Pedanetin aktivointi.

 

3.-6. -luokat

  • Keskitytään opetussuunnitelman mukaiseen perusopetustyöhön.

  • Äidinkielen ja matematiikan lisäksi painotusalueena on englanti.

  • Innostetaan oppilaita kirjallisuuden pariin.

  • Ohjataan omatoimisuuteen ja henkilökohtaiseen vastuunottamiseen. Avoimuus ja rehellisyys on tärkeää ja siihen haluamme olla myös oppilaita ohjaamassa ja kannustamassa.

  • Kummitoiminta jatkuu alaluokan oppilaiden kanssa.

  • Pedanetin aktivointi ml. käsitöiden dokumentointi, oppilaiden blogitoiminnan edistäminen.
    (Erityisenä 3-4 luokkaa koskien kokeillaan oppilaiden aloitteesta ideoitua "Ruokatreffit"-toimintaa, jossa oppilaat saavat vuorollaan ruokailla jonkun aikuisen seurassa.)

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä