Nurmikon ja kukkamaan eläimiä

Kastemato

shutterstock_134632016_kasemato_selkarang_p.jpg
Kasteliero eli kastemato on suurin Suomessa elävä liero. Se saattaa kasvaa jopa 30 cm pituiseksi. Väriltään kastemato on punertava.

Enimmäkseen kastemato elää maan alla, mutta varsinkin sateen jälkeen niitä voi olla myös maan pinnalla.

Kastemato on hajottaja eli se syö kuolleita kasvin osia. Se on myös puutarhalle hyodyllinen, sillä se kuohkeuttaa maata kaivaessaan käytäviään.

Kesäisin ne voivat kaivautua jopa puolen metrin syvyyteen kovassakin maassa, talvella ne kaivautuvat routarajan alapuolelle.

Kastemadot ovat oivallisia syöttejä mato-ongintaan. Niitä kannattaa etsiä paikoista, missä on pehmeää multaa. Myös lehtikasasta tai kivien alta niitä voi löytää.

Kasteliero kuuluu matoihin. Madoilta puuttuvat monet sellaiset elimet ja osat, joita esimerkiksi hyönteisillä on. Madoilla ei ole päätä, aivoja, silmiä, eikä raajoja.

Heinäsirkat

niityt_heinasirkka_shutterstock_152528492_p.jpgHeinäsirkat ovat kukkamaan pitkäjalkaisia hyönteisiä. Niiden takaraajat ovat kehittyneet voimakkaiksi hyppyjaloiksi. Heinäsirkan hyppy voinkin kantaa siipien avustuksella useita metrejä.

Heinäsirkat viestivät toisilleen sirittämällä. Ääni syntyy sirkan hangatessa takajalkojaan siipien reunoihin. Ääni on melko korkea, eivätkä vanhat ihmiset pysty sitä kuulemaan. Koiras sirittää kutsuakseen naaraita luokseen parittelemaan.

Ravinnoksi heinäsirkoille kelpaavat monenlaiset kasvit, vaikkapa heinät ja voikukat.

linnut_heinasirkka_naaras_shutterstock_86006407_peda.jpgHeinäsirkalla on epätäydellinen muodonvaihdos, johon kuuluvat muna, toukka ja aikuinen. Kotelovaihe puuttuu kokonaan. Toukka luo nahkansa useita kertoja ja muuttuu vähitellen aikuiseksi. Toukka muistuttaa ulkonäöltään aikuista, mutta sillä ei ole siipiä.

Heinäsirkka kuuluu hyönteisiin. Hyönteisillä on tarkat aistit ja siivet.

Heinäsirkka-video (Yle)

Pihamaiden piilottelevia nisäkkäitä

Nurmikolle ilmestyvät multakasat ovat joko vesimyyrän tai kontiaisen aikaansaannoksia. Keko syntyy, kun myyrä rakentaa maanalaista tunneliverkostoa ja työntää ylimääräisen mullan maan pinnalle.

_shutterstock_133267115_vesimyyra_p.jpgVesimyyrää esiintyy koko maassa Oulun korkeudelle saakka. Puutarhassa vesimyyrä syö puiden juuria ja joskus kuorta. Voikukan juuret ja varret sekä muut nurmikon kasvit maistuvat sille myös. Omenapuiden jyrsiminen ei tietenkään ole puutarhan hoitajan kannalta toivottavaa. Muuta vesimyyrän ravintoa ovat madot ja hyönteiset. Se kerää kasveja talvivarastoihinsa maan alle.

Vesimyyrä ui ja sukeltaa taitavasti, mutta se voi asustaa pelkästään kuivalla maalla tunneliverkostossaan.
Sillä on useita poikueita kesän aikana, ja kerralla se synnyttää 2-9 poikasta.

_shutterstock_165232586_kontiainen_p.jpgKontiainen, eli vanhalta nimeltään maamyyrä, elää pääasiassa maan alla. Sen silmät ovat pienet ja sillä on huono näkö ja kuulo. Se onkin erikoistunut elämään maan alla tunneleissaan. Eturaajat ovat erikoistuneet kaivamiseen ja ne ovat lapiomaiset ja voimakkaat.

Kontiainen ei syö kasveja, vaan sen ravintoa ovat hyönteiset ja madot sekä muut selkärangattomat. Se voi syödä myös liskoja ja pieniä käärmeitä. Ravintoa tulee yleensä vastaan tunneleita kaivaessa.

Maamyyrä on hyödyllinen puutarhurille, sillä se syö tuhohyönteisten toukkia. Toisaalta kontiaisen kaivamat tunnelit voivat kuivattaa maata.

Kontiaista tavataan Suomessa vain maan eteläosissa.