4.6. Arviointi ja kehitttäminen

4.6. Arviointi ja kehittäminen

Varhaiskasvatustoiminnan kehittämisen elinehto on monipuolinen arviointitoiminta. Forssan varhaiskasvatuksessa arviointitoimintaa linjaa vuosittain talousarviossa määriteltävä kaupungin arviointikokonaisuus, jossa määritellään monitahoarvioinnin periaate sekä se milloin arvioidaan ja mitä arvioidaan. Varhaiskasvatuksen sisältöä ja palvelujen laatua arvioitaessa välineenä käytetään hierarkkisiin laatutekijäjoukkoihin perustuvaa ja laatutekijöihin kohdistuvaa varhaiskasvatuksen laadunarviointimallia (mukaellen Hujala et al).

4.6.1. Laadunhallinta

Laatu on aina subjektiivista ja arvosidonnaista. Se on riippuvainen kulloisestakin tilanteesta ja kontekstista sekä arvioitsijan arvomaailmasta ja kokemuksista. Laatua ei ole olemassa ilman ilmiötä – tässä tapauksessa varhaiskasvatusta. Laatua ja sen arviointia voi lähestyä määrittelemällä ja kuvaamalla yhteisesti toiminnan kokonaisuutta ja kohdistamalla siihen laadun kehittäminen jatkuvan parantamisen periaatteella.

Laadunarviointimallissa lähtökohtana on palvelutason arviointi eli sen, onko varhaiskasvatusta riittävästi saatavilla. Varhaiskasvatuksen toimivuuden laatua arvioitaessa voidaan erottaa puitetekijät, välillisesti ohjaavat tekijät, prosessitekijät ja vaikuttavuustekijät. Puitetekijät säätelevät laatua ja ovat ehtoja laadullisen kasvatuksen toteuttamiselle. Välillisesti ohjaavat tekijät säätelevät laatua toiminnallisesti. Prosessitekijöitä ovat itse kasvatusprosessi ja kasvatuksen sisältötekijät. Vaikuttavuustekijät ovat eräänlaisia tavoitetekijöitä. Näiden kaikkien tekijöiden laatua voidaan tarkastella erikseen ja yhdessä nämä muodostavat laadunarvioinnin kehyksen. (mukaellen Hujala & al 1999)

laadunhallinta.jpg