Suoritusohjeisto

Arvioinnin uusiminen ja oikaisu

Opinnoissa etenemistä tai päättöarviointia koskevan päätöksen uusimista on pyydettävä kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä.

Jos uusi arviointi tai ratkaisu, jolla pyyntö on hylätty, on ilmeisen virheellinen, aluehallintovirasto voi opiskelijan pyynnöstä velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin tai määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi taikka määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava.

Arviointiviikko

Kurssin aikana pidetään yleensä kurssikoe tai –kokeita. Kurssin opettaja ilmoittaa koepäivät kurssisuunnitelmassa, Wilmassa tai muulla sovitulla tavalla

Jokaisen jakson lopuksi järjestetään arviointiviikko, joka kestää yleensä 5-6 päivää. Arviointiviikon koepäivät näkyvät kurssitarjottimesta. Arviointiviikon aikana arvioidaan kukin jaksossa ollut kurssi yhden päivän aikana. Kurssin arviointipäivään voi kuulua kurssikokeen lisäksi myös pienempiä testejä, itsearviointia, vertaisarviointia jne. Arviointipäivät pidetään klo 8-14 välisenä aikana siten, että arvioinnit kestävät viisi oppituntia. Arviointipäivä voi siis olla klo 8-13 tai klo 9-14. Opettaja päättää tarkemman kellonajan ko. aikavälin sisällä ja myös ruokailun ajankohdan. Arviointipäivään mahdollisesti sisältyvässä kurssikokeessa on oltava läsnä vähintään puolet koeajasta. Kokeet ovat yleensä varsin laajoja ja niihin kunnolla ja harkiten vastaaminen ja vastausten läpikäyminen vie runsaasti aikaa. Mikäli arviointiviikolla käy niin, että jokin arviointiosio jää toteutumatta esim. opettajan sairastumisen vuoksi, järjestetään tarvittaessa rästitilaisuus, jossa ko. arviointiosio voidaan suorittaa.

Neljännen jakson arviointiviikko laaditaan erikseen yo-kirjoitusten, vanhojen tanssien ja penkinpainajaisten vuoksi.

Itsenäinen opiskelu

Kurssin tai sen osan voi suorittaa itsenäisesti opiskelemalla osallistumatta luokkaopetukseen. Tällöin kurssi tai sen osa suoritetaan tekemällä kurssiin liittyviä tehtäviä tai laajahko tutkielma. Opiskelija joutuu itse suunnittelemaan ja toteuttamaan opiskeluaan sekä myös arvioimaan työtään. Lisäksi opiskelija osallistuu jakson lopulla järjestettävään kurssikokeeseen. Kursseja voi suorittaa itsenäisesti pääsääntöisesti, mikäli oppilaalla on kaksi kurssia päällekkäin. Muista syistä tulee neuvotella kurssin opettajan kanssa. Kurssit, jotka on mahdollista suorittaa itsenäisesti on mainittu kurssikuvauksissa. Lupaa kurssin itsenäiseen suorittamiseen anotaan kurssin opettajalta erityisellä lomakkeella. Kurssin uusiminen ei ole mahdollista itsenäisellä suorituksella.

Jaksotus

Lukuvuosi on jaettu kuuteen noin 30 päivän pituiseen jaksoon.

Kouluateria ja ruokavalio

Päivittäinen kouluateria on opiskelijoille maksuton. Ruokalassa käyttäydytään rauhallisesti ja etuilematta ja huolehditaan penkit ylös ruokailun jälkeen. Ruokailemaan mennään pääsääntöisesti lukion omalla vuorolla klo 11.45 alkaen. Mikäli on vapaatunti ennen tai jälkeen ruokailun, voi ruokailla joustavasti klo 11.00-12.15 välisenä aikana. Lukiolaiset voivat mennä ruokailemaan aikaisintaan klo 11.00 ! Abiturienteilla on oikeus ruokailla penkinpainajaisten jälkeen vain niinä päivinä kun käyvät koululla tenttimässä. Lukiolaisille on järjestetty myös välipala klo 14.00-14.15.

Opiskelijat, jotka noudattavat erityisruokavaliota, täyttävät ruokavaliolomakkeen ja toimittavat sen kansliaan heti lukuvuoden alkaessa. Mikäli ruokavaliolomake on jo täytetty omalla yläasteella eikä siihen ole tullut muutoksia, ei uutta lomaketta tarvitse täyttää.

Kurssi

Yhden jakson aikana oppiaineesta opiskellaan yleensä yksi 38 tunnin laajuinen kurssi, joka arvostellaan riippumatta muiden kurssien arvosanoista. Kutakin jaksolla opiskeltavaa oppiainetta (kurssia) opiskellaan yleensä 6 tuntia viikossa. Jotkut oppiaineet, kuten esimerkiksi liikunta, musiikki, kuvataide ja opinto-ohjaus, on kuitenkin hajautettu niin, että niitä voidaan tarjota useammilla jaksoilla. Lukion kurssit jaetaan pakollisiin, valtakunnallisiin ja koulukohtaisiin syventäviin sekä koulukohtaisiin soveltaviin kursseihin. Ylioppilaskirjoitukset pohjautuvat pakollisiin ja valtakunnallisiin syventäviin kursseihin.

Kurssi- ja uusintakokeiden käytänteet


  • luokassa samaa koetta tekevät menevät istumaan niin etteivät näe muiden opiskelijoiden näyttöjä
  • pulpettien väliin jätetään ainakin puolen metrin väli
  • sen jälkeen kun koe aloitetaan, on keskustelu toisten opiskelijoiden kanssa kielletty
  • vastausten luonnosteluun voi käyttää koululta annettavaa ”suttupaperia”
  • opiskelija käyttää kokeessa omaa tietokonetta. Mikäli oma kone on väliaikaisesti pois käytöstä, saa opiskelija lainata koulun konetta
  • kokeisiin saa ottaa mukaan vain tietokoneen, kirjoitusvälineet, laskimen, taulukkokirjan ja nenäliinoja (Raamatun uskonnon kokeessa) ja kokeesta saa viedä pois vain ne tavarat mitä sinne toi mukanaan. Kellot ja älykellot on kielletty kokeessa.
  • muut tavarat jätetään reppuun, joka sijoitetaan käytävälle tai luokan etuosaan jos sinne mahtuu reppuja
  • laskimet ja taulukkokirjat tarkastetaan koetilanteen alussa. Laskinten muisti on tyhjennettävä ennen koetta. Taulukkokirjoissa ei saa olla muita merkintöjä kuin opiskelijan nimi
  • jokaisella tulee olla mukanaan omat välineet. Laskinta, taulukkokirjaa, kyniä ym. tarvikkeita ei saa lainata toiselta kokeen aikana
  • syötävää ei kokeeseen saa tuoda, vain vesipullo on sallittu

 

Kurssikirjojen lainaussäännöt

Lainaus kurssia varten
Kurssikirjojen lainaus kurssille tapahtuu opettajan johdolla kurssin ensimmäisellä oppitunnilla. Opettaja hakee kurssikirjat kansliasta oppitunnille. Muovittamattomat kirjat muovitetaan ensimmäisellä tunnilla. Lainatut kirjat kuitataan oppitunnilla kansiossa olevaan listaan kirjassa olevan numeron mukaisesti.

Mikäli opiskelija on pois kurssin ensimmäiseltä oppitunnilta, käy hän itse mahdollisimman pian lainaamassa kirjan kansliasta. Tällöin koulusihteeri/rehtori/opettaja kuittaa kirjan lainatuksi kansiossa olevaan listaan.

Lainaus uusintakoetta, ylioppilaskirjoituksia ja itsenäistä suoritusta varten
Opiskelija lainaa itse kirjat uusintakoetta, ylioppilaskirjoituksia ja itsenäistä suoritusta varten kansliasta. Koulusihteeri/rehtori/opettaja kuittaa kirjan lainatuksi kansiossa olevaan listaan. Uusintakokeita varten lainatuille kirjoille on olemassa eri lainauskansio kuin kursseja varten lainatuille kirjoille. Lainausaika uusintakokeita varten on 5 kalenteripäivää ja ylioppilaskirjoituksia varten 10 kalenteripäivää. Lainan voi uusia, mikäli kirjoja on saatavilla. Itsenäisen suorituksen kohdalla noudatetaan samoja periaatteita kuin kirjan lainaamisessa tavallista kurssia varten.

Kirjojen palautus
Kurssikirjat kerätään pois opettajan johdolla jakson viimeisellä oppitunnilla, mikäli kurssikoe on pidetty ennen viimeistä oppituntia. Opettaja kuittaa kirjat palautetuiksi kansiossa olevaan listaan ja tuo kirjat kansliaan.

Mikäli kurssikoe on kurssin viimeisen oppitunnin jälkeen, käyvät opiskelijat itse palauttamassa kirjat kansliaan mahdollisimman pian. Kirjat kannattaa palauttaa jo kurssikoepäivänä.

Opiskelija palauttaa itse uusintakoetta tai ylioppilaskirjoituksia varten lainaamansa kirjan kansliaan.

Kirjat palautetaan kanslian eteisen laatikkoon, josta koulusihteeri vie kirjat lainaushyllyyn kuitattuaan kirjan palautetuksi.

Mikäli opiskelija haluaa lainata juuri kurssilla käyttämänsä kirjan uusintakoetta varten, on se mahdollista ilmoittamalla asiasta koulusihteerille kun tämä on paikalla (klo 8-11).

Palauttamattomat kirjat
Mikäli opiskelija ei ole palauttanut kurssikirjaa viimeistään kolme viikkoa jakson päättymispäivämäärästä, joutuu hän maksamaan uuden kirjan hinnan (kirjasta riippuen 12-40 euroa). Kirjan saa tällaisessa tapauksessa pitää itsellä. Laskutus ja mahdollinen laskun karhuaminen tapahtuu kaupungin kautta.

Huonokuntoiset kirjat
Mikäli oppikirja on opiskelijan lainausajalla mennyt huonoon kuntoon, ei koululla ole velvollisuutta ottaa sitä takaisin. Tällöin opiskelija maksaa uuden kirjan hinnan ja saa pitää kirjan itsellään. Kirjaa lainatessa tulee tarkistaa sen kunto ja tarvittaessa vaihtaa se kansliassa parempaan.

Kurssin arvostelematta jättäminen

Kurssiarvosanaa ei anneta opiskelijalle, joka:

a) ilman hyväksyttävää syytä on pois kurssikokeesta tai oppitunneilta. Poissaolot tulee selvittää ajoissa. Mikäli opiskelijalla on kurssilla liikaa selvittämättömiä/ei-hyväksyttyjä poissaoloja, hänen kurssinsa keskeytyy, hän ei saa osallistua kurssikokeeseen eikä siten saa arvosanaa kurssista. Kurssista annetaan K-merkintä

b) on ilmoittautunut itsenäiseksi opiskelijaksi, mutta ei ole sovittuun päivään mennessä saanut tehtäviään suoritetuiksi. Kurssista annetaan T-merkintä

c) hyväksyttävästä syystä on joutunut olemaan niin paljon pois oppitunneilta, että opettaja pitää saamaansa näyttöä liian kapea-alaisena oikeudenmukaisen arvostelun toteuttamiseksi ja kurssi keskeytyy. Kurssista annetaan K-merkintä

d) ei ole jättänyt kurssiin liittyviä tehtäviä tai osaa niistä (esimerkiksi kotiainetta) opettajan ilmoittamaan päivään mennessä tarkastettavaksi. Kurssista annetaan T-merkintä.

Hyväksyttävästä syystä (esim. sairastuminen koeviikolla) arvostelematta jätetyllä opiskelijalla on oikeus antaa näyttö uusintakuulustelussa. Kurssin arviointina näkyy T-merkintä.

Kurssin täydentäminen

Mikäli opiskelija ei ole tehnyt kaikkia kurssiin liittyviä suorituksia tai kurssikoetta, merkitään hallinto-ohjelmaan kurssin arvioinniksi T (täydennettävä). Tällaista kurssia ei tarvitse käydä uudelleen vaan kurssi tulee suoritettua kun puuttuvat suoritukset on palautettu opettajalle. Puuttuvat suoritukset on ehdottomasti suoritettava sillä jaksolla missä kurssi on ollut tarjolla. Puuttuvat suoritukset vaikuttavat arvosanaan. Kurssin suorituksia on mahdollista täydentää, mikäli opiskelijalla on ollut perusteltu syy esim. kokeen tai muiden suoritusten tekemättömyyteen.

Kurssin uusiminen

Haapaveden lukiossa voi uusia sekä hylättyjä että hyväksyttyjä kursseja. Mikäli uusinnassa tulee huonompi arvosana kuin aiemmin annettu, jää parempi arvosana voimaan. Kurssin uusimisessa otetaan oppiaineen luonne huomioon siten, että kurssikokeen lisäksi tai sen korvaten voi suoritukseen liittyä myös muita tehtäviä. Uusintakokeen jälkeen annettavaan uuteen kurssiarvosanaan vaikuttavat uusintakokeen lisäksi myös muut kurssin aikana esitetyt näytöt (esim. kuuntelukoe, esseet ja muut kirjalliset työt). Uusintakokeeseen ilmoittaudutaan erityisellä lomakkeella opinto-oppaassa mainittuun päivään mennessä. Uusintakokeen tarkka aika ja paikka ilmoitetaan ilmoitustaululla tai infoTV:ssä. Uusintakoe kestää saman verran kuin kurssikoekin ja sieltä saa lähteä pois aikaisintaan 45 minuuttia kokeen alkamisesta.

Hylätyn kurssin voi uusia kerran. Uuden uusintakoemahdollisuuden saa, mikäli käy kurssin uudelleen. Hylätyn kurssin uusiminen tapahtuu pääsääntöisesti heti sen jakson uusintapäivänä, jolta hylätty arvosana on tullut tai vaihtoehtoisesti niiden jaksojen kurssikokeessa tai uusintakokeessa, joissa ko. kurssi on tarjolla. Hylätyn kurssin voi uusia myös osallistumalla kurssille muulla sellaisella jaksolla, jossa kurssi on tarjolla.

Hyväksyttyä kurssia saa yrittää uusia vain kerran. Uusinnan on tapahduttava puolen vuoden sisällä kurssin suorittamisesta (Kts. Uusintakokeiden aikataulut). Kurssin arvosanan korotusta voi yrittää erillisenä hyväksytyn kokeen uusintapäivänä, joita järjestetään lukuvuoden aikana kaksi kertaa, osallistumalla kurssikokeeseen tai uudelleen kurssin opetukseen.

Mikäli on ilmoittautunut uusintakokeeseen, eikä saavu kokeeseen, tulee uusinnasta arvosanaksi 4 ja ainoa uusintakerta tulee käytetyksi. Jos kuitenkaan ei pääse uusintakokeeseen sairauden vuoksi, on siitä ilmoitettava uusintakoepäivän aamuna koululle. Tällöin säilyttää uusintaoikeuden.

Lukion oppimäärän suorittaminen

Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän ja saa lukion päättötodistuksen, kun hän on suorittanut hyväksytysti kaikkien opinto-ohjelmaansa kuuluvien oppiaineiden oppimäärät ja hänen kokonaiskurssimääränsä on vähintään 75. Tämä edellyttää kaikkien yhteisten oppiaineiden oppimäärien hyväksyttyä suorittamista sekä opiskelijan valitsemien valinnaisaineiden hyväksyttyä suorittamista vähintään tuntijaon määrittelemän minimin mukaisesti. Kurssimäärälle ei ole ylärajaa (huom. matematiikan tason vaihtamisen vaikutus kokonaiskurssimäärään). Kaikista kursseista pakollisia on 47-51, riippuen siitä onko opiskelijalla lyhyt vai pitkä matematiikka. Lisäksi on suoritettava vähintään 10 syventävää kurssia ja halutessaan voi suorittaa ns. soveltavia kursseja. Päättötodistuksen saaminen on edellytys ylioppilastutkintotodistuksen saamiseen.

Soveltaviksi kursseiksi katsotaan lukion omat soveltavat kurssit, yliopisto-opinnot, sekä muiden oppilaitosten ja yhteisöjen kurssit, jotka rehtori hyväksyy opiskelijan opinto-ohjelmaan. Päätös suoritettavien opintojen vastaavuuksista ja korvaavuuksista on pyydettävä rehtorilta hyvissä ajoin etukäteen (koskee muualla kuin omassa lukiossa suoritettuja opintoja). Korvattavaan kurssiin voidaan edellyttää lisänäyttöjä tai täydennysosia. Erityisestä syystä, esimerkiksi vaihto-oppilasvuoden jälkeen, voidaan osa opinnoista tulkita korvaaviksi kursseiksi myös jälkikäteen. Muualla suoritettujen opintojen tulee vastata lukion opetussuunnitelmassa mainittuja opintoja, jotta ne voitaisiin hyväksilukea lukion kursseiksi. Muut kuin oman oppilaitoksen kurssit hyväksytään opiskelijan kurssikertymään ns. oppilaskohtaisina soveltavina kursseina, joita saa kaikkiaan koko lukioaikana hyväksyä minimikurssimäärään (75) kaksi kurssia. Yli kahden kurssin menevät muualla suoritetut kurssit lisätään kurssimäärään 75 kurssin päälle. Lukiosta voit saada oppilaskohtaisia soveltavia kursseja esim. opiskelijakuntatoiminnasta (jäsen 1 kurssi, pj. 2 kurssia), tutorina toimimisesta (1 kurssi), varsinaisena luottamusopiskelijana toimimisesta (0,5 kurssia) ja aktiivisesta osallistumisesta projekteihin.

Lukiosta eroaminen

Mikäli opiskelija päättää erota lukiosta, on siitä ilmoitettava mahdollisimman pian rehtorille. Opiskelija tai hänen huoltajansa (jos opiskelija on alle 18 v.) täyttää eroilmoituslomakkeen ja toimittaa sen lukion kansliaan. Tämän jälkeen kansliasta saa erotodistuksen, joka vaaditaan esim. seuraavassa oppilaitoksessa opintojen hyväksilukemiseen. Eroaminen lukiosta vaikuttaa mm. opintotukeen ja työmarkkinatukeen. Lukiosta voidaan erottaa sellainen opiskelija, joka pätevää syytä ilmoittamatta on poissa opetuksesta, jos on ilmeistä, ettei hänen tarkoituksenaan ole jatkaa opintoja.

Luokaton lukio

Luokattoman lukion voi käydä 2-4 vuodessa. Poikkeustapauksessa (pitkäaikainen sairaus tms.) rehtorin luvalla aikaa voi käyttää enemmänkin. Luokattomassa lukiossa ei ole vuosiluokkia, eikä opiskelija voi jäädä luokalleen tai saada ehtoja. Hitaampi opiskeluaikataulu mahdollistaa keskittymisen harvempaan oppiaineeseen kerrallaan. Mikäli olet ajatellut suorittaa lukion lyhyemmässä tai pitemmässä ajassa kuin kolme vuotta, ota yhteys rehtoriin. Neljän vuoden opiskelu edellyttää opiskelusuunnitelman esittämistä rehtorille.

Matematiikan oppimäärän vaihtaminen

Pitkän matematiikan vaihtaminen lyhyeen
Vaihto suositellaan tehtäväksi aikaisintaan kurssin MAA2 tai MAA3 jälkeen, kuitenkin viimeistään kurssin MAA8 jälkeen. Mikäli vaihdat lyhyeen matematiikkaan kesken lukuvuoden, kannattaa pyrkiä suorittamaan tarvittavia lyhyen matematiikan kursseja jo ko. lukuvuonna.

Kurssien korvaaminen:
Opiskelija voi sisällyttää lyhyen matematiikan kurssimääräänsä kaikki suoritetut pitkän matematiikan kurssit kuitenkin siten, että oppimäärän sisältäessä sekä
kurssit MAB2 ja MAA2
kurssit MAB3 ja MAA3
kurssit MAB7 ja MAA6
kurssit MAB4 ja MAA8
kurssit MAB5 ja MAA10,
jätetään aina jälkimmäinen laskematta kokonaiskurssimäärään, koska kurssien aiheet vastaavat suurelta osin toisiaan


Pakollisia matematiikan kursseja on oltava vähintään kuusi (6), seuraavan taulukon mukaisesti:

Suoritetut MAA-kurssit / Vähintään suoritettavat MAB-kurssit:

MAA 2 / MAB 3, 4, 5, 6
MAA 2-3, 2-4, 2-5, 2-6, 2-7 / MAB 4,5,6
MAA 2-8, 2-9 / MAB 5, 6
MAA 2-10 / MAB 6

Lopullinen arvosana määräytyy pääsääntöisesti kaikkien suoritettujen lyhyen matematiikan pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien arvosanojen aritmeettisena keskiarvona. Tällöin otetaan huomioon myös niiden pitkän matematiikan kurssien arvosanat, jotka korvaavat lyhyen matematiikan vastaavat kurssit (kts. edellinen kohta). Nämä kurssit lasketaan kuuluvaksi lyhyen matematiikan oppimäärään.

Opiskelijan suorittamat pitkän matematiikan kurssit (muut kuin yllä mainitut) voidaan lukea kuuluvaksi lyhyen matematiikan syventäviksi ja / tai soveltaviksi kursseiksi.

Lyhyen matematiikan vaihtaminen pitkään
Opiskelijan siirtyessä lyhyestä matematiikasta pitkään voidaan opiskelijalta edellyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myös arvosanaa voidaan harkita uudelleen.

Opiskelija voi myös opiskella toisen oppimäärän kursseja oppimäärää vaihtamatta. Tällöin kyseiset kurssit voidaan lukea hyväksi opiskelijan varsinaisen oppimäärän koulukohtaisiksi syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi


Matkahuollon ja VR:n alennukset

Lukion opiskelija saa matkahuollon ja VR:n matkalipuista 50 % opiskelija-alennuksen ollessaan lukion opiskelijana. Alennuksen saa Matkahuollon ja VR:n yhteisellä opiskelijakortilla, jonka saamiseksi täytetään kansliasta tai Matkahuollon kotisivulta löytyvä opiskelijatodistus. Opiskelijatodistus kesää varten tulee hankkia kesää varten toukokuussa, koska kanslia on kesällä kiinni. Kortti on voimassa heinäkuun loppuun asti ja se koskee myös abiturientteja jotka ovat koulun kirjoilla toukokuun lopussa (jotka valmistuvat viikolla 22).

Matkapuhelimien ja omien tietokoneiden käyttö koulussa

Matkapuhelimia ja omia tietokoneita saa käyttää vapaatunneilla ja välitunneilla. Oppitunneilla puhelimen ja tietokoneen kaikkinainen käyttö (soittaminen, pelaaminen, internetin käyttö, kuvien ottaminen, tekstiviestien lähettäminen ja vastaanotettujen viestien katsominen) on kielletty, mikäli opettaja ei opetukseen liittyen kehota käyttämään puhelinta/tietokonetta opetusvälineenä. Muistiinpanojen tekeminen omalla tietokoneella on sallittua. Puhelin ja tietokone tulee pitää oppituntien aikana äänettömänä.

Matkapuhelinta (ja tietokonetta) ei missään tapauksessa saa ottaa mukaan kokeeseen ! Mikäli opiskelijalla huomataan puhelin koetilanteessa, se otetaan välittömästi pois ja sen saa rehtorilta kokeen jälkeen. Puhelimen mukanaolo kokeessa johtaa kokeen hylkäämiseen. Puhelin on muistettava laittaa laukussa äänettömälle, ettei se ääntele kokeen aikana käytävässä. Sähköiset kokeet tehdään tietokoneella.

Mikäli opiskelija häiritsee opetusta matkapuhelimella tai tietokoneella, voi opettaja määrätä hänet poistumaan luokasta oppitunnin loppuajaksi. Luokasta poistaminen on kuritoimenpide, joka merkitään rekisteriin.

Opinto- ja koulumatkatuki

Valtio antaa opintotukea yli 17-vuotiaille lukiolaisille. Lukiolainen voi saada opintorahaa ja tietyissä tapauksissa myös opintolainaa. Yksin vuokralla asuva voi hakea asumislisää. Jos koulunkäynti ei ole säännöllistä koulun velvollisuus on ilmoittaa asiasta KELA:lle ja tuen maksu voidaan lopettaa ja periä takautuvasti takaisin. Opintotukea voi saada neljännelle opiskeluvuodelle vain perustellusta syystä. Opiskelijan tulee osallistua lukukauden aikana vähintään kymmeneen kurssiin tai ylioppilaskirjoituksissa ainakin kahteen tutkintoaineeseen. Jo suoritetun kurssin uusiminen opetukseen osallistumalla tai yo-kokeen arvosanan korottaminen luetaan mukaan, kun opintojen päätoimisuutta arvioidaan. Osallistuminen yo-kirjoituksiin sen jälkeen, kun tutkinto on suoritettu ei oikeuta tukeen yo-tutkinnon kokeiden perusteella. Lukiolaisten opintotukihakemukset käsittelee KELA:n paikallistoimisto. Neuvontaa opintotukiasioissa antaa lukion kanslia.

Koulumatkatukeen ovat oikeutettuja päätoimisesti opiskelevat lukiolaiset, joiden yhdensuuntainen koulumatka on yli 10 kilometriä. Lukio-opiskelija on oikeutettu koulumatkatukeen, kun opintojen laajuus on vähintään 75 kurssia ja opiskelija osallistuu lukukauden aikana vähintään 10 kurssiin. Lukiolaisella on mahdollisuus saada koulumatkoihinsa tukea KELA:lta omavastuuosuuden (43 euroa/kk) ylimenevästä osasta. Tähän matkalippuun sisältyy 44 yhdensuuntaista matkaa. Opiskelija täyttää kansliasta saamansa koulumatkatukihakemuksen ja opiskelijalipun ostotodistuksen ja toimittaa ne takaisin kansliaan. Tämän jälkeen opiskelija saa ostotodistuksen takaisin itselleen, vie sen matkahuoltoon ja tilaa sieltä ostotodistuksella älykortin koulumatkoja varten.

Opintojen hyväksilukeminen

Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti:


asteikko 1–5 / lukioasteikko / asteikko 1–3

1 (tyydyttävä) / 5 (välttävä) / 1
2 (tyydyttävä) / 6 (kohtalainen) / 1
3 (hyvä) / 7 (tyydyttävä) / 2
4 (hyvä) / 8 (hyvä) / 2
5 (kiitettävä) / 9 (kiitettävä), 10 (erinomainen) / 3

Tapauksissa, joissa lukio ei voi päätellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa oppilaitoksessa suorittu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, vastaavuus määritellään opiskelijan eduksi.

Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisiin tai opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin syventäviin kursseihin, annetaan niistä numeroarvosana. Arvosanan määrittelyn tueksi voidaan tarvittaessa edellyttää lisänäyttöjä.



Musiikkiopiston suoritusten korvaavuudet
Alla mainitut musiikkiopistossa suoritetut kurssit voidaan pyydettäessä hyväksilukea lukion oppilaskohtaisiksi kursseiksi taulukon mukaisesti.

Musiikkiopistoasteen päättötodistukseen kuuluvat suoritukset / Lukion kurssit
-pääaineen I kurssi (I tutkinto) / 2 kurssia
-musiikin teoria / 1 kurssi
-säveltapailu / 1 kurssi
-harmoniaoppi/kenraalibasso/yleinen musiikkitieto/musiikkianalyysi / 1 kurssi
-yhteismusisointi / 1 kurssi

Perusasteen päättötodistus / 1 kurssi

Lukiossa hyväksiluettavat kurssit tulee olla suoritettu (todistus päivätty) sinä aikana kun opiskelija on ollut kirjoilla Haapaveden lukiossa. Kts. myös erillinen opas: Haapaveden lukion ja Jokilaaksojen musiikkiopiston yhteistyö musiikinopetuksessa.

Opiskelijan opinto-ohjelma ja sen muuttaminen

Opiskelija suunnittelee lukio-opiskelujen ajaksi itselleen henkilökohtaisen opinto-ohjelman, johon kuuluvat ne kurssit, jotka hän on valinnut. Valintoja tehdessä tulee miettiä mikä on opiskelijan koko lukioajan suunnitelma, ko. lukuvuoden suunnitelma, missä aikataulussa aikoo kirjoittaa yo-kirjoitukset ja mihin aineisiin keskittyy kirjoituksissa. Lukuvuoden aikana tarjottavat kurssit on lueteltu kurssitarjottimessa. Kurssitarjottimesta näkyy, millä jaksoilla kurssi on tarjolla. Kukin kurssi on tarjolla 1-2 kertaa lukuvuoden aikana. Kurssitarjottimesta opiskelijat valitsevat omat opiskelureittinsä lukuvuoden ajaksi. Kurssitarjottimessa samalla rivillä (palkissa) olevat kurssit pidetään yhtäaikaa, joten riviltä voi valita yleensä vain yhden kurssin. Mikäli joutuu valitsemaan samalta riviltä kaksi kurssia, on toinen suoritettava itsenäisesti tai esim. käyden kummankin kurssin oppitunneilla puoliksi. Osa kursseista on hajautettu (esim. MU, LI, KU). Näiden kurssien sijoittuminen eri jaksoille näkyy kurssitarjottimesta.

Opiskelijan työjärjestys muodostuu hänen kurssitarjottimesta tekemiensä valintojen perusteella. Työjärjestys on erilainen jokaisella jaksolla. Jos aikoo suorittaa lukion kolmessa vuodessa, tulee kursseja olla sekä ensimmäisenä että toisena vuonna noin 30 ja viimeisenä vuonna noin 15-20. 30 kurssia lukuvuodessa merkitsee oppitunteja keskimäärin 30 tuntia viikossa läpi lukuvuoden.

Lukioon tulevat laativat lukioon tullessaan suunnitelman koko lukioajaksi. Tätä suunnitelmaa voi kuitenkin muuttaa opintojen edetessä.

Muutokset kurssiohjelmaan tehdään muutosilmoituslomakkeella, johon otetaan ko. kurssin opettajalta tai rehtorilta kuittaus ja toimitetaan opinto-ohjaajalle hallinto-ohjelmaan syöttämistä varten. Mikäli vaihtaa matematiikan tasoa, jättää jonkin kielen tai fysiikan/kemian jatkokurssit pois, edellytetään muutosilmoituslomakkeeseen myös huoltajan allekirjoitus. Tämä johtuu siitä, että ko. valinnoilla on muita oppiaineita suurempi merkitys jatko-opintoja ajatellen. Seuraavaa jaksoa koskevat kurssimuutokset tulee tehdä viimeistään ennen edellisen jakson koeviikkoa. Kurssimuutosten täytyy olla harkittuja, tulevaisuutta ajatellen tehtyjä. Rehtori voi myös evätä kurssimuutoksen esimerkiksi mikäli ryhmäkoot uhkaavat paisua liian suuriksi tai kurssi uhkaa jäädä toteutumatta. Kurssin alettua ryhmää ei voi enää vaihtaa.

Opiskelutarvikkeet ja tietokone

Opiskelutarvikkeet (vihkot, kynät, konseptit jne.) on hankittava itse.

Jokaisella opiskelijalla tulee olla koulussa käytössään tietokone (kannettava tietokone tai tablettitietokone) ja siihen soveltuvat kuulokkeet, koska tietokoneita tullaan käyttämään säännöllisesti opetuksessa. Kaupunki tukee tietokoneen hankintaa 240 eurolla (120 euroa 1. vuoden keväällä ja 120 euroa 2. vuoden keväällä).

Tietokoneita voi ladata lukion aulan latauspisteessä, kirjavarastossa tai luokissa.

Oppiaineen kurssien arviointi

Jokainen kurssi arvostellaan kurssin päätyttyä. Arvostelun tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä. Kurssin arvostelu perustuu paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, myös opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tuotosten arviointiin. Myös opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi mm. suorituskansioita ja kurssin arviointikeskusteluja. Jos opiskelija osallistuu kurssille ja tekee pääosan kurssiin liittyvistä suorituksista, kurssi arvioidaan vaikka opiskelija ei sitä haluaisikaan (esim. jos kurssin arvosana laskisi oppiaineen oppimäärän arvosanaa). Poissaolojen määrä vaikuttaa kurssin arviointiin ja suuri poissaolojen määrä voi jopa johtaa kurssin arvostelematta jättämiseen. Opiskelijan suorittaessa kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti noudatetaan soveltuvin osin em. periaatteita. Kunkin kurssin arvosteluperusteet selvitetään opiskelijalle kurssin alussa. Arvostelun yksityiskohdista sovitaan opiskelijoiden kanssa.

Jaksoarvioinneissa annetaan kaikista pakollisista ja syventävistä kursseista numero siltä varalta, että opiskelija haluaa päättötodistukseensa numeroarvosanan. Soveltavat kurssit arvostellaan asteikolla suoritettu (S) / hylätty (H). Jaksoarviointi tehdään jokaisen jakson päätteeksi noin kaksi viikkoa jakson päättymisen jälkeen (6 kertaa/lukuvuosi). WILMAN suoritukset -osiossa näkyvät opiskelijan kaikki siihen mennessä suoritetut kurssit.

Oppiaineen oppimäärän arviointi

Päättötodistuksessa oppiaineiden oppimäärät (päättöarvosanat) esitetään pääsääntöisesti numeroin 4-10, jossa arvosanat ja niitä vastaavat sanalliset arviot ovat seuraavat: 10 (erinomainen), 9 kiitettävä, 8 (hyvä), 7 (tyydyttävä), 6 (kohtalainen), 5 (välttävä), 4 (hylätty).

Oppiaineen oppimäärän päättöarvosana määräytyy pääsääntöisesti pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanoista muodostuvan aritmeettisen keskiarvon mukaan. Kaikki pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit vaikuttavat oppiaineen arvosanaan yhtä paljon eikä yhtään kurssia voi jättää pois arvostelusta.

Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti (ns. 2/3 sääntö):

Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltuja pakollisia ja ops:n perusteissa määriteltyjä
valtak. syventäviä kursseja / joista voi olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään:

1-2 kurssia / 0
3-5 kurssia / 1
6-8 kurssia / 2
9 kurssia tai enemmän / 3

Esimerkki: Jos opiskelee ruotsista vain pakolliset 5 kurssia, voi enintään yhdestä kurssista olla arvosanana neljä. Mikäli opiskelee 6 kurssia, voi olla enintään kaksi nelosta. Jos opiskelee 9 kurssia, voi niistä olla enintään kolme nelosta.

Mikäli opiskelijalla on pakollisista ja valtakunnallisista syventävistä kursseista jossakin oppiaineessa yli 1/3 hylättyjä suorituksia, on opiskelijan tällöin korotettava riittävä määrä hylättyjä kursseja tai suoritettava hyväksytysti lisää pakollisia tai valtakunnallisia syventäviä kursseja niin että vähintään 2/3 ko. kursseista on hyväksytysti suoritettu. Päättötodistuksen saamisen edellytys on, että vähintään 2/3 ko. oppiaineen pakollisista ja valtakunnallisista syventävistä kursseista on hyväksytysti suoritettu. Huom ! Myös pitkässä matematiikassa saa olla pakollisista ja valtakunnallisista syventävistä kursseista yhteensä enintään kolme hylättyä kurssia, vaikka suoritettuja matematiikan kursseja olisi enemmän kuin 11.

Lukion päättövaiheessa oppiaineen opettajalla on oikeus nostaa oppiaineen oppimäärän arvosanaa, mikäli katsoo opiskelijan tiedot ja taidot paremmiksi, kuin kurssiarvosanojen aritmeettinen tai painotettu keskiarvo olisi. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Opiskelijalla on myös mahdollisuus korottaa oppiaineen koko oppimäärän arvosanaa erillisissä kuulusteluissa (tentit) ylioppilaskirjoitusten jälkeen.

Koulukohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit. Nämä kurssit voivat ainoastaan korottaa oppimäärän arvosanaa.

Muutamissa oppiaineissa opiskelija voi valita, ottaako hän päättötodistukseen numeroarvostelun vai suoritusmerkinnän (S), mikäli on suorittanut ko. oppiaineesta vain yhden kurssin. Tällaisia oppiaineita ovat:
*fysiikka
*kemia
*maantiede
*musiikki
*kuvataide
*psykologia
*terveystieto

Lisäksi liikunnasta ei tarvitse ottaa numeroarvostelua, vaan voi ottaa suoritettujen kurssien määrästä riippumatta suoritusmerkinnän (S).

Jos opiskelija suorittaa valinnaisesta vieraasta kielestä enintään kaksi kurssia, hänelle annetaan numeroarvosana pyynnöstä, muuten suoritusmerkintä (S). Opinto-ohjaus arvostellaan suoritusmerkinnällä (S). Omana oppiaineenaan olevat soveltavat kurssit arvostellaan suoritusmerkinnällä (S).

Keskeytetyistä kursseista käytetään jaksotodistuksessa merkintää K ja täydennettävistä merkintää T. K-merkintää käytetään, kun opiskelija on käynyt kurssin oppitunneilla, mutta ei ole myöhemmin palannut niille tai kun opiskelijalla on kurssilta niin paljon poissaoloja, että rehtori toteaa että opiskelijalla ei ole oikeutta jatkaa kurssia eikä oikeutta tulla kokeeseen.

T-merkintää käytetään, mikäli kurssia ei ole voitu arvostella, jos opiskelija ei ole tehnyt koetta, muita kurssiin kuuluvia suorituksia tai selvittänyt poissaoloja. Kurssi arvioidaan uudelleen, kun em. suoritukset on tehty.

Valinta päättötodistukseen otettavasta arvostelusta (numero/kirjainarvosana) tehdään ennen välitodistuksen saamista, yleisimmin 3. vuosikurssin keväällä helmikuun puolivälissä.

Välitodistukset jaetaan abiturienteille penkinpainajaisten jälkeisellä viikolla. Siinä näkyvät kaikki suoritetut kurssit ja oppiaineista annettu päättöarvosana, joka tulee myös päättötodistukseen. Päättöarvosanaa voi vielä yrittää korottaa yo-kirjoitusten jälkeen järjestettävissä tenteissä. Välitodistuksen arvosanoja käytetään ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten hauissa. Ylioppilastutkinnon arvosanat menevät suoraan tiedoksi yliopistoille ja ammattikorkeakouluille.

Oppiaineen oppimäärän suorittaminen

Oppiaineen kursseista koostuu kunkin oppiaineen oppimäärä. Oppiaineen oppimäärään voi kuulua pakollisten kurssien lisäksi valtakunnallisia ja koulukohtaisia syventäviä kursseja sekä koulukohtaisia soveltavia kursseja opiskelijan valintojen mukaan. Eri opiskelijoilla on siis hyvin erilaisia oppiaineiden oppimääriä riippuen siitä, mitä oppiaineita ja kuinka paljon syventäviä ja soveltavia kursseja he ovat valinneet. Oppimäärä kussakin oppiaineessa on suoritettu, kun opiskelija on suorittanut vähintään 2/3 oppiaineen opiskelusuunnitelmaan kuuluvista pakollisista ja valtakunnallisista syventävistä kursseista hyväksytysti (vähintään arvosanalla 5).

Poissaolot ja myöhästymiset

Lukiolain 25 § mukaan opiskelijan tulee osallistua opetukseen, ellei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. Tämä tarkoittaa siis sitä, että lain tasolla velvoitetaan kaikkia lukiolaisia osallistumaan opetukseen, ellei ryhmänohjaaja tai rehtori ole myöntänyt opetuksesta vapautusta. Kaikki poissaolot on selvitettävä.

Poissaolojen anominen ja ilmoittaminen
Lyhyet poissaolot voi ilmoittaa WILMASSA etukäteen. Ennen klo 12 voi ilmoittaa samaa päivää koskevat poissaolot ja klo 12 jälkeen seuraavaa päivää koskevat poissaolot. Kaikkiin päivää pitempiin poissaoloihin, jotka tiedetään etukäteen, tulee anoa lupa poissaoloanomuslomakkeella, jonka voi tulostaa koulun kotisivulta tai hakea kansliasta/lomakehyllystä. Yli kolmen päivän poissaoloanomukset hyväksyy rehtori, sitä lyhyemmät poissaolot ryhmänohjaaja. Mikäli ryhmänohjaaja ei ole tavoitettavissa, kysytään lupa rehtorilta. Luvan yksittäiseltä oppitunnilta poissaoloon voi kysyä ao. tunnin opettajalta tai ryhmänohjaajalta. Ryhmänohjaaja kirjaa WILMAAN 1-3 päivää kestävät poissaolot ja rehtori vähintään 4 päivää kestävät poissaolot.

Poissaolot, joita ei ole etukäteen voitu kysyä, on selvitettävä mahdollisimman pian poissaolosta. Pitkästä poissaolosta tulisi kuitenkin ilmoittaa koululle viimeistään kolmantena poissaolopäivänä, mikäli tiedetään että poissaolo tulee jatkumaan.

Poissaolot selvitetään ensisijaisesti WILMASSA. Mikäli poissaoloselvitys WILMASSA ei onnistu, voi poissaolot selvittää lääkärin/terveydenhoitajan todistuksella. Poissaolot selvitetään ryhmänohjaajalle. Opiskelijan on muistettava omat poissaolonsa, sillä vastuu poissaolojen selvittämisestä on opiskelijalla ja hänen huoltajallaan

Poissaolot on selvitettävä viimeistään ennen kurssikoetta tai menettää oikeuden osallistua kokeeseen. Kurssikokeen jälkeiset poissaolot on selvitettävä ennen jakson vaihtumista.

Huoltaja selvittää alle 18-vuotiaan poissaolot, yli 18-vuotias voi selvittää poissaolonsa itse. WILMA näkyy huoltajalle opiskelijan täytettyä 18 vuotta vain mikäli siihen saadaan opiskelijan kirjallinen lupa. Tällöin myös huoltaja voi selvittää poissaolot. Lupa-anomuksen saa kansliasta.

Jos opiskelija pakottavasta syystä (esim. sairaus) joutuu olemaan pois kurssikokeesta, on hänen tai hänen huoltajansa ilmoitettava siitä samana päivänä koululle. Ilmoituksen voi tehdä WILMALLA, puhelimella tai sähköpostilla ryhmänohjaajalle tai kansliaan. Mikäli poissaoloa kokeesta ei ilmoiteta, opiskelija menettää uusintaoikeutensa. Mikäli poissaoloa ei selvitetä poissaolopäivänä, on opiskelijan tuotava kouluun tullessaan selvitys ryhmänohjaajalle lääkärin/terveydenhoitajan todistuksella. Kurssikoe suoritetaan pääsääntöisesti uusintakoepäivänä, poikkeustapauksessa opettajan kanssa sovittuna päivänä.

Mikäli joutuu lähtemään pois koulusta kesken päivän, on siitä ilmoitettava WILMASSA tai ryhmänohjaajalle tai kansliaan.

Kurssin keskeytyminen poissaolojen vuoksi
Opiskelijan kurssi keskeytyy pääsääntöisesti, mikäli poissaolotuntien määrä kurssilla on enemmän kuin kahdeksan (Puolikkaissa kursseissa 4 tuntia, OPO-kursseilla 3 tuntia/lukuvuosi ja ryhmänohjaustuokioissa 6 kertaa/lukuvuosi) riippumatta siitä mistä syystä poissaolot ovat kertyneet. Opiskelijan on itse seurattava omia poissaolojaan WILMASTA.

Kun poissaoloja kurssilla kertyy kahdeksan, opiskelijan on selvitettävä rehtorille mistä poissaolot johtuvat. Rehtori päättää, voiko opiskelija jatkaa kurssilla. Selvityksen apuna käytetään allaolevaa poissaolojen luokitustaulukkoa. Pätevä syy kurssilla jatkamiseen ovat esim. sairauspoissaolot.

On kuitenkin huomattava, että mikäli poissaoloja kurssilla kertyy huomattavan paljon yli kahdeksan tunnin, ei kurssin suorittamisesta saada riittävästi näyttöä ja kurssia ei voida arvioida riippumatta siitä mitkä poissaolon syyt ovat. Tällöin kurssi keskeytyy. Keskeytetystä kurssista tulee hallinto-ohjelmaan merkintä K (keskeytetty). Keskeytetty kurssi tulee käydä uudelleen (ei voi suorittaa itsenäisesti).

WILMAN poissaolokoodit
Opettajat merkitsevät tunnilla pääsääntöisesti vain joko selvittämättömän poissaolon tai myöhästymisen (S tai M). Ryhmänohjaaja merkitsee lopullisen luokituksen (T,H tai L) huoltajalta saadun selvityksen mukaan tai huoltaja (yli 18-v. opiskelija itse) kirjaa selvitykset suoraan WILMAAN.

S Selvittämätön
M Myöhästyminen
T Terveydellinen (sairaus, lääkärissä)
H Muu hyväksytty
L Luvaton

Tavallisimmat poissaololuokitukset (perässä koodi, johon merkitään WILMASSA):
Koulun toimintaan liittyvät poissaolot:
- opintoretket H
- edustustehtävät (esim. kulttuuritapahtumat ja urheilukilpailut), joihin on saatu lupa etukäteen H
- oppilaskunnan ja tutoreiden kokoukset ja muu toiminta (lupa rehtorilta ja ohjaavalta opettajalta) H
- ylioppilaskirjoituspäivä ja sitä edeltävän viikonpäivän lukuloma (ei tarvitse anoa) H
- kuraattorin, tai OPO:n luona käynti H
- kouluterveydenhoitajan tai lääkärin luona käynti T

Kutsunnat (ei tarvitse anoa) H
Autokoulun inssiajo ja liukkaan kelin ajotunnit H
Sairaus, jonka todistaa huoltaja, (yli 18-vuotias itse), terveydenhoitaja tai lääkäri T
Perhetapahtumat (häät, hautajaiset, ristiäiset ym.) H/L
Oman perheen kanssa tehdyt matkat H/L
Viranomaisasioiden hoitaminen: esim. sosiaalitoimistossa käynti jne H/L
Muut henkilökohtaiset asiat: työhaastattelut ja työssäkäynti, pankkiasiat, vuokrasopimuksen teko, metsästys, tilapäinen lasten- tai eläintenhoito, kampaajalla käynti jne. H/L
Autokoulun ajotunnit H/L
Muut rehtorin tai ryhmänohjaajan hyväksymät vapaat H
Luvattomat poissaolot (lintsaus, pommiin nukkuminen ym.) L

Muutamissa em. kohdissa poissaolon koodi (H/L) riippuu siitä, onko poissaoloa anottu etukäteen

Yleensä opinnoista saa lukuvuoden aikana korkeintaan yhteensä viiden työpäivän mittaisen läsnäolovapautuksen luvalla (esim. ulkomaanmatkoihin). Esimerkiksi 2+2+1 päivää tai yhtäjaksoisesti 5 päivää. Ulkomaanmatkat tulee suunnitella mieluiten koulujen loma-aikojen yhteyteen, lomaa koeviikon ajaksi myönnetään vain poikkeustapauksessa. Loman takia suorittamatta jääneelle kokeelle ei välttämättä järjestetä erillistä koepäivää.

Koulu on velvollinen tekemään KELA:lle opintotuen keskeytysilmoituksen jo 5 päivän poissaolosta. Kannattaa huomioida, että pitkät poissaolot voivat vaikuttaa opintotukeen.

Yhteisten tilaisuuksien poissaolot merkitään ao. ajankohtien työjärjestystuntien poissaoloksi Jos opiskelijalla on vapautuspyyntö sairauden vuoksi joidenkin aineiden oppitunnilta, toivotaan huoltajien ottavan yhteyttä rehtoriin (puh. 044-7591 290).

Poissaolojen vaikutus arviointiin
Runsaat poissaolot ja toistuvat myöhästelyt vaikuttavat oppimiseen ja vähentävät kurssin arviointiin kuuluvaa jatkuvaa näyttöä. Tämän vuoksi poissaolot voivat vaikuttaa alentavasti kurssin arvosanaan.

Toimenpiteet, kun opiskelijalla on paljon poissaoloja
1. Kun opiskelijan poissaolotuntien määrä kurssilla lähestyy kahdeksaa, ilmoittaa kurssin opettaja asiasta opiskelijalle sekä opiskelijan ryhmänohjaajalle ja rehtorille. Mikäli poissaoloja ei selvitetä tai poissaolojen määrä ylittää kahdeksan, ottaa ryhmänohjaaja yhteyttä myös huoltajaan (mikäli opiskelija on alle 18-vuotias).
2. Rehtori informoi tarvittaessa opiskelijahuoltoryhmää. Tilanteesta riippuen jatkotoimenpiteistä vastaa rehtori tai opiskelijahuoltoryhmä.
3. Opettajille tiedotetaan tilanteesta jatkossa tarpeen mukaan

Myöhästymiset
Oppitunneille on saavuttava ajoissa. Myöhästymiset häiritsevät muita opiskelijoita sekä opettajaa ja vaikeuttavat opiskelijan omaa opiskelua. Opiskelija katsotaan myöhästyneeksi, kun opettaja on oppitunnin alussa pistänyt luokan oven kiinni.

Mikäli opiskelija myöhästyy yli 15 minuuttia oppitunnin alusta, se katsotaan poissaoloksi. Myös myöhästymiset tulee selvittää WILMASSA.

Jos opiskelijalla on yksi perustelematon (ei-hyväksyttävä) myöhästyminen kurssin tunnilta, opettajalla on oikeus estää seuraavilla myöhästymiskerroilla hänen pääsynsä ko. oppitunnille. Tällainen tunti merkitään kurssipäiväkirjaan poissaolotunniksi.

Tupakointi

Tupakointi on koulun alueella kielletty. Ensimmäisestä koulun alueella havaitusta tupakoinnista annetaan opiskelijalle kirjallinen huomautus ja toisella kerralla ilmoitetaan poliisille. Koulun alueeseen kuuluvat koulurakennuksen ja pihan lisäksi myös koulua ympäröivä metsäalue sekä kirjaston ympärysalue.

Uskonnolliset tilaisuudet ja päivänavaukset

Evankelisluterilaiseen kirkkoon kuulumattomilla on perustus- ja uskonnonvapauslain nojalla mahdollista saada vapautus koululla järjestettävistä uskonnollisista tilaisuuksista. Tällaisia tilaisuuksia ovat esim. uskonnolliset päivänavaukset (kuukauden viimeinen perjantai), seurakunnan järjestämät konsertit ym. tilaisuudet. Opiskelijan tulisi täyttää lukion/lukuvuoden alussa lomake, jolla ilmoittaa osallistumattomuutensa ko. tapahtumiin ja perustelut tälle osallistumattomuudelle.

Päivänavaukset
Koulupäivä avataan joka päivä päivänavauksella klo 8.55-9.00. Päivänavaus kuuluu pakollisena lukiolaisen opiskeluun. Uskonnollisista päivänavauksista voi saada vapautuksen vakaumuksen nojalla.

Vapaatunnit, välitunnit ja kirjaston käyttö

Riippuen opiskelijan valinnoista, hänellä saattaa olla eri jaksoissa vaihteleva määrä vapaatunteja. Vapaatunnit kannattaa käyttää opiskeluun esim. kirjastossa tai ATK-luokassa. Lukiolaiset saavat olla välitunnit sisällä. Kaupunginkirjaston käsikirjasto ja lehtilukusali (eivät muut osat kirjastosta) ovat lukiolaisten käytössä klo 9-12 välisenä aikana. Kirjastossa ei saa meluta eikä roskata. Muutenkin lukiolaisia koskevat kirjastossa kirjaston omat säännöt.

WILMA:n käyttö

Lukiossa on käytössä oppilashallinto-ohjelman käyttöliittymä WILMA. Sen kautta rehtori ja opettajat voivat tiedottaa asioista opiskelijoille ja huoltajille. Opiskelijat ja huoltajat voivat myös lähettää viestejä opettajille ja henkilökunnalle. WILMA:sta löytyvät mm:
- Haapaveden lukion opetussuunnitelman kurssit (pakollinen, valtak. syv., koulukoht. syv., soveltavat kurssit)
- Omat kurssivalinnat ja suoritukset
- Oma työjärjestys
- Matkahuollon/VR:n todistus
- Oma jaksotodistus (ei virallinen)
- Omien yhteystietojen päivitysmahdollisuus (suotavaa päivittää tätä kautta)
- Salasanan vaihtomahdollisuus
- Lomakkeita

Poissaolot selvitetään pääsääntöisesti WILMA:n kautta (Kts. Poissaolot ja myöhästymiset)

Yleinen järjestys

Lukiolaisia pidetään vastuullisina nuorina, eikä erillisiä käyttäytymissääntöjä järjestyssääntöjen lisäksi ole katsottu tarpeelliseksi laatia. Lukiolaissa on kuitenkin säädetty, että opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Järjestyssäännöt on nähtävillä ilmoitustaululla. Asialliseen käytökseen kuuluvat työrauha oppitunneilla ja toisten huomioonottaminen, käytävien, luokkien ja välineistön siisteydestä ja kunnosta huolehtiminen. Tahallisesti rikotun koulun omaisuuden korvaa se, joka sen on rikkonut. Oppitunneille tullaan täsmällisesti, aamunavaus kuunnellaan siinä luokassa, jossa on klo 9 alkava tunti. Mikäli myöhästyy aamunavauksesta, se täytyy kuunnella käytävällä.

Ylioppilastutkinto

Ylioppilastutkinto voidaan suorittaa keskitetysti tai hajautetusti enintään kolmella peräkkäisellä tutkintokerralla. Tutkinnon voi aloittaa keväällä tai syksyllä. Osallistumisen edellytyksenä on, että kokelas on osallistunut ennen ko. tutkintoaineen kirjalliseen kokeeseen osallistumista vähintään ao. aineen pakollisille kursseille. Hylätty pakollinen koe voidaan uusia kaksi kertaa seuraavien kolmen tutkintokerran aikana. Hyväksytyn kokeen voi uusia kerran. Ylioppilastutkinto on suoritettu, kun neljä pakollista koetta on hyväksytysti suoritettu. Ylioppilastutkintotodistuksen saamisen ehtona on myös, että kokelas saa myös lukion päättötodistuksen. Ilmoittautumisajat yo-kirjoituksiin ovat 5.6. (syksyn yo-kirjoituksiin) ja 23.11. (kevään yo-kirjoituksiin).

Opiskelija saa syksyn ja kevään yo-kirjoitusten kirjallisiin kokeisiin osallistumista varten kirjoituspäivää edeltävän päivän ja kirjoituspäivän vapaaksi koulutyöstä. Abiturientit vapautuvat pääsääntöisesti koulutyöstä keväällä penkinpainajaisten jälkeen.

Lisätietoa osoitteesta www.ylioppilastutkinto.fi

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä