Kasvun ja oppimisen tuki esiopetuksessa

Kasvun ja oppimisen tuki esiopetuksessa


KASVUN JA OPPIMISEN TUKI ESIOPETUKSESSA

Esiopetuksen henkilökunta havainnoi lapsen kehitystä koko esiopetusvuoden ajan.
Toimintakauden alussa kartoitetaan lapsen kielellisiä ja matemaattisia valmiuksia, käsitteiden tuntemusta sekä hahmotusta. Näiden havaintojen pohjalta jokaiselle lapselle laaditaan lapsen esiopetussuunnitelma (LEOPS) yhdessä vanhempien kanssa. Henkilökunta ohjaa lasta hänen esiopetustavoitteiden mukaisesti tiedollisissa ja taidollisissa oppimisvalmiuksissa sekä sosiaalisissa taidoissa ja yhteistyötaidoissa lapsen vahvuuksia korostaen.

Kolmiportainen tuki esiopetuksessa

Esiopetukseen osallistuvan lapsen on oikeus saada ns. kolmiportaisen tuen mallin mukaan yleistä, tehostettua ja erityistä tukea. Lapsen tuki järjestetään portaittain arvioiden tuen riittävyyttä ja resurssien lisäämisen tarvetta.

Lapsi voi tarvita tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueilla. Tuen tarve voi kestää eripituisia aikoja. Lapsen tuen tarvetta arvioidaan alusta asti yhdessä lapsen huoltajien kanssa.

Kolmiportaisen tuen antamiseen liittyvät päätökset ja tuen järjestämisen suunnittelu tehdään pedagogisten asiakirjojen perusteella monialaisessa yhteistyössä vanhempien, lastentarhanopettajan, konsultoivan erityislastentarhanopettajan ja oppilashuollon henkilöstön kanssa.

Yleinen tuki
Yleisen tuen perustana on jokaisen lapsen oikeus saada laadukasta esiopetusta sekä ohjausta ja tukea kasvuun ja oppimiseen kaikkina esiopetuksen työpäiviä. Lapsille laaditaan yleisen tuen aikana lapsen esiopetussuunnitelma. Yleisen tuen tukimuotoja ovat mm. yhteistyö vanhempien kanssa, oppimisympäristön muokkaaminen ja pienryhmätoiminta.

Tehostettu tuki
Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon ja lapselle laaditaan esiopetuksen oppimissuunnitelma.
Lapsi on oikeutettu tehostettuun tukeen, jos hän tarvitsee oppimisessaan ja kasvussaan säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja. Tukimuodot ovat samoja kuin yleisen tuen aikana, mutta toteutus on suunnitelmallisempaa, vahvempaa ja monimuotoisempaa. Tehostetun tuen tavoitteena on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista.

Erityinen tuki
Erityistä tukea annetaan oppilaalle, jonka kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla.
Pedagogiseen selvitykseen tai lausuntoihin perustuen Tölön koulun rehtori tekee hallintolain mukaisen erityisen tuen päätöksen. Lapselle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), joka ohjaa oppilaalle annettavaa opetusta ja muuta tukea.
Erityisen tuen päätös tarkistetaan toisen vuosiluokan jälkeen ja ennen seitsemännelle luokalle siirtymistä.
Esiopetuksen oppilashuolto

Oppilashuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa esiopetusyhteisössä.

Yhteisöllinen oppilashuolto
Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko esiopetusyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona.
Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään esiopetusyhteisön ja ryhmien hyvinvointia. Lisäksi huolehditaan esiopetusympäristön terveydellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä.

Yksilökohtainen oppilashuolto
Lapsilla on oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon (monialainen asiantuntijaryhmä, MAT). Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan lapselle annettavia terveydenhoitopalveluja, oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä lasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa.
Asian käsittely asiantuntijaryhmässä ja ryhmän kokoonpano perustuu huoltajan suostumukseen.

Esiopetusyhteisön tai lasten hyvinvoinnissa havaittuihin huolenaiheisiin etsitään ratkaisuja yhdessä huoltajan kanssa.

MITÄ KOULUVALMIUS ON

Kouluvalmius näkyy kiinnostuksena uusien asioiden oppimiseen. Lapsi on innostunut kynän käytöstä, kielellisistä ja matemaattisista tehtävistä.

Tiedollisten ja taidollisten valmiuksien lisäksi kouluvalmiuteen liittyy riittävä sosiaalinen ja tunne-elämän kypsyys. On hyvä miettiä, jaksaako lapsi keskittyä tehtävien tekemiseen, onko hän riittävän omatoiminen, osaako hän huolehtia itsestään ja tavaroistaan, miten hän kestää pettymystilanteet, miten hän tulee toimeen toisten lasten kanssa, pystyykö hän pitämään puolensa.

On tärkeää, että lapsen kehitykseen ja kouluvalmiuden saavuttamiseen liittyviä asioita pohditaan.
Tavoitteena on, että jokainen lapsi voisi aloittaa koulunsa mahdollisimman hyvin ja kehityksellisesti oikeaan aikaan.

TIEDONSIIRTO KOULUUN

Koulun aloittaminen on merkittävä tapahtuma lapselle ja huoltajille. Lapsen kehityksen ja oppimisen tukemisen jatkumon säilyttäminen edellyttää tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
Tiedonsiirrolla pyritään varmistamaan lapsen sujuva polku esiopetuksesta kouluun ja oppimisen tuen jatkumo koulun alkaessa. Tiedonsiirto toteutetaan aina yhteistyössä huoltajan kanssa.
Päiväkodeissa järjestetään huhtikuun loppuun mennessä ennen kouluun tutustumispäivää tiedonsiirtopalaveri esiopetuksesta kouluun. Kokouksessa läsnä ovat lapsen esiopetuksen henkilöstöä, tulevan koulun luokanopettaja ja erityisopettaja sekä oppilashuollon henkilöstöä.

Esiopettaja täyttää lapsen kasvua ja oppimista kartoittavan lomakkeen, joka käydään huoltajien kanssa läpi. Huoltajilla on mahdollisuus osallistua siirtopalaveriin oman lapsen asioiden käsittelyn ajan.
Tarvittaessa järjestetään yksilöllinen tiedonsiirtopalaveri, jossa ovat mukana lapsen ja perheen elämässä muut tärkeät toimijat koulun kannalta.


KOULUN ALOITTAMINEN VUOTTA MYÖHEMMIN

Koulun aloittamisen lykkääminen on tarkoitettu oppivelvollisuusiän saavuttaneelle oppilaalle, jonka kouluvalmiudet kaipaavat vielä kehittymistä. Psykologisten ja tarvittaessa lääketieteellisten selvitysten perusteella lykkäämisestä tehdään Perusopetuslain mukainen hallinnollinen päätös.
Opetusjärjestelyt suunnitellaan tapauskohtaisesti.