Tuotantoeläimet

Lehmä ja nauta

shutterstock_133346423_kasvit_p.jpgNauta on sorkkaeläimiin kuuluva nisäkäs. Naaraspuolista nautaa kutsutaan lehmäksi, urospuolinen nauta puolestaan on sonni tai härkä. Nuoret ovat vasikoita ja hieman jo isompi, poikimaton lehmä on hieho.

Nauta syö pääsiassa heinää ja ruohoa. Kesällä ne laiduntavat ulkona ja syövät niille kasvatettua nurmea. Talvella ne asustavat navetassa tai pihatossa. Talvella niiden ravinto koostuu kuivasta heinästä ja säilörehusta sekä pienistä määristä väkirehua.

Naudan ruuansulatus pystyy sulattamaan heinää ja muita kasveja moniosaisen mahalaukkunsa avulla. Se koostuu pötsistä, verkkomahasta, satakerrasta ja juoksutusmahasta. Naudat ahmivat ravinnon aluksi pötsiinsä. Märehtiessään ne palauttavat ruokapallon ruokatorvea pitkin takaisin suuhunsa ja pureskelevat sen hienommaksi. Näin nauta saa hyödynnettyä kasvien sisältämät ravintoaineet tarkemmin.
shutterstock_164023616_kasvit_p.jpg
Ihminen on hyödyntänyt nautaa kotieläimenä jo tuhansia vuosia. Maidosta voidaan valmistaa juotavien maitotuotteiden lisäksi mm. juustoa, kermaa, jäätelöä ja jogurttia.

Naudan lihaa syödään monessa muodossa, mm. paistina, fileenä ja jauhelihana. Myös sisäelimet ja kieli voidaan hyödyntää keittiössä.

Hindu-uskontoa tunnustavissa maissa, muun muassa Intiassa, nauta on pyhä eläin eikä sen lihaa syödä.

Kana ja kalkkuna

shutterstock_154817177_tuotanto_elaimet_p.jpg

Kana ja kalkkuna ovat siipikarjaa. Kanoja kasvatetaan munien ja lihan vuoksi, kalkkunaa vain lihaksi.

Kasvatettavien eläinten olosuhteita tarkkaillaan ja säädetään tarkasti, jotta linnut pysyisivät terveinä ja tuotettu liha olisi hyvälaatuista.

Syötäväksi tarkoitettua kanaa kutsutaan broileriksi. Broilerinlihan suosio on kasvanut jatkuvasti, sillä siitä on helppo ja nopea valmistaa terveellistä ja maukasta ruokaa. Se sisältää paljon hyvälaatuista proteiinia, mutta vain vähän rasvaa.

Emokanalassa tuotetut munat haudotaan hautomossa. Niiden kuoriutuminen kestää 21 vuorokautta. Kuoriutuneet untuvikot siirretään lämpimiin kasvattamoihin, missä ne saavat huolenpitoa, ruokaa ja puhdasta vettä. Ne pääsevät liikkumaan vapaasti kuivikelattialla.

shutterstock_116123014_tuotanto_elaimet_p.jpg
Broileri syö elämänsä aikana noin 3 kg rehua, joka koostuu pääasiassa viljasta. Lisäksi rehu sisältää hivenaineita, kivennäisaineita ja vitamiineja. Teurasikäiseksi untuvikot kasvavat 5-6- viikossa.

Broileri on ruuan raaka-aineena monipuolista: sitä voi grillata, paistaa ja keittää. Siitä voi valmistaa keittoa, kiusausta, wokkia tai vaikkapa kanapyöryköitä.

Munituskanalat ovat nykyään ns. lattiakanaloita, missä kanat saavat liikkua vapaasti. Munintaa varten niille on järjestetty pesät, joista munat voidaan helposti kerätä myyntiä varten. Sitä ennen munat kuitenkin puhdistetaan, lajitellaan kokonsa mukaan ja leimataan.

Muna koostuu kalkkikuoresta, valkuaisesta ja munan keskellä olevasta ruskuaisesta eli keltuaisesta.

Kananmuna tunnetaan ruokana ympäri maailman. Niitä syödään sellaisenaan keitettynä ja paistettuna ja monien ruokien raaka-aineena. Leivonnassa kananmuna on monien taikinoiden oleellinen osa.

Kukko ja kana

Videossa on maatiasrodun kukko (isompi ja koreampi) sekä kana. Kananmunien tuottoon ei tarvita kukkoa. Mutta jos kanalassa halutaan kanan- tai kukonpoikia, tarvitaan kukko hedelmöittämään kanan munasolut.

Monet kanalinnut etsivät ruokaansa jaloilla maata kuopien.

Lammas

shutterstock_130843241_tuotanto_elaimet_p.jpg
Lammas on kesytetty ihmisen kotieläimeksi jo yli 10 000 vuotta sitten. Lampaita kasvatetaan pääasiassa lihan ja villan takia, mutta saadaan siitä hieman maitoakin mm. erikoisjuustojen raaka-aineeksi.

Uroslammasta kutsutaan pässiksi, naaraslammasta uuheksi, nuorta lammasta karitsaksi. Lammasrotuja on useita, joista suomenlammas on meillä yleisin.

Lammas on märehtijä kuten lehmäkin. Se syö pääasiassa ruohoa ja heinää, mutta sen herkkua ovat myös puun lehdet ja nuoret vesat. Lampaita voidaankin käyttää vesakontorjuntaan laiduntamalla niitä sopivassa paikassa. Liian kauan niitä ei kuitenkaan kannata pitää samassa paikassa, sillä ne kaluavat kaikki kasvit elottomiksi ja aiheuttavat maanpinnan kulumista, eroosiota. Talvella lampaat tarvitsevat kuivan ja vedottoman karjasuojan.

Uuhet tulevat sukukypsiksi 4-10 kuukauden ikäisinä ja voivat silloin hedelmöityä ja tulla tiineeksi. Noin viiden kuukauden tiineyden jälkeen lammas synnyttää tavallisesti kaksi karitsaa.

Syötäväksi lihaksi teurastetaan aikuisia lampaita tai nuoria karitsoja. Karitsan liha on miedompaa ja pehmeämpää kuin aikuisen lampaan liha mutta kalliimpaa. Tunnettuja lammasruokia ovat lampaanpaisti ja lampaanviulu. Lammaspaisti on monissa maissa erityisesti pääsiäisruokaa.

Suomessa syötävästä lampaanlihasta vain osa tuotetaan kotimaassa. Suurin osa tuontilihasta tulee Australiasta ja Uudesta-Seelannista.


Vuohi

vuohi_sveistola_2014_IMG_2022_p.jpgSuomessa kasvatetaan jonkin verran vuohia. Se on lammaseläin, joka syö märehtien heinää ja viljaa. Sille kelpaa myös puiden oksat.

Vuohen maidosta valmistetaan kutunjuustoa.

Vuohi on kuuluisa kiipeilytaidoistaan.

Sika

shutterstock_130809710_tuotanto_elaimet_p.jpgSika on villisiasta kesytetty sorkkaeläin. Sitä käytetään yleisesti lihan ja nahan tuotantoon. Kotieläimenä sikaa on pidetty jo ainakin 7000 vuotta.

Aikuinen sikanaaras on nimeltään emakko ja koiras on karju, poikasia kutsutaan porsaiksi. Sikoja kasvatetaan sikaloissa, missä ne on sijoitettu karsinoihin. Siat ovat sosiaalisia eläimiä ja ne viihtyvätkin hyvin laumassa.

Siat on kaikkiruokaisia, mutta nykyaikaisissa sikaloissa niille annetaan tarkoin tutkittua ruokaa, jotta ne kasvavat mahdollisimman nopeasti ja lihasta tulee maukasta ja hyvälaatuista. Sikojen terveydestä huolehtiminen on myös erittäin tärkeää tuotannon onnistumiseksi.
sika_elonkierto__sveistola_2014_IMG_2033_p.jpg
Sikatilalla voidaan kasvattaa siat alusta alkaen, jolloin emakoiden synnyttämät porsaat kasvatetaan tilalla noin 80-kiloisiksi lihasioiksi. Porsaat voidaan myös ostaa emakkosikalasta kasvatettaviksi. Emakko synnyttää eli porsii kaksi kertaa vuodessa ja synnyttää kerralla keskimäärin 12 porsasta.

Sianliha on maailman eniten kulutettu liha, sianlihaa ovat mm. kinkku, pekoni ja porsaankyljykset.

Muslimit ja juutalaiset eivät syö sianlihaa, sillä se on heidän uskontonsa mukaan kiellettyä.

Poro

_ge8_poro_shutterstock_139294022_p.jpgPoro on pohjoisen Suomen tuotantoeläin. Poro on laumassa viihtyvä eläin, jonka ihminen on puoliksi kesyttänyt.

Porot elävät suurimman osan vuodesta vapaana, mutta poroja kerätään aitauksiin muun muassa vasojen merkintää ja teuraseläinten valinnan takia.

Poro on märehtijä, joka syö pohjoisen Suomen luonnon kasveja, sieniä ja jäkälää. Talvisin monin paikoin poroja ruokitaan heinillä.

Poron lihasta valmistetaan muun muassa poronkäristystä. Porosta saadaan myös nahkaa ja taljoja sekä sarvia.

Poronhoito (Wikipedia)

Kala

shutterstock_163286279_tuotanto_elaimet_p.jpgKalankasvatus eli kalanviljely tarkoittaa kalojen kasvattamista altaissa tai verkkokasseissa luonnonvesissä. Kassi on eräänlainen veteen upotettu häkki, jossa kalat pääsevät vapaasti uimaan, mutta eivät voi karata.

Suomessa kasvatetaan pääasiassa kirjolohta, siikaa ja kuhaa. Osa kaloista pyydystetään sopivan kokoisina myytäväksi ja osa pidetään emokaloina. Emokaloilta lypsetään mätiä, josta haudotaan uusia kalanpoikasia.

Kalanviljely voi kuormittaa ympäristöä, sillä ylimääräinen kalanruoka ja kalojen ulosteet voivat rehevöittää vesistöä. Nykyisin altaiden päästöjä on onnistuttu vähentämään niin, että kalankasvatusta pidetään suositeltavana kalanlihan tuotantokeinona.

shutterstock_164749301_tuotanto_elaimet_p.jpg
Kalankasvatusallas.

Mehiläiset

hyonteiset_mehilainen_shutterstock_93621823_hyonteiset_p.jpgMehiläisiä pidetään hunajan ja mehiläisvahan tuottamiseksi. Suurin osa Suomessa kulutettavasta hunajasta on kotimaassa tuotettua. Huonona hunajavuonna ulkomailta saatetaan tuoda jopa yli puolet tarvittavasta hunajasta.

Suomessa käytetään hunajaa noin puoli kiloa asukasta kohti.

Hunaja on puhdas luonnontuote, siihen ei saa lisätä mitään.

Mehiläiset valmistavat hunajaa kasveista keräämästään medestä. Yksi mehiläispesä tuottaa 5 - 50 kg hunajaa kesän aikana. Syksyllä mehiläishoitaja ottaa hunajakennot pesästä ja linkoaa niistä hunajan talteen. Hunaja siivilöidään ja purkitetaan myyntiä varten.

Hunaja on mehiläisten luontaista talviruokaa, joten pesistä otetun hunajan tilalle on annettava nestemäistä sokeria.


Ravut

Rapuja voidaan viljellä eli kasvattaa joko lammikoissa tai tehoviljelynä sisätiloissa. Suomessa kasvatettavat lajit ovat rapu ja täplärapu.

Lammikkoviljelyssä ravut elävät ja lisääntyvät itsekseen lammikoissa ja niiden kasvua tehostetaan ruokkimalla. Pyynti tapahtuu merroilla, jolloin riittävän suuret yksilöt otetaan ja alamittaiset heitetään takaisin lammikkoon kasvamaan.

Sisätiloissa tapahtuvassa tehoviljelyssä ensiksi ravun mätimunat irrotetaan hellävaraisesti pihdeillä emojen pyrstön alta ja siirretään hautomakoneeseen. Mädistä kuoriutuu pieniä ravunpoikasia, joista kasvatetaan vaiheittain isoja, myytäviä rapuja. Ravun kasvatus mädistä myyntikokoiseksi kestää kolmesta neljään vuotta.

Rapujen kasvatus vaatii tarkoin säädellyt olosuhteet: oikea lämpötila, hapekasta vettä ja sopivasti ravintoa. Ravut ovat kaikkiruokaisia ja lammikoissa ne syövät lammikkojen luontaista ravintoa, pudonneita lehtiä ym. Lisäravinnoksi niille annetaan kalaa tai teollista rehua.

Ravut syödään kokonaisina keitettyinä, jolloin ruokailijat itse rikkovat panssarit ja kaivavat lihan esiin omalla lautasella. Yksi rapu sisältää syötävää vain vähän (6-8 g), joten jokaiselle ruokailijalle pitää varata useita rapuja, eikä niitä sittenkään syödä kovaan nälkään.

shutterstock_149340089_tuotanto_elaimet_p.jpg
Keitettyjä rapuja valmiina syötäväksi.