5. Lapsen kehityksen ja oppimisen tuki

5.1. Kehityksen ja oppimisen tuen järjestäminen

Varhaiskasvatuksen tavoitteena on tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarvittava tuki varhaiskasvatuksessa sekä tarpeen mukaan monialaisessa yhteistyössä (Varhaiskasvatuslaki).

Kehityksen ja oppimisen tuen järjestämisen lähtökohtana ovat kunkin lapsen ja lapsiryhmän vahvuudet sekä kehittymis- ja oppimistarpeet. Kehityksen ja oppimisen tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä lapsen yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista.

Tuen tarvetta arvioitaessa ensimmäiseksi tarkastellaan lapsiryhmässä käytettyjä toimintatapoja, opetusjärjestelyjä ja oppimisympäristöjä sekä niiden soveltuvuutta lapselle.

5.2. Lapsen tuen tarpeen arviointiin liittyvät käytännöt

Riittävän aikaisella ja oikein kohdennetulla tuella voidaan edistää lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. Samalla voidaan ehkäistä lapsen ongelmien syntymistä, kasvamista ja monimuotoistumista. Lapsella on oikeus kehityksen ja oppimisen tukeen heti tuen tarpeen ilmetessä.

Lastentarhanopettaja vastaa siitä, että lapsiryhmässä havainnoidaan lapsen laaja-alaisen osaamisen alueita säännöllisesti sovitun käytännön mukaan, havainnot kirjataan havainnointilomakkeeseen. Lastentarhanopettaja on yhteydessä huoltajiin, kun lapsella ilmenee kehityksen tai oppimisen ongelmia tai hänen hyvinvoinnista on huolta. Lastentarhanopettaja ottaa tarvittaessa yhteyttä konsultoivaan erityislastentarhanopettajaan. Tuen tarvetta arvioitaessa tarkastellaan lapsiryhmässä käytettyjä toimintatapoja, opetusjärjestelyjä ja oppimisympäristöjä sekä niiden soveltuvuutta lapselle. (Katso Varhaista tukea lapselle – työvälineenä kehittämisvalikko; L. Heinämäki).

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laadinnasta sekä toteutumisen arvioinnista yhdessä lapsen ja huoltajien kanssa vastaa henkilö, jolla on lastentarhanopettajan kelpoisuus. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen osallistuvat tarpeen mukaan lapsen kehitystä ja oppimista tukevat asiantuntijat tai muut tarvittavat tahot. Erityislastentarhanopettaja kutsuu koolle lapsen huoltajat ja monialaisen yhteistyöryhmän.

5.3. Tuen toteuttaminen varhaiskasvatuksessa; pedagogiset, rakenteelliset ja hyvinvointia tukevat järjestelyt

Eriyttäminen

• suunniteltu prosessi
• jatkuvaa, vuorovaikutteista, arvioivaa ja lapsen edistymisen mukaista ohjausta
• nostaa esille lasten yksilölliset taipumukset ja ominaisuudet oppimisessa
• erilaisten oppimisväylien tarjoamista
• oppimiseen liittyvien ongelmien ennaltaehkäisyä
• huomio kiinnitetään oppimisen laatuun, ei niinkään määrään


Ryhmän eriyttämisen tarpeiden selvittäminen

• tutustu lasta koskeviin asiapapereihin
• tiedonsiirto (edelliset päivähoitopaikat) ja yhteistyö (huoltajat, kuntoutustahot ym.)
• haastattelu, havainnointi
• lapsen tuotokset, kartoitukset


Yleisiä eriyttämisen tarpeita

• työrauhan ylläpito ryhmässä - kaikille mielekästä tekemistä - keskinäiset sosiaaliset suhteet
• toisten huomioonottaminen ja auttaminen - ryhmähenki- sääntöjen noudattaminen


Erityisiä eriyttämisen tarpeita

1. oppimiseen liittyviä
• kielelliset vaikeudet (nimeämisen vaikeus, puheen ymmärtämisen vaikeus) - visuaalinen hahmottaminen
• tietojen ja taitojen heikkous - toiston tarve – muisti - tehtävien ymmärtäminen - hitaus, nopeus

2. tarkkaavuus ja toiminnanohjaus
• motivoituminen ja innostuminen tehtävistä - tehtävien aloittaminen - tehtävien loppuun saattaminen
• oman vuoron odottaminen - keskittyminen vapaassa / ohjatussa ryhmätilanteessa
• itsenäisen työskentelyn hankaluus - sääntöjen noudattaminen

3. sosiaaliset taidot, vuorovaikutustaidot, tunnetaidot ja temperamentti
• ryhmässä toimiminen - huomion haku – itseluottamus - tuen ja kannustuksen tarve
• haastava käyttäytyminen (itsehillintä, toista loukkaava käyttäytyminen) - ujous, arkuus, mutismi

4. lahjakkuus
• riittävästi haasteita - mielenkiinnon säilyttäminen - nopeus

5. muut syyt
• työskentelytavat – oppimistyylit - suomi toisena kielenä – kaksikielisyys – diagnoosit - psyykkiset syyt


Nivelvaiheet

Tiedonsiirto varhaiskasvatuksesta esiopetukseen järjestetään sovitun aikataulun mukaisesti toukokuun alussa. Johtava kelto sopii yleisten siirtopalaverien aikataulusta päiväkodinjohtajien kanssa.

Ryhmän lastentarhanopettaja täyttää lomakkeen ”Varhaiskasvatuksesta esiopetukseen” ja käy sen läpi vanhempien kanssa. Lastentarhanopettaja ottaa kopion lomakkeesta tulevaan esiopetukseen, alkuperäinen jää arkistoitavaksi varhaiskasvatukseen.

Tiedonsiirto tapahtuu yksilöllisesti, kun lapsella on tuettu pedagoginen suunnitelma.
Yksilöllisessä siirtopalaverissa on mukana varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen lastentarhanopettaja sekä erityislastentarhanopettaja ja lisäksi vanhempien kanssa sovitut muut perheen yhteistyötahot.
Muutoin lapsen tiedot siirretään vanhempien suostumuksella yleisessä tiedonsiirtopalaverissa.